Kuvaus
Mikkelin 1. vaiheen yleiskaava on tullut vireille 27.1.2026. Ensimmäisessä vaiheessa on kaksi teemaa; rantarakentamisen ja energiaintensiivisten hankkeiden ohjaus. Rantarakentamisen osalta tavoitteena on yhtenäistää Mikkelin jo kaavoitettujen rantarakennuspaikkojen rakennusoikeudet ja luoda ohjeistus rantaosayleiskaavojen päivityksille. Energiaintensiivisten hankkeiden kaavassa varmistetaan kaupungin alueella sähkönsiirtoverkkojen kehittäminen, energiaa tuottavien ja kuluttavien hankkeiden sijoittuminen ja liittyminen sähköverkkoon koordinoidusti kaupungin alueella. Tämä tavoite edellyttää myös alueidenkäyttölain (AKL) 38 § 1 momentin mukaisia rajoituksia rakentamiseen.
Suomen hallitus on julkaissut Suomen kestävän kasvun ohjelman. Sillä tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma rakentuu neljälle pilarille:
- Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa
- Digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta ja tuodaan palvelut kaikkien saataville
- Työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi
- Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen.
Hiilineutraali yhteiskunta, datatalous ja digitalisaatio edellyttävät toimintavarmaa ja laadukasta sähköenergiaa, joka on tuotettu puhtaasti kilpailukykyisellä hinnalla. Suomessa puhtaan sähkön osuus on 95 prosenttia koko sähköntuotannosta. Fingridin sähkönsiirron kantaverkon 2 x 400 kV voimalinjat kulkevat Mikkelin halki etelä-pohjoissuunnassa ja kantaverkon sähköasema sijaitsee Visulahdessa. Visulahden sähköasema mahdollistavaa suurten sähkönkuluttajien ja tuottajien liittymisen sähköverkkoon. Myös paikallisten jakeluverkkoyhtiöiden, Järvi-Suomen Energia ja ESE-Verkko, sähköverkot kytkeytyvät kantaverkkoon Visulahden sähköaseman kautta. Fingridillä on Visulahden sähköasemalla muutamia satoja megawatteja liittymiskapasiteettia vapaana. Esille tulevien asiakastarpeen pohjalta Fingridillä on myös valmiudet tehdä investointeja liittymiskapasiteetin kasvattamiseksi. Lisäkapasiteetin rakentaminen suunnittelu- ja luvitusvaiheineen vie kuitenkin käytännössä useita vuosia.
Mikkelin kaupungin maankäytön sektorilla pyritään edistämään hallituksen tavoitteita ja kaupunki on käynnistänyt vihreän siirtymän ja energiaintensiivisten kohteiden kartoituksen sekä kaavoittamisen. Kiinnostus näkyy tuotantopuolella aurinkovoimalahankkeina (8 kpl) ja kulutus kohdistuu datakeskuksiin (5 kpl) sekä akkuenergiavarastoihin. Jokainen investointi on kaupungille tärkeä ja tuo työpaikkoja sekä verotuloja.
Osa jo kaavoitetuista alueista soveltuvat hyvin sähköintensiiