Lupa- ja valvontajaosto, kokous 27.8.2026

§ 36 Valtuustoaloite: Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnan julkisuuskuva ei ole erityisen hyvä

MliDno-2026-1654

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Valtuutettu Tapani Liukkonen ym. esittivät 13.4.2026 valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa:

"Käsittelyajat ovat ainakin yksittäisten rakentajien kohdalla venyneet heistä riippumattomista syistä. Pienrakentajilta on vaadittu arkkitehdin laatimia piirustuksia, vaikka yleisesti pientalojen piirustuksia laativat myös esim. rakennusinsinöörit. Erilaisia lisäselvityksiä pyydetään hankkeen ollessa jo pitkälle sen sijaan, että näitä selvityksiä ohjeistettaisiin tekemään hankkeen alkuvaiheessa. Lämpökaivoihin liittyvistä rajoituksista kerrotaan rakentajille vasta siinä vaiheessa, kun suunnitelmat ja siihen liittyvät rakennesuunnitelmat esim. vesikiertoisesta lämmityksestä on jo laadittu. Omakotitasoisten vapaa-ajan asuntojen saamista vakituisen asumisen käyttöön on vaikeutettu systemaattisesti varsin mielivaltaisin kaavarajoituksin. Jopa yksinkertaisiin kiinteistön omistajan rakentamista koskeviin kysymyksiin rakennusvalvonta ei pysty vastaamaan ilman viiveitä.

Mikkelin rakennusvalvonnan toiminta on saanut kritiikkiä myös paikallisessa lehdessä toistuvasti.

Lopputuloksena tästä kaikesta on tullut se, että Mikkeli on menettänyt asukkaita ja potentiaalisia veronmaksajia.

Mikkelin kaupungilla ei muuttotappioalueena ole varaa sellaiseen rakentamisen suunnitteluun ja valvontaan, mikä vaikeuttaa alueelle rakentamista ja tänne muuttamista. Tämä pitää huomioida sekä rakennusvalvonnan toiminnassa että myös alueiden asemakaavassa. Purkukuntoon päässeitä rintamamiestaloja tai niiden arkkitehtuuria ei tarvitse suojella rakennushistorian takia.
Mikkeli ei ole mikään Puu-Rauma eikä sellaiseksi tule.

Rakennusvalvonnan toimintaan on saatava parannus.

Esitän, että kaupunginhallitus velvoittaa rakennusvalvonnan ottamaan sähköisen julkisen asiakastyytyväisyysseurannan käyttöönsä. Samalla tavoitteeksi pitäisi asettaa se, että rakennuslupien käsittelyn nopeudessa Mikkeli sijoittuisi parhaan neljänneksen joukkoon Suomessa.

Mikkelissä 13.4.2026

Tapani Liukkonen
Kaupunginvaltuutettu

Jaana Strandman, Raimo Heinänen, Jaakko Väänänen,
Marita Hokkanen, Vesa Kallio, Petri Pekonen,
Kirsi Olkkonen, Teuvo V. Riikonen, Riina Jakobsson,
Pirjo Syväoja"

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Merkitään, että valtuutettu Nina Rasola poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

Päätösehdotus

Esittelijä

Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen valmisteltavaksi.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään syyskuussa 2026.

Päätös

Hyväksyttiin. 

Valmistelija

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi
  • Mika Näykki, hallintojuristi, mika.naykki@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunginvaltuutettu Tapani Liukkonen yhdessä muiden valtuutettujen kanssa on tehnyt valtuustoaloitteen liittyen Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnan julkisuuskuvaan.

Valtuustoaloitteessa todetaan, että rakennusvalvonnan julkisuuskuva ei ole erityisen hyvä. Aloitteessa todetaan muun ohessa, että käsittelyajat ainakin yksittäisten rakentajien kohdalla ovat venyneet ja että pienrakentajilta on vaadittu arkkitehdin laatimia piirustuksia, vaikka yleisesti pientalojen piirustuksia laativat esimerkiksi rakennusinsinöörit. Erilaisia lisäselvityksiä on pyydetty hankkeen ollessa jo pitkällä sen sijaan, että niitä olisi ohjeistettu tekemään hankkeen alkuvaiheessa. Lämpökaivoihin liittyvistä rajoituksista on kerrottu rakentajille vasta siinä vaiheessa, kun suunnitelmat ja siihen liittyvät rakennesuunnitelmat esimerkiksi vesikiertoisesta lämmityksestä on jo laadittu.

