Lupa- ja valvontajaosto, kokous 19.3.2026

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 18 Sähköjohdon sijoittamislupahakemus Syväjärventie - Järvi-Suomen Energia Oy

MliDno-2026-520

Valmistelija

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Kuvaus

Kuvaus

Järvi-Suomen Energia Oy on jättänyt rakentamislain 131 §:n mukaisen hakemuksen yhdyskuntateknisen laitteen ja johdon sijoittamiseen (uusi 1 kV pienjänniteilmalinja) Mikkelin kaupungissa, Heinälahdessa. Sähköverkon saneerauksella pyritään vastaamaan sähkömarkkinalain (588/2013) verkkoyhtiöille asettamaan velvollisuuteen parantaa sähkönjakelun toiminnan laatuvaatimuksia sähköjärjestelmän ja -verkkojen toimintavarmuuden näkökulmasta.

Hakija ei ole päässyt sopimukseen johtojen ja laitteiden sijoittamisesta kiinteistön 491–452–1–61 maanomistajan kanssa kiinteistön alueelle sijoitettavasta ilmajohdosta vajaan 250 metrin matkalle. Muiden maanomistajien osalta ilmajohtovaihtoehdosta on sopimukset. Liitteenä olevan hakemuksen liitekartassa on kuvattu hakemuksessa tarkoitetun alueen sijainti.

Hakijan perustelut

Ilmajohto alkaa Haukkakorholantieltä ja jatkuu Syväjärventielle. Ilmajohto tarvitsee johtokatua 1,5 metrin leveydeltä pylväiden molemmille puolille. Syväjärventien pohjoispuolella kulkee vesijohto. Vesijohdon vuoksi pylväät joudutaan sijoittamaan noin 3–4 metrin päähän tiestä, riippuen siitä, millä kohdilla vesijohto maastossa kulloinkin kulkee.

Maakaapelivaihtoehto ei ole hakijan esittämä vaihtoehto. Maakaapeli sijoittuisi kiinteistöjen 491–452–1–61 ja 491–452–1–24 alueelle. Naapurikiinteistön 491–452–1–24 omistaja ei hyväksy maakaapelia, koska on hyväksynyt jo omalle kiinteistölleen ilmajohdon, joten hän ei enää hyväksy Syväjärventielle maakaapelia toiseen kohtaan hänen maalleen. Alue on kallioista ja pintakallio on näkyvillä useassa kohdassa Syväjärventiellä. Kallioisuus on syy miksi tämä 1 kV reitti on järkevintä rakentaa ilmajohtona. Maakaapelin rakentaminen aiheuttaa lisäkustannuksia ja on työläs sekä hankala toteuttaa. Kalliota jouduttaisiin louhimaan, joka on taas riski vieressä olevalle runkovesiputkelle (hakemuksella kuva kallioperästä). Runkovesiputken olemassaolo vaikeuttaa maakaapelin sijoittamista maahan. Vesilaitoksella ei ole saatavissa vesijohdon tarkkaa syvyystietoa.

Hakija on selvittänyt myös toista reittiä Haukkakorventien kautta. Haukkakorventie on maastona myös kallioista ja soveltuu huonosti maakaapelointiin. Lisäksi tämä reitti vaatisi vesistökaapelin laskun Syväjärveen.

Hakija on esittänyt kustannusvertailun. Vaihtoehdon 1 ja vaihtoehdon 2 investointikustannusten ero on 149 %. Maakaapelointi on rakentamisvaiheessa selvästi kalliimpi vaihtoehto.

Selvitykset

Maanomistajan kuuleminen

Maanomistajaa on kuultu 2.2.2026 lähetetyllä kirjeellä, jonka vastausaika päättyi 11.3.2026. Maanomistaja ei ole antanut vastinetta.

Oikeusohjeet

Rakentamislain (RakL) 131 §:n mukaan kiinteistön omistaja ja haltija ovat velvollisia sallimaan yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevan johdon sijoittamisen omistamalleen tai hallitsemalleen alueelle, jollei sijoittamista muutoin voida järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Sama koskee johtoihin liittyviä vähäisiä laitteita ja rakennelmia. Johtoa tai muuta laitetta ei saa rakentaa niin, että vaikeutetaan alueen kaavoitusta tai kaavan toteuttamista. Jollei sijoittamisesta ole sovittu kiinteistön omistajan ja haltijan kanssa, sijoittamisesta päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Sijoittamisesta päätettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei sijoittaminen aiheuta huomattavaa haittaa kiinteistön käytölle. Sopimus johdon tai muun laitteen sijoittamisesta sitoo myös kiinteistön uutta omistajaa ja haltijaa.
Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus saada korvaus johdon tai muun laitteen sijoittamisesta aiheutuvasta haitasta ja vahingosta. Jos asianosaiset eivät pääse sopimukseen korvauksesta, asia ratkaistaan noudattaen, mitä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa säädetään lunastuskorvauksen määräämisestä.

Perustelut

Kiinteistöille ei aiheuteta kohtuutonta haittaa, koska ilmajohto (johtokatu on linjan molemmin puolin 1,5 m) sijoittuu kiinteistöllä 250 m matkalla tien laitaan ja kyseisen kiinteistön rajan tuntumaan.

Hakija on esittänyt kustannusvertailun ja tutkinut muita vaihtoehtoja. Maakaapeli on 149 % kalliimpi vaihtoehto ja maaperän kallioisuudesta sekä vesijohdosta johtuen maakaapelointia ei voi tyydyttävästi toteuttaa. Johdon sijoittamista ei voi tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin järjestää muulla tavoin.

Lupa- ja valvontajaoston sijoittamista koskeva päätös ei estä hakijaa ja maanomistajia sopimasta linjan sijoittamisesta päätöksestä poikkeavalla tavalla. Mahdollisista asianosaisten kesken sovituista muutoksista tulee kuitenkin ilmoittaa rakennusvalvontaan.

Mikkelin lupa- ja valvontajaosto ei käsittele korvausasioita. Mikäli maanomistajan kanssa ei päästä sopimukseen korvauksista, määrittelee maanmittauslaitos korvaukset lunastuslain mukaisessa korvaustoimituksessa.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Lupa- ja valvontajaosto päättää, että ilmajohdon saa sijoittaa Mikkelin kaupungin Heinälahden alueelle kiinteistölle 491–452–1–61 hakijan liitekartassa esittämän sijoitusvaihtoehdon 1 mukaisesti. 

Hakija ja maanomistaja voivat sopia sijoittamisesta päätöksestä poikkeavallakin tavalla. Maastossa johdon ja pylväiden täsmällinen sijoituspaikka tulee valita niin, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa maanomistajalle.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin kokouksessa.

Tiedoksi

Hakija, maanomistaja

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) ja
  • se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään.


Tämän lisäksi muutosta saa hakea valittamalla myös:

  • viranomainen, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.


Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Käytettäessä todisteellista sähköistä tiedoksiantoa päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun asiakirja on noudettu viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta.

Mikäli päätös lähetetään tiedoksi tavallisena kirjeenä, katsotaan asianosaisen saaneen tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Päätöksen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kuitenkin kirjeen saapumispäivänä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen
Hallintovalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00­­–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100 Mikkeli
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-15.