Kuvaus
Mikkelin kaupungilla on testamentti- ja kuolinpesävaroja, joita on kohdennettu mikkeliläisten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseen. Avustusten myöntäminen perustuu testamentintekijän tahtoon ja valtionkonttorin hyväksymiin kuolinpesävarojen käyttötarkoituksiin sekä kaupunginhallituksen hyväksymiin myöntämisperusteisiin (KH § 63/10.2.2025). Avustushaku on kahdesti vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. Hakemiseen on määrämuotoinen sähköinen lomake.
Kulttuuripaja Kajo on hakenut marraskuun avustushaussa toiminnalleen vuosikohtaista kuntarahoitusta testamentti- ja kuolinpesävaroista.
Kulttuuripaja Kajo on perustettu Mikkeliin 2019 ja on osa Sosped-säätiön toimintaa. Sosped-säätiö on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, jonka tavoitteena on edistää vertaisuutta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja tukea etenkin sellaisia henkilöitä, joilla on heikentyneet edellytykset toimia yhteiskunnassa. Kulttuuripajatoiminta perustuu ohjattuun, toiminnalliseen vertaistukeen. Sosped-säätiön kulttuuripajojen taustateoriat ovat sosiaalipedagogiikka, toipumisorientaatio ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa. Toiminta on maksutonta, vapaaehtoista ja voimavaralähtöistä.
Toiminnan kohderyhmä/toimintaan osallistujat
Kulttuuripaja Kajon toiminta on suunnattu 18–35-vuotiaille, joilla on jokin mielenterveyden haaste tai muuten haastava elämäntilanne. Kulttuuripajalle voi tulla ilman diagnoosia tai lähetettä eikä toimeentulon muoto, elämäntilanne tai asuinkunta vaikuta toimintaan mukaan pääsemiseen.
Toiminta tarjoaa osallistujille mielekästä tekemistä, sosiaalista kanssakäymistä sekä rytmiä arkeen. Tarjoamme tukea arjen haasteisiin. Kulttuuripajatoiminnan päätavoitteena on kohentaa osallistujien hyvinvointia ja sosiaalista toimintakykyä. Tavoitteenamme on saada Kajolle pysyvä rahoitus.
Toiminta edistää heikommassa asemassa olevien hyvinvointia ja osallisuutta sekä ehkäisee yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.
Kulttuuripaja Kajolla on säännöllinen ja monipuolinen ryhmätoiminta ti-pe klo 10–19.30 välillä. Satunnaisesti myös viikonloppuisin ja maanantaisin. Mukaan päästäkseen riittää, kun tulee paikalle.
Käytössämme on yhdessä laaditut turvallisemman tilan periaatteet, joiden mukaisesti jokainen Kajolla käyvä sitoutuu toimimaan. Tavoitamme vuosittain n. 300 kohderyhmään kuuluvaa eri henkilöä, tämän lisäksi Kajolla käy paljon opiskelija- ym. tutustujaryhmiä.
Vuoden 2025 tammikuusta lokakuun loppuun:
• Kajolla on käynyt 211 kohderyhmään kuuluvaa eri henkilöä, keskimäärin 17 hlöä/päivä
• ryhmäkokoontumisia on ollut 903 ja ryhmissä osallistumiskertoja yli 5800
Vertaisohjaajat ovat kulttuuripajatoiminnan ydin. He ovat vapaaehtoistyöntekijöinä mukana pajan arjessa järjestämässä ryhmätoiminnan lisäksi teemapäiviä, tapahtumia, retkiä ja toiminnan esittelyitä. Uusia vertaisohjaajia koulutetaan 1–2 kertaa vuodessa, enintään 10 henkilöä/koulutus ja koulutukseen voi osallistua Kajon kohderyhmään kuuluvat. Aiempaa ohjauskokemusta ei tarvitse olla. Kouluttajina toimivat Kajon työntekijät ja mahdollisuuksien mukaan kokeneet vertaisohjaajat. Vuodesta 2019 on koulutettu 65 vertaisohjaajaa. Vertaisohjaajat järjestävät ryhmiä omien kiinnostuksen kohteiden mukaan ja vuonna 2025 alusta lokakuun loppuun mennessä ka. 30 vertaisohjaajaa oli kuukausittain mukana Kajon toiminnassa. Heistä ka. 14 vertaisohjaajaa per kuukausi on ohjannut ryhmää/ryhmiä Kajolla tehden yhteensä reilut 1000 vapaaehtoistyötuntia.
Merkittävää on, että heinäkuussa työntekijöiden lomaillessa vertaisohjaajat pitävät vapaaehtoisvoimin Kajoa auki, rajoitetulla aukiololla. Myös useat iltaryhmät toimivat vertaisohjaajien voimin.
Työntekijöitä on kaksi ja he toimivat taustalla antaen tietoisesti vastuuta koulutetuille vertaisohjaajille ja osallistujille, jotka luovat ja päättävät yhteisöllisesti toiminnan sisällöt. Työntekijät tarjoavat yksilöllisen ja ryhmämuotoisen mentorointi-/ ohjaamistuen vertaisohjaajille. Tekemisen prosessi on lopputulosta tärkeämpää, ennakko-osaamisia ei tarvita. Osallistuja säätelee osallistumisensa tavan ja tason. Matalin osallistumisen taso on seurata, mitä muut ryhmässä tekevät. Toiminnassa käytetään laadukkaita välineitä, jotka vahvistavat motivaatiota ja arvostuksen tunnetta. Opiskelijoita tuetaan opinnoissaan kiinni pysymisessä.
Vuonna 2026 pyrimme vähintään samoihin lukuihin, kuin vuonna 2025. Tarjoamme myös jatkuvasti kahdelle harjoittelijalle paikan Xamk:n, Paukkulan ja Esedun opiskelijoille. Työkokeiluun voi tulla yksi henkilö kerrallaan.
Yhteys kaupungin strategiaan
Käytännössä Kajon toiminta vastaa Mikkelissä hyvin monenlaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten haasteisiin ja toimintamme on linjassa Mikkelin kaupunkistrategian Hyvän elämän ohjelman tavoitteiden kanssa, joiden ajatuksena on edistää kokonaisvaltaisesti ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta sekä vähentää eriarvoisuutta.
Kajon toiminta on saanut paljon kiitosta siitä, että siellä voi osallistua ja Kajolle voi ohjata kävijöitä statuksesta riippumatta. Kajon avulla päiviin voi saada ryhtiä ja luotua rutiineja. Kajon kävijöinä on monenlaisessa elämäntilanteessa olevia ihmisiä, kuten työttömiä, opiskelijoita, kuntouttavassa työtoiminnassa olevia, sairauslomalaisia, kuntoutustuella olevia, osa-aikatyöllisiä ja eläkeläisiä.
Mukana on myös niitä yli 30-vuotiaita, joille ovet ovat sulkeutuneet monessa muussa paikassa. Yksinäisyys, erilaiset ahdistuksen muodot ja sosiaalisten tilanteiden pelot ovat monelle tuttuja asioita. Kajolla saa tukea arjen haasteisiin ja tuntea itsensä arvokkaaksi yhteisön jäseneksi.
Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Verkostoyhteistyömme on monitasoista ja säännöllistä. Olemme vakiintunut osa useampaa verkostoa, kuten Ohjaamoverkostoa ja joka vuosi tulee mukaan uusia toimijoita, kuten tänä vuonna Omat Avaimet 4 You -hanke.
Kuukausittain esittelemme vuorollamme mielen ja kuntoutuksentalon OLKA-pisteellä mielenterveys- ja päihdepuolen järjestöjä. Olemme mukana ammatillisten sotejärjestöjen verkostossa, jonka kanssa pilotoimme kesällä 2025 Etelä-Savoon asukkaille tukea, apua ja kuuntelua tarjonneen kesäpuhelimen. Kuulumme Nuorten luontotoimintaverkostoon, jonka kanssa järjestämme parin-kolmen kuukauden välein nuorille aikuisille toimintaa luonnossa. Eloisan Nuorten työpajojen kanssa olemme säännöllisesti yhteyksissä.
Mikkelin seutukirjaston kanssa aloitimme syksyllä 2025 Queer-lukupiirin, jossa ohjaajana on Kajon vertaisohjaaja ja hänen apurinaan on Kajon työntekijä. Olimme mukana verkoston kanssa järjestämässä mm. Ihminen ihmiselle tapahtumaa kirjastolla, Asunnottomien yö -tapahtumaa kirkkopuistossa, Etelä-Savon tietopäivä -webinaaria (teemana ”Hyvän elämän eväät – nuorten hyvinvointi”) ja Mikkeli Pride -tapahtumaa. Teemme vuoden aikana useita bändikeikkoja, tänä vuonna mm. kolme keikkaa Graanin palvelutalolle, soitimme Ohjaamon avajaisissa ja aiemmin mainituissa tapahtumissa. Ohjaamon Hyvänmielen säbäturnaus järjestettiin huhtikuussa Saimaa Stadiumilla.
Viikoittain kokoontuva Arki on Draamaa -teatteriryhmä toteutetaan yhteistyössä Mikkelin nuorisopalveluiden ja etsivän nuoristyön kanssa, harjoituspaikkana toimii Mikkelin teatterin klubi Juvan etsivän nuorisotyön kanssa teimme keväällä yhteistyötä Oravareitin (20km) melontaretken merkeissä.
Noin 30-vuotiaiden LOT (Löydä oma tarinasi, Mieli ry) -ryhmä toteutettiin yhteistyössä Voimaa ja valoa elämään (Viola) -hankkeen kanssa. Esittelemme säänölllisesti toimintaamme Paukkulan nuoriso- ja yhteisökasvattaja -opiskelijoille, sekä Xamkin yhteisöpedagogi- ja sosionomiopiskelijoille. Myös Esedun TUVA- ja Mikkelin kaupungin nuorisopalveluiden TATU-ryhmät käyvät säännöllisesti toiminnallisilla vierailuilla Kajolla. Maahanmuuttajien koto-ryhmiä käy tutustumassa Kajoon. Omat avaimet 4you -hankkeen kanssa toteutimme kaksi erilaista Hevaria (henkilökeskeinen voimavaravalmennus).
Kaksisuuntaiset ry käyttävät Kajon tiloja järjestäessään kuukausittain kokoontuvaa ryhmää henkilöille, joilla on kaksisuuntainen mielialahäiriötä tai skitsoaffektiivinen häiriö. Yhteenvetona voisi sanoa, että teemme erittäin laajasti ja aktiivisella otteella yhteistyötä Mikkelin kaupungin ja Eloisan eri toimintojen, järjestöjen, hankkeiden ja oppilaitosten kesken.
Arviointi, tiedottaminen ja markkinointi
Osallistujatilastoja ylläpidetään aktiivisesti ja toiminnan käyntimääriä tarkastellaan päivä-, kuukausi- ja vuositasolla. Tilastoidaan erilaisten ryhmien, ryhmäkertojen, tapahtumien ja koulutustilaisuuksien määrät sekä osallistujien ja vertaisohjaajien määrät. Toiminnan laajempaa arviointia suoritetaan kerran vuodessa verkosto- ja osallistujakyselyllä, jossa vastaajat arvioivat toiminnan hyötyjä ja tarpeellisuutta. Arviointi tehdään joko haastattelu- tai kyselytutkimuksena. Kehitämme ja kokeilemme erilaisia arviointitapoja.
Käymme säännöllisesti eri tapahtumissa ja oppilaitoksissa esittelemässä toimintaa, kutsumme usein myös verkostoihmisiä Kajolle kylään. Uusien kävijöiden tavoittamisessa oleellista on säännöllinen viestintä ammattilaisverkostoille, sosiaaliseen mediaan, nettisivuille sekä jo mukana oleville nuorille. Yhteistyöverkostoille viestitään vähintään 6.viikon välein uuden viikko-ohjelman alkaessa. Mukana oleville nuorille viestitään vähintään pari kertaa viikko-ohjelman aikana sosiaalisen median ja wwwsivujen lisäksi What’sAppilla ja Discordissa. Sosiaalista mediaa ja www-sivuja päivitetään säännöllisesti.
