Vammaisneuvosto, kokous 4.11.2026

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 43 Itäisen alueen päiväkoti- ja kouluverkko, vammaisneuvosto

MliDno-2023-3935

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi
Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi
Janne Skott, taloussuunnittelupäällikkö, janne.skott@mikkeli.fi

Kuvaus

Taustaa

Kaupunkikehityslautakunta käsitteli itäisen alueen päiväkoti- ja kouluverkkoratkaisua kokouksessaan 6.10.2026. Asian käsittelyn pohjana oli viranhaltijatyöryhmän laatima Itäisen alueen päiväkoti- ja kouluverkkoselvitys 2026 liitteineen, jossa tarkasteltiin väestökehitystä, alueen palveluverkon tulevaisuutta, kiinteistöjen kuntoa, taloudellisia vaikutuksia sekä uuden päiväkoti- ja koulukokonaisuuden sijaintivaihtoehtoja.

Viranhaltijatyöryhmän selvityksessä esitettiin, että itäisen alueen uusi noin 450 oppilaan alakoulu ja 150-paikkainen päiväkoti sijoitetaan Savilahden itäiselle alueelle, ns. Lähemäen seurakuntatalon alueelle (myöh. Paukkulan alue). Lisäksi esitettiin Tikanpellon nykyisen päiväkodin korvaamista uudella päiväkotirakennuksella.

Kaupunkikehityslautakunta ei hyväksynyt esittelijän päätösehdotusta. Äänestysten jälkeen lautakunta päätti muutosesityksen mukaisesti, että hanke toteutetaan kaksivaiheisena ja että perusopetuksen sekä varhaiskasvatuksen tilaratkaisut käsitellään erillisinä kokonaisuuksina siten, että tarveselvitys päivitetään alueen kaikki päiväkodit huomioiden.

Kaupunkikehityslautakunta ei päätöksessään ottanut kantaa uuden päiväkoti- ja koulukokonaisuuden sijaintipaikkaan eikä pyytänyt asiasta lausuntoja muilta toimielimiltä tai vaikuttamistoimielimiltä.

Yhtenäisen kampusalueen perusteet

Toisin kuin kaupunkikehityslautakunta erotti toisistaan koulun ja päiväkodin toteutukset asian käsittelyn tässä vaiheessa katsotaan, että päiväkodin ja koulun toteuttaminen yhtenä kiinteistökokonaisuutena tukee lapsen eheää kasvun ja oppimisen polkua varhaiskasvatuksesta perusopetukseen sekä vahvistaa henkilöstön välistä yhteistyötä, tiedonkulkua ja oppimisen varhaista tukea. Yhteinen toimintaympäristö sujuvoittaa nivelvaiheita, lisää lasten turvallisuuden tunnetta ja edistää yhtenäisen toimintakulttuurin rakentumista. Samalla ratkaisu on rakentamisen ja kiinteistönpidon näkökulmasta kokonaistaloudellinen. Yhteiskäyttöiset tilat vähentävät päällekkäisten neliöiden tarvetta, parantavat tilatehokkuutta sekä pienentävät rakentamisen, energiankäytön ja ylläpidon sekä ruoka- ja puhtauspalvelujen kustannuksia. Yhteinen päiväkoti- ja koulukokonaisuus luo edellytykset laadukkaille sivistyspalveluille ja monipuoliselle tilojen käytölle sekä vastuulliselle kiinteistötaloudelle koko rakennuksen elinkaaren ajan.

Sijaintivaihtoehtojen strateginen tarkastelu

Valmistelussa on tarkasteltu erityisesti Peitsarin ja Paukkulan alueiden soveltuvuutta uuden päiväkoti- ja koulukokonaisuuden sijoituspaikaksi.