Lisäksi valtuustoaloitteessa todetaan, että omakotitasoisten vapaa-ajan asuntojen saamista vakituisen asumisen käyttöön on vaikeutettu varsin mielivaltaisin kaavarajoituksin. Rakennusvalvonnan toiminta on saanut kritiikkiä toistuvasti myös paikallisessa lehdessä. Lopputuloksena tästä kaikesta on se, että Mikkeli on menettänyt asukkaita ja potentiaalisia veronmaksajia.  Aloitteiden tekijöiden mukaan Mikkelin kaupungilla ei ole muuttotappioalueena varaa sellaiseen rakentamisen suunnitteluun ja valvontaan, mikä vaikeuttaa alueelle rakentamista ja Mikkeliin muuttamista. Purkukuntoon päässeitä rintamiestaloja tai niiden arkkitehtuuria ei tarvitse suojella rakennushistorian takia.

Valtuustoaloitteen tekijöiden mukaan rakennusvalvonnan toimintaan on saatava parannus. Aloitteessa esitetään, että kaupunginhallitus velvoittaa rakennusvalvonnan ottamaan käyttöön sähköisen asiakastyytyväisyyskyselyn. Samalla tavoitteeksi pitäisi asettaa se, että rakennuslupien käsittelyn nopeudessa Mikkeli sijoittuisi parhaan neljänneksen joukkoon Suomessa.

Vastaus valtuustoaloitteeseen

Rakentamislain mukaan rakennusvalvontaviranomaisen on ratkaistava rakentamislupahakemus kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun rakentamislupahakemus liitteineen on vireille pantu rakennusvalvonnassa ja liitteet mahdollistavat hakemuksen käsittelyn. Vaativuudeltaan poikkeuksellisen ja erityisen vaativan rakentamishankkeen rakentamislupahakemus on ratkaistava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun lupaa koskeva hakemus liitteineen on vireille pantu rakennusvalvonnassa ja liitteet mahdollistavat hakemuksen käsittelyn. 

Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnassa noudatetaan edellä mainittuja, lain määräämiä määräaikoja eli noudatetaan lain määräämää, niin sanottua käsittelyaikatakuuta. Naapurien kuulemiseen sekä tarvittaville lausuntopyynnöille on varattava hyvän hallinnon mukaiset prosessiajat. Mikäli poikkeamislupahakemus on jätetty vireille saman aikaisesti rakentamisluvan kanssa, rakentamislupapäätös voidaan antaa vasta poikkeamispäätöksen myöntämisen jälkeen. Asian käsittelyä saattaa joissakin tapauksissa viivästyttää se, että rakentamislupahakemuksen ja siihen vaadittavien liitteiden puutteet eivät mahdollista asian käsittelyä ja päätöksen tekemistä. Hakemuksen täydennyspyynnöt pyritään pyytämään yhdellä kertaa silloin, kun se on mahdollista. Kun hakijan täydentää hakemusta vaiheittain, joudutaan viranomaisessa esittämään täydennyspyyntöjä myös vaiheittain. Hallintolain mukaisesti viranhaltijat tulee selvittää vireillä oleva lupa-asia riittävästi ennen asian ratkaisemista. Käsittelyaikaa on pystytty pääsääntöisesti noudattamaan, vaikka hakemukseen jouduttaisiin pyytämään täydennystä ja varaamaan hakijalle lisäaikaa hakemuksen täydentämiselle. Rakennusvalvonnan viranhaltijat opastavat tarvittavilta osin hakemuksen täydentämistä.

Asemakaavoista ilmenee lämpökaivoja koskevat määräykset ja rajoitukset. Pohjavesialueilla lämpökaivon rakentaminen edellyttää vesilain mukaisen lupatarpeen arviointia. Vesilain mukaisen lupa-asian käsittelee valtion lupa- ja valvontavirasto. Tämä asia ilmenee rakennusjärjestyksestä ja tieto asiasta löytyy myös rakennusvalvonnan verkkosivuilta.  

Käyttötarkoituksen muutos vapaa-ajan asunnosta vakituiseksi asunnoksi edellyttää lain mukaisesti poikkeamislupaa kaavan käyttötarkoitusmääräyksestä tai kaavoittamattomilla alueilla ranta-alueen suunnittelutarpeen johdosta. Näistä poikkeamisluvista ei päätä rakennusvalvonnan viranhaltijat vaan kaavoitusinsinöörit rakentamislaissa säädettyjen poikkeamislupapäätöksen myöntämisen edellytysten mukaisesti.

Rakentamislupahakemuksessa taasen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä lupahakemuksessa tulee esittää rakennusvalvontaviranomaiselle asumiselle edellytettyjen vaatimusten täyttyminen. Olennaisista teknisistä vaatimuksista ei ole mahdollista poiketa ja ellei hakemus niitä täytä, rakentamislupaa ei voida myöntää. Muiden poikkeamisien osalta hakijan tulee esittää perusteltu syy poikkeamisiin. Rakennusvalvontaviranomainen voi myöntää vain laissa säädettyjä vähäisiä poikkeamia, jonka soveltamiskäytäntöä ohjaa myös korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätökset. Poikkeamiset käsitellään rakennuslupatyöryhmässä, johon osallistuu myös kaavoituksen viranhaltijoita sekä hallintojuristi.