Lyhyt kuvaus yhdistyksestä, historia, työntekijät, liikevaihto ja meneillään olevat hankkeet
Historia
Sosiaalipedagogiikan säätiö perustettiin vuonna 1984 Antti-Veikko ja Britt-Marie Perheentuvan
aloitteesta edistämään suomalaisen sosiaalipedagogiikan periaatteita. Mukaan lähtivät useat sosiaali- ja terveysalan järjestöt. Vuonna 2012 säätiön kutsumanimi muutettiin Sosped-säätiöksi. Säätiön alkuvuosina toiminta kasvoi nopeasti: Helsingin Oulunkylään perustettiin Sosiaalipedagogiikan keskus, työntekijöitä oli lähes 50 ja hallinto toimi aktiivisesti. Perusajatuksena oli uudenlaisen yhteisöllisyyden luominen, ihmisen arvostus ja vastuun kantaminen. Sosiaalipedagogiikka yhdisti sosiaalisen vuorovaikutuksen ja pedagogiikan – koulutuksen, yhteisön tutkimisen ja kouluttajakoulutuksen. Toiminnan kohderyhminä olivat kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat sekä työyhteisöjen ja organisaatioiden dynamiikan kehittäminen. Säätiö halusi tuoda näkyväksi työyhteisön vaikutuksen työntekijän elämään ja kehittää kouluttajaverkoston työnohjaajille. Näin luotiin pohja sosiaalipedagogiikan käytännön soveltamiselle ja yhteisölliselle kasvulle.
Sosped-säätiö tänään Sosped-säätiö on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, jonka tavoitteena on edistää vertaisuutta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja tukea etenkin sellaisia henkilöitä, joilla on heikentyneet edellytykset toimia yhteiskunnassa. Palkattuja työntekijöitä on vuonna 2025 yhteensä noin 40 ympäri Suomen ja hallinto toimii Helsingissä. Toimintaamme löytyy yli 20 paikkakunnalta. Sospedin toiminta pohjautuu sosiaalipedagogiikkaan, jossa yhdistyvät ihmisen kasvu, vertaisuus ja yhteisöllisyys. Uskomme, että jokaisella on voimavaroja liittyä ja kuulua hyvinvointia vahvistavaan yhteisöön.
Sosped on Erasmus+ -akkreditoitu organisaatio. Sospedin kansainvälisen toiminnan perustehtävä on tarjota tietoa sosiaalipedagogisesta riippuvuus- ja mielenterveystyöstä ja kokemustiedon hyödyntämisestä auttamistyössä.
Tulokset ja vaikutukset
Sosped-säätiön työ tavoittaa vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä eri puolilla Suomea. Toimintamme vaikutukset näkyvät konkreettisesti esimerkiksi osallistujien mielenterveyden ja elämäntilanteen kohentumisena.
Liikevaihto
Sosped-säätiön vuoden 2024 liikevaihto oli 2 925 000 €.. Arvio Sosped-säätiön kuluvan vuoden 2025 liikevaihdosta on 2 905 000 €.
Muilta tahoilta haetut tai saadut avustukset
Mistä STEA, summa 98 000 €.
Eloisa saatu 4000 €.
Lisätiedot
Stea on ollut päärahoittajamme vuodesta 2019 ja toivottavasti on sitä jatkossakin. Haemme vuosittain rahoitusta yhdessä Sosped-säätiön seitsemän kulttuuripajan kesken. Kajolle haettu avustussumma on 98 000 €.
Kokonaiskustannukset 156 455 €, Kajon omarahoitusosuus 58 455 €
Haettava summa kaupungilta 25 000 €
Tilannekuvausta alkuvuodesta 2026 ja toiminnan merkityksellisyydestä:
Kajon toiminnassa mukana olevilla henkilöillä on jokin haastava tilanne elämässä ja valtaosalla haasteet liittyvät mielenterveyteen. Usein on myös meneillään päällekkäisiä kriisejä. Nuoria aikuisia on viimeisten kuukausien aikana todella paljon puhututtanut ja ahdistanut toimeentuloon liittyvät asiat, oma mielenterveys, asumiskustannukset, sekä opiskelut ja niissä jaksaminen. Keskustelun ja tuen tarve ihmisillä on lisääntynyt entisestään.