Peitsari muodostaa vahvan vaihtoehdon erityisesti nykyisen palveluverkon, saavutettavuuden ja olemassa olevan kaupunkirakenteen näkökulmasta. Entinen koulupaikka tarjoaa toiminnallista jatkuvuutta, ja ratkaisu tukisi kaupunkistrategian tavoitteita sujuvasta ja turvallisesta arjesta, toimivista oppimisympäristöistä sekä lapsi- ja perhemyönteisistä palveluista. Peitsari vahvistaisi nykyisiä itäisiä asuinalueita ja muodostaisi palveluverkkonäkökulmasta selkeän ja tarkoituksenmukaisen investoinnin.

Paukkula alue tarjoaa myös vastaavanlaisen vahvan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen oppimisympäristön. Paukkulan alue puolestaan mahdollisuuden tarkastella lisäksi hanketta osana laajempaa kaupunkikehitystä. Päiväkoti- ja koulukampus voidaan integroida osaksi Satamalahden ja Paukkulan alueiden kehittämistä, uutta asumista, liikunta- ja virkistyspalveluita sekä yksityisten investointien toteutumisedellytyksiä. Tällöin kyse ei ole ainoastaan palveluverkon uudistamisesta, vaan investoinnista, joka voi samanaikaisesti tukea kaupungin kasvua, vetovoimaa ja elinvoimaa.

Kaupunkistrategian näkökulmasta Paukkulan ratkaisu kytkeytyy useisiin strategisiin tavoitteisiin samanaikaisesti. Alue tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa kaupungin vetovoimaisia ranta-alueita, tukea uusien asuntoalueiden rakentumista sekä tehdä Saimaa- ja vesistöympäristöstä näkyvä osa kaupunkilaisten arkea ja oppimisympäristöä. Samalla koulu- ja päiväkotikokonaisuus voi toimia alueen kehittämisen ankkuri-investointina, joka lisää ympäröivien alueiden houkuttelevuutta sekä julkisten että yksityisten investointien kohteena.

Merkittävissä palveluverkkoinvestoinneissa on perusteltua arvioida myös investoinnin välillisiä vaikutuksia kaupungin elinvoimaan. Kaupungin väestökehityksen ollessa pitkällä aikavälillä haastava korostuu niiden investointien merkitys, joilla voidaan samanaikaisesti turvata palvelut, vahvistaa kaupungin veto- ja pitovoimaa sekä luoda edellytyksiä uusille asukkaille, yrityksille ja investoinneille. Paukkulan vaihtoehdossa nämä vaikutukset ovat laajempia kuin pelkästään sivistyspalveluihin kohdistuvat vaikutukset.

Strategisesta näkökulmasta arvioituna Paukkulan vaihtoehdon keskeinen vahvuus on, että välttämätön palveluverkkoinvestointi voidaan kytkeä kaupungin laajempaan kehittämiseen. Tällöin samalla investoinnilla voidaan edistää hyvinvointia, laadukkaita oppimisympäristöjä, kaupunkirakenteen uudistumista, asumisen kehittämistä, investointien houkuttelua sekä kaupungin pitkän aikavälin elinvoimaa. Tämän vuoksi Paukkulan aluetta voidaan pitää kokonaisvaikutuksiltaan ensisijaisena vaihtoehtona itäisen alueen uuden päiväkoti- ja koulukokonaisuuden sijaintipaikaksi.

Taloudelliset lähtökohdat

Valmistauduttaessa vuoden 2027 talousarviokäsittelyyn voidaan havaita kaupungin talouden viime vuosina tasapainottuneen, mutta liikkumavara on nyt ja jatkossakin kapea. Erityisesti alueen väestökehitys, eli asukasmäärän vähentyminen ja iäkkäämmän väestönosan suhteellisen osuuden jatkuva kasvu lasten ja nuorten sekä työikäisten osuuden vastaavasti vähentyessä, luo haasteita niin talouden hallinnalle kuin palveluverkon kehittämisellekin. Erityisesti lasten ja nuorten määrän varsin jyrkäksi ennustettu vähentyminen on pystyttävä huomioimaan viisaasti ennakoiden palveluverkkoa kehitettäessä ja investointiratkaisuja tehdessä. Käytännössä muutokset on siis huomioitava kaupungin päiväkoti- ja kouluverkossa sekä näiden tukipalveluissa. Sivistyslautakunnan alaisten palveluiden tuotanto muodostaa yli 41 prosenttia kaupungin käyttötalouden menoista, mikä on nykyisen lainsäädännön mukaisella kuntien tehtäväkentällä hyvin tyypillinen suhdeluku. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että talouden hallinta ja tiedossa oleviin muutoksiin sopeutuminen väistämättä vaativat myös sivistyspalveluiden rakenteiden tarkastelua ja tehostamista. Useamman pienen, asiakasmäärältään jatkuvasti supistuvan yksikön ylläpitämisen ja niiden peruskorjaamisen sijasta on taloudellisesti tehokkaampaa keskittää toimintoja suurempiin yksiköihin.