Rakennuksen purkamisluvan myöntämisen esteenä ovat yleensä kaavamääräykset (suojelumerkinnät) eikä niiltä osin ole kyse rakennusvalvontaviranomaisen harkinta- tai päätösvallasta. Kaavoituksesta vastaavat viranomaiset noudattavat asemakaavojen sisältövaatimuksia, josta säädetään alueidenkäyttölaissa. Tämä tarkoittaa, että asemakaavaa laadittaessa on tunnistettava rakennetun ympäristön kulttuurihistorialliset, rakennushistorialliset, kaupunkikuvalliset ja muut erityiset arvot sekä huolehdittava siitä, ettei kaavaratkaisu johda niiden hävittämiseen.

Rakennusvalvonta lähettää lupapäätöksen jälkeen asiakastyytyväisyyskyselyn. Pääsääntöisesti kyselyissä asiakkailta saatu palaute on ollut positiivista. Toiminnan kehittämiseksi palautteet käydään läpi henkilöstön kanssa.

Rakennusvalvonnan viranomaiset toimivat virkavastuulla ja noudattavat asioiden käsittelyssä rakentamista koskevien lakien ja määräysten lisäksi hallintolain 2 luvun mukaisia hyvän hallinnon perusteita. Rakennusvalvonnan tehtävänä on lähtökohtaisesti valvoa, että rakentamisessa kaikkine eri vaiheineen noudatetaan voimassa olevia, rakentamista koskevia lakeja, asetuksia ja määräyksiä, mutta myös ohjata ja neuvoa rakennushankkeen osapuolia hankkeen toteutuksessa.

Rakennusvalvonnan tehtäviin ei kuulu suunnittelu, vaan tämä tehtävä kuuluu rakennushankkeeseen ryhtyvän palkkaamien suunnittelijoille, joilta edellytetään lainsäädännössä säädettyä kelpoisuutta rakentamishankkeen vaativuuden mukaisesti. Pääsääntöisesti pientalojen suunnittelutehtävä on tavanomainen, mutta rakennuspaikasta johtuvista syistä suunnittelutehtävä voi olla myös vaativa. Hankkeen vaativuuden mukainen, ammattitaitoinen suunnittelija on hankkeen sujuvuuden kannalta tärkein osapuoli ja jolla osaltaan varmistetaan rakentamisen laatu. Lainsäädäntö kieltää kelpoisuussäännöksistä poikkeamisen.

Juridisesti sitovan sääntelyn tarkoituksena on varmistaa, että rakennus ja rakennettu ympäristö muodostavat turvallisen, terveellisen ja kaikille asukkaille viihtyisän ympäristön. Rakennusvalvonta valvoo tämän tavoitteen toteutumista lähtökohtaisesti yleisen edun näkökulmasta. Yleisen edun näkökulma saattaa toisinaan tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vaikka yksittäisessä rakennushankkeessa kaikki asiaan liittyvät naapurit puoltavat hanketta, rakennusvalvonta saattaa asettaa hankkeen toteuttamiselle lisävaatimuksia. Rakennusvalvonta on se taho, joka valvoo esimerkiksi kuntalaisten, myös tulevien kuntalaisten, etua rakennetun ympäristön viihtyisyyden toteutumisessa. Rakennusvalvonnan työllä on tarkoitus tuottaa rakentamiseen lisäarvoa, kun suunnitelmia tai työmaatoteutusta tarkastellaan puolueettomasta näkökulmasta.

Rakennusvalvontaviranomaisen tehtäviin sisältyy lupapäätösten lisäksi yleistä ohjausta ja neuvontaa, jota annetaan enenevissä määrin myös luvanvaraisuudesta vapautettuihin hankkeisiin. Lisäksi viranomaistehtäviin sisältyy rakennustyön valvonta, rakennetun ympäristön valvonta sekä muita laissa säädettyjä tehtäviä. Viranhaltijoiden vastaus- ja käsittelyajan nopeus on siten riippuvainen henkilöstön määrästä.

Rakennusvalvonnan kotisivuja päivitetään jatkuvasti, sieltä löytyy selkeää ohjeistusta lupaprosessiin ja muihin rakentamista koskeviin kysymyksiin. Mikkelin rakennusvalvonta ohjeistaa asiakkaita myös rakennuslupaprosessista Mikkelin rakentajan polku -palvelussa.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Lupa- ja valvontajaosto esittää, että kaupunkikehityslautakunta antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle edellä esitetyn rakennusvalvonnan vastauksen valtuustoaloitteeseen.

Tiedoksi

Kaupunkikehityslautakunta