Paljon koetaan paineita työhön ja opintoihin liittyvistä asioista. Työttömiä ahdistaa tämä järkyttävän surkea työllisyystilanne. Oma toimeentulo huolettaa ja sen lisäksi on kestettävänä erilaiset paineet, joita läheiset (monet tiedostamattaan) luovat. Verkoston kanssa olemme kuulleet nuorten aikuisten kertomana, että vaikka työttömyyden sanotaan johtuvan rakenteellisista ongelmista, työnhaun torjunnat silti tuntuvat omalta syyltä. Jokainen vastaamaton hakemus vahvistaa epäonnistumisen tunnetta. Tartuimme helmikuussa verkoston kanssa tähän kentältä tulleeseen tarpeeseen ja suunnittelimme huhti-toukokuulle 4x1,5h vertaisryhmän töihin toivoville nuorille aikuisille. Ryhmässä pääsee tuulettamaan tunteita ja jakamaan ajatuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Yhdessä epävarmuuden ja paineiden käsittely on helpompaa. Kokoontumiset järjestetään maanantaisin Kajon siivessä ja paikalla on aina Mikkelin kriisikeskukselta Kirsi ja hänen työparinaan vaihdellen eri verkoston työntekijä.
Opiskelijat kertovat valmistumisen pelottavan, koska sen jälkeen voi pudota täysin tyhjän päälle. Toisaalta opiskelijoiden valmistumiset venyvät, koska harkkapaikkoja on resurssipulan takia vaikea saada. Tähän liittyy myös tukikuukausien loppuminen. Monesti Xamkilla, Esedulla ja Paukkulalla on samaan aikaan harjoittelujaksot, joten harkkapaikoista käydään tiukkaa kilpailua. Se koetaan hyvin stressaavana.
Tasaisesti kaikkia kohderyhmäämme kuuluvia koskettaa leikatut tuet ja tämän vuoksi monet ovat joutuneet muuttamaan pienempään asuntoon. Tämä aiheuttaa paljon kaikenlaisia lisähaasteita. On myös heitä, jotka kurjistuneen taloustilanteen takia ovat joutuneet muuttamaan takaisin vanhempiensa luo ja heitä, jotka eivät pysty tekemään sitä ensimmäistä muuttoa vanhempien luota omaan kotiin, vaikka ”aika jo olisi”.
Yleisesti ottaen tulevaisuuteen suhtaudutaan pessimistisesti. Kaiken epävarmuuden ja turvattomuuden kokemusten keskellä kävijämme ovat Kajon yhteisöstä erityisen kiitollisia. Kajo on paljon enemmän kuin maksuton kohtaamispaikka. Se on yhteisö, jossa jokainen kävijä on arvokas omana itsenään, jossa on mielekästä, pääosin vertaisohjaajien järjestämää ryhmätoimintaa, jossa kaikki toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja jossa saa apua ja tukea arjen haasteisiin. Kajolla saa olla oma itsensä ja osallistua sellaisilla voimavaroilla, joita kunakin päivän omaa. Tammi-helmikuussa 2026 Kajolla kävi 101 eri henkilöä, päivittäin keskimäärin 20 eri henkilöä.
Kajolaisten palautteiden perusteella juuri tämä kokemus hyväksytyksi tulemisesta, yhteisöllisyydestä ja turvasta on monelle elintärkeä. Se vähentää yksinäisyyttä, vahvistaa hyvinvointia ja auttaa jaksamaan, vaikka muu elämä olisi poikkeuksellisen kuormittavaa. Tästä syystä Kajon toiminnan jatkuvuus on merkittävä investointi mikkeliläisten nuorten aikuisten mielenterveyteen ja tulevaisuuteen.
Alkuvuodesta on lisäksi selvitelty mahdollisuutta kaupungin nuoriospalveluiden matalan kynnyksen walk in -palveluiden toteuttamisesta Kulttuuripaja Kajon tiloissa.
Toiminnan tavoitteet tukevat kaupungin strategiaa ja täyttävät testamentti- ja kuolinpesävaroista myönnettävien avustusten myöntämiskriteerit.
Kuntarahoitus on maksettavissa Sinikka Bertin kuolinpesän varoista, jotka on tarkoitettu yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn ja mielen hyvinvoinnin tukemiseen.