Investointien arvioinnissa on perusteltua tarkastella paitsi rakentamiskustannuksia myös investoinnin aikaansaamaa laajempaa yhteiskunnallista ja taloudellista vaikuttavuutta. Mikäli koulu- ja päiväkotikampus toteutetaan alueelle, joka samalla vauhdittaa asumisen, palveluiden, vapaa-ajan toimintojen ja yksityisten investointien toteutumista, muodostuu kaupungin investoinnille laajempi tuotto kuin mitä pelkästään palveluverkon kustannusvertailu osoittaa. Tällöin investointi tukee kaupungin taloudellista kestävyyttä paitsi käyttötalouden tehostumisen myös elinvoiman vahvistumisen kautta.

Lausuntopyynnöt

Nyt puheena olevan koulu-ja päiväkotihankkeen prosessin johtamisen näkökulmasta katsotaan, että asian jatkovalmistelun tueksi on tarpeen hankkia lausunnot sivistyslautakunnalta, hyvinvointilautakunnalta sekä kaupungin vaikuttamistoimielimiltä. Selvyyden vuoksi todetaan, että jatkovalmistelun lähtökohtana on alakoulun ja päiväkodin sijoittaminen Paukkulan alueelle, jonka edellytyksiä on tarkasteltu valmistelun yhteydessä osana itäisen alueen päiväkoti- ja kouluverkkoselvitystä. Lausuntojen perusteella asia tuodaan kaupunginhallituksen ja palveluverkkoratkaisuna edelleen kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää, että itäisen alueen uuden alakoulun ja päiväkodin valmistelun lähtökohtana on sijoittuminen Savilahden itärannalle, ns. Lähemäen seurakuntakodin alueelle (Paukkulan alue).

Lisäksi kaupunginhallitus päättää pyytää Itäisen alueen päiväkoti- ja kouluverkkoratkaisusta lausunnot sivistyslautakunnalta ja hyvinvointilautakunnalta.

Edelleen kaupunginhallitus päättää pyytää lausunnot kaupungin vaikuttamistoimielimiltä, joita ovat vammaisneuvosto, nuorisovaltuusto ja vanhusneuvosto, sekä Mikkelin pitäjän aluejohtokunnalta.

Lausunnot tulee toimittaa kaupunginhallitukselle 24.11.2026 mennessä.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Jarno Strengell esitti Heli Kauppisen, Jatta Juholan ja Anne Puntasen kannattamana, että "Itäisen alueen uuden aluekoulun ja päiväkodin valmistelun lähtökohtana on sijoittuminen Peitsariin. Itäisen alueen asukkaat ovat kannattaneet peitsarivaihtoehtoa, tontti on kaupungin oma ja keskeisellä paikalla itäistä aluetta. Ratkaisu tukisi kaupunkistrategian tavoitteita sujuvasta ja turvallisesta arjesta, toimivista oppimisympäristöistä sekä lapsi- ja perhemyönteisistä palveluista. Lisäksi kaupunginhallitus päättää pyytää Itäisen alueen päiväkoti- ja kouluverkkoratkaisusta lausunnot sivistyslautakunnalta ja hyvinvointilautakunnalta. Edelleen kaupunginhallitus päättää pyytää lausunnot kaupungin vaikuttamistoimielimiltä, joita ovat vammaisneuvosto, nuorisovaltuusto ja vanhusneuvosto, sekä Mikkelin pitäjän aluejohtokunnalta. Lausunnot tulee toimittaa kaupunginhallitukselle 24.11.2026 mennessä."

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jarno Strengellin muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa ääntä Suvi Kähkönen-Valtola, Pekka Pöyry, Kirsi Olkkonen, Kati Häkkinen, Nina Rasola, Jani Sensio, Heikki Nykänen) ja 4 ei ääntä (Jarno Strengell, Jatta Juhola, Anne Puntanen, Heli Kauppinen).

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Merkitään, että Jarno Strengell jätti asiasta eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin hänen esityksensä. 

Merkitään, että Heli Kauppinen jätti asiasta eriävän mielipiteen. Lisäksi Jatta Juhola ja Anne Puntanen jättivät asiasta eriävän mielipiteen. 

Merkitään, että opetusjohtaja Hanne Lahtinen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Eriävä mielipide

Jatta Juhola, Anne Puntanen:
Ydinkeskustan (postinro 50100) vajaalle 800 alle 15-vuotiaalle lapselle on tarjolla lähipalveluna jo nyt kaksi yhtenäiskoulua, yksi alakoulu ja yksi yläkoulu sekä lukuisia päiväkoteja. Itäisen koulun sijoittaminen keskeiselle sijainnille Peitsariin korostaa aluekoulun roolia sen lapsirikkaalla oppilasalueella Peitsari, Lähemäki ja Launiala.

Valmistelija

  • Anni Löppönen, palvelukoordinaattori, anni.lopponen@sivistys.mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunginhallitus on pyytänyt vammaisneuvostostolta lausuntoa Itäisen alueen päiväkoti- ja kouluverkkoratkaisusta. Lausunto pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 24.11.2026 mennessä.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Petäjämäki, timo.petajamaki@luottamus.mikkeli.fi

Vammaisneuvosto antaa kokouksessaan lausunnon kaupunginhallitukselle.

Päätös

Vammaisneuvosto antoi seuraavan lausunnon:

1. Vammaisneuvoston yleinen kanta
Mikkelin kaupungin vammaisneuvosto pitää tärkeänä, että itäisen alueen uusi koulu ja päiväkoti toteutetaan turvallisina, esteettöminä ja kaikkien lasten yhdenvertaisen osallistumisen mahdollistavina. Vammaisneuvosto katsoo, että Peitsarin ja Paukkulan sijoitusvaihtoehtoja on arvioitava nykyistä yksityiskohtaisemmin vammaisten, liikuntarajoitteisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten näkökulmasta. Kaupungin elinvoiman, maankäytön ja aluekehityksen tavoitteet ovat perusteltuja, mutta ne eivät saa syrjäyttää lasten oikeutta turvalliseen, saavutettavaan ja yhdenvertaiseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Vammaisneuvosto edellyttää, että päätöksenteon perustaksi laaditaan molemmista vaihtoehdoista yhdenmukaiset esteettömyys-, saavutettavuus- ja lapsivaikutusten arvioinnit.

2. Esteettömyys on arvioitava rakennuksen lisäksi koko toimintaympäristössä
Vaikutusten ennakkoarvioinnissa todetaan sekä Peitsarin että Paukkulan vaihtoehdoissa uusien koulu- ja päiväkotirakennusten olevan esteettömiä. Toteamus on myönteinen, mutta ei yksin riitä osoittamaan, että rakennukset ja niiden ympäristöt soveltuvat kaikille vammaisille lapsille. Esteettömyyden tulee kattaa koko koulupäivä ja kaikki koulun toiminnot. Tämä tarkoittaa muun muassa esteettömiä sisäänkäyntejä, riittävän väljiä kulkureittejä, hissejä, esteettömiä wc- ja hygieniatiloja, ruokailutiloja, liikuntatiloja sekä mahdollisuutta osallistua välitunteihin ja koulun yhteisiin tapahtumiin. Lisäksi huomiota tulee kiinnittää aistiesteettömyyteen.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös vaikeasti liikuntarajoitteisten lasten avustamiseen, apuvälineiden käyttöön, lepo- ja hoitotilojen tarpeeseen sekä rakennuksesta poistumiseen hätätilanteissa. Koulun ja päiväkodin piha-alueiden tulee olla aidosti kaikkien lasten käytettävissä. Esteettömyys ei tarkoita pelkästään pääsyä rakennukseen, vaan myös mahdollisuutta osallistua leikkeihin, liikuntaan ja muuhun yhteiseen toimintaan.

Vammaisneuvosto esittää, että kummastakin sijoitusvaihtoehdosta laaditaan esteettömyyden kokonaistarkastelu, joka ulottuu tontin ulkopuolisiin yhteyksiin ja koulun kaikkiin toimintoihin.

3. Koulumatkojen ja saattoliikenteen turvallisuus
Koulumatkat ovat erityisen tärkeä osa vammaisten lasten yhdenvertaista koulunkäyntiä. Kouluverkkoselvityksen mukaan koulumatkat voivat molemmissa sijoitusvaihtoehdoissa joko pidentyä tai lyhentyä. Vaikutuksia ei kuitenkaan ole yksilöity eri tavoin liikkuvien oppilaiden näkökulmasta. Paukkulan liikennejärjestelyjen yleissuunnitelmassa on tunnistettu muun muassa Tuppuralankadun ja Paukkulantien liittymän näkyvyysongelmia, maaston kaltevuutta sekä saattoliikenteen järjestämiseen liittyviä turvallisuuskysymyksiä.

Suunnitelmassa edellytetään jalankulun pääreittien esteettömyyttä. Tarkempaa arviota esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvien oppilaiden reittien kaltevuuksista, talvikunnossapidosta ja saattoliikenteen erityistarpeista ei kuitenkaan esitetä riittävästi. Vammaisneuvosto edellyttää, että molemmista sijoitusvaihtoehdoista selvitetään:

  • Pyörätuolilla ja muilla apuvälineillä liikkuvien oppilaiden turvalliset koulureitit ja niiden todellinen käytettävyys.
  • Koulukuljetusten ja esteettömien taksien saattopaikat, riittävä pysähtymis- ja avustamistila sekä esteetön kulku ajoneuvosta koulurakennukseen.
  • Koulumatkojen pituudet ja kuljetusajat erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden näkökulmasta.
  • Talviaikaisen liikkumisen turvallisuus, erityisesti mäkisillä, jäisillä ja lumisilla reiteillä.
  • Mahdollisuudet erottaa koulukuljetukset, huoltoliikenne, henkilöautot sekä jalankulku- ja pyöräliikenne toisistaan.
  • Myös elämänkaariajattelu tulee huomioida, jossa arvioidaan ympäröivän maaston luonnollinen tasaisuus. Tällöin apuvälineillä liikkuvilla henkilöllä on mahdollisuus päästä paikanpäälle rakennelmiin ilman avustajaa, tai kuljetusta.
     

​​​​​Vammaisneuvosto muistuttaa, että oikeus koulukuljetukseen ei määräydy yksinomaan kilometrirajojen perusteella. Myös oppilaan vamma, toimintakyky ja koulumatkan vaikeus, rasittavuus tai vaarallisuus on huomioitava.

4. Erityisopetus ja koulunkäynninohjaajien riittävyys
Itäisen alueen päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksessä arvioidaan suuremman kouluyksikön mahdollistavan monipuolisemmat henkilöstöresurssit ja oppimisen tuen palveluiden päivittäisen saatavuuden. Tämä voi parantaa erityistä tukea tarvitsevien lasten koulunkäynnin edellytyksiä.

Selvityksen taloudellisessa tarkastelussa kuitenkin arvioidaan perusopetuksen koulunkäynninohjaajien määrän vähenevän 2,5 henkilötyövuodella, mikä tarkoittaa noin 100 000 euron vuosittaista säästöä. Vammaisneuvosto pitää välttämättömänä selvittää, miten suunniteltu vähennys vaikuttaisi erityisesti vammaisiin ja oppilaskohtaista tukea tarvitseviin lapsiin.

Mikkelin kaupungin vuoden 2026 talousarvioesityksessä todetaan, ettei koulunkäynninohjaajien tarve näytä vähenevän, vaikka ohjaajien määrää on jo kaupungin tasapainotusohjelman perusteella vähennetty. Samassa talousarvioesityksessä on varattu palkkaresurssi kahdelle vakinaiselle erityisluokanopettajalle 1.8.2026 alkaen. Vammaisneuvosto korostaa, että erityisluokanopettajien ja koulunkäynninohjaajien tehtävät eivät korvaa toisiaan. Oppilas voi tarvita sekä erityisopetusta että henkilökohtaista tai ryhmäkohtaista avustamista. Koulunkäynninohjaajien vähentämistä ei tule toteuttaa pelkän kouluyksiköiden yhdistämisestä syntyvän laskennallisen säästötavoitteen perusteella, vaan henkilöstön riittävyys on arvioitava oppilaiden tosiasiallisten tukitarpeiden pohjalta.

Vammaisneuvosto edellyttää, että hankkeen jatkovalmistelussa esitetään henkilöstösuunnitelma, josta ilmenevät erityisopetuksen resurssit, koulunkäynninohjaajien määrä, avustajapalveluiden järjestäminen sekä suunniteltujen henkilöstömuutosten vaikutukset vammaisten oppilaiden koulunkäyntiin.

5. Alueellinen yhdenvertaisuus ja lähikouluperiaate
Koulun sijoituspaikan valinnalla on vaikutuksia myös asuinalueiden yhdenvertaisuuteen, perheiden arkeen ja lasten mahdollisuuksiin osallistua koulun toimintaan. Peitsarin ja Paukkulan vertailussa on huomioitava koulumatkojen lisäksi asuinalueiden väestörakenne, lasten palvelujen saavutettavuus, mahdollinen kuljetusriippuvuuden lisääntyminen sekä koulun vaikutus lähialueiden yhteisöllisyyteen.

Erityisesti vammaisille lapsille ja heidän perheilleen lähikoulun sijainti voi olla ratkaiseva arjen sujuvuuden kannalta. Koulun sijoittaminen kauemmaksi omasta asuinalueesta voi lisätä kuljetustarvetta, pidentää koulupäiviä ja vaikeuttaa osallistumista koulun jälkeiseen kerho- ja harrastustoimintaan. Vammaisneuvosto korostaa, ettei asuinalueen sosioekonominen rakenne, maine tai asumismuotojen jakauma saa johtaa alueen lasten eriarvoiseen kohteluun.

Kaupungin tulee turvata yhdenvertaiset varhaiskasvatuksen ja koulunkäynnin mahdollisuudet kaikille lapsille heidän asuinalueestaan, vammastaan tai perheensä sosiaalisesta asemasta riippumatta.

6. Päätöksen taloudelliset vaikutukset ja esteettömyyden kustannukset
Kouluverkkoselvityksessä uuden koulu- ja päiväkotikokonaisuuden rakennuskustannusarvio on 27 miljoonaa euroa. Lisäksi alustavat liikenne-, infra- ja ympäristöjärjestelyjen kustannusarviot ovat:

  • Paukkula: 2,7 miljoonaa euroa 
  • Peitsari: 1,65 miljoonaa euroa
     

Laskelmissa ei ole erikseen osoitettu, kuinka suuri osuus näistä varoista kohdistuu esteettömyyden toteuttamiseen. Vammaisneuvosto esittää, että molempien sijoitusvaihtoehtojen kustannusvertailuun sisällytetään esteettömien koulureittien, saattoliikenteen, piha-alueiden ja muiden välttämättömien esteettömyysjärjestelyjen kustannukset. Esteettömyys tulee toteuttaa osana rakennushankkeen normaalia suunnittelua ja rakentamista, ei myöhempinä erillisinä korjaustoimenpiteinä.

7. Vammaisneuvoston osallistuminen jatkosuunnitteluun
Vammaisneuvosto pitää tärkeänä, että sen asiantuntemusta ja vammaisten lasten sekä heidän perheidensä kokemustietoa hyödynnetään hankkeen jatkovalmistelussa. Vammaisneuvosto esittää, että sille varataan mahdollisuus osallistua esteettömyysratkaisujen, koulumatkojen ja saattoliikenteen sekä rakennusten toiminnallisten tilaratkaisujen arviointiin ennen lopullisten suunnitelmien hyväksymistä. Arvioinnissa tulee kuulla myös erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, heidän huoltajiaan sekä koulunkäynninohjaajia ja erityisopetuksen henkilöstöä.

8. Vammaisneuvoston esitys kaupunginhallitukselle
Mikkelin kaupungin vammaisneuvosto esittää, että kaupunginhallitus:

  1. Edellyttää Peitsarin ja Paukkulan sijoitusvaihtoehdoista yhdenmukaista ja riittävän yksityiskohtaista esteettömyys- ja saavutettavuusvertailua ennen lopullista sijoitusratkaisua.
  2. Täydentää lapsivaikutusten arviointia siten, että vammaisten, liikuntarajoitteisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten koulumatkat, arjen sujuvuus ja yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet huomioidaan erikseen.
  3. Selvittää koulunkäynninohjaajien suunnitellun 2,5 henkilötyövuoden vähennyksen vaikutukset oppilaiden yksilöllisen tuen toteutumiseen ja varmistaa, ettei säästötavoite vaaranna lakisääteisten avustajapalveluiden saatavuutta.
  4. Edellyttää molemmista vaihtoehdoista vertailukelpoista liikenne- ja saattoliikenneselvitystä, jossa huomioidaan esteettömät koulukuljetukset, pyörätuolilla liikkuminen, saattopaikat sekä ympärivuotinen liikenneturvallisuus.
  5. Huomioi päätöksenteossa alueellisen yhdenvertaisuuden ja lähikouluperiaatteen, erityisesti niiden lasten osalta, joiden koulunkäynti ja osallistuminen edellyttävät yksilöllisiä tukijärjestelyjä.
  6. Sisällyttää esteettömyyden toteuttamisen kustannukset hankkeen kokonaiskustannusvertailuun ja varmistaa, että ne huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa.
  7. Varaa vammaisneuvostolle mahdollisuuden osallistua hankkeen jatkosuunnitteluun sekä kuulla vammaisia oppilaita ja heidän huoltajiaan ennen lopullista päätöksentekoa.
  8. Mikäli edellä luetellut esityksemme 1-7 eivät toteudu ennen päätöksentekoa katsomme tämän hetkisten selvitysten perusteella Peitsarissa olevan paremmat edellytykset vammaisten kannalta hyvään lopputulokseen rakentaa itäinen aluekoulu ja päiväkoti.
     

9. Lopuksi
Mikkelin kaupungin vammaisneuvosto pitää uuden koulun ja päiväkodin toteuttamista tärkeänä investointina lasten hyvinvointiin, opetuksen laatuun ja kaupungin tulevaisuuteen. Koulun sijoittuminen Peitsariin tai Paukkulaan on ratkaisu, jonka vaikutukset ulottuvat vuosikymmenien päähän. Sen vuoksi sijoituspaikan arvioinnissa on taloudellisten ja kaupunkikehityksellisten tavoitteiden rinnalla painotettava lasten turvallisuutta, esteettömyyttä, yhdenvertaisuutta ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oikeuksia. Vammaisneuvosto korostaa, että aidosti esteetön koulu ei ole pelkästään esteetön rakennus. Se on kokonaisuus, jossa jokainen lapsi pystyy turvallisesti kulkemaan kouluun, osallistumaan opetukseen, liikkumaan koulun tiloissa ja pihalla sekä toimimaan yhdenvertaisena jäsenenä kouluyhteisössä.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus

Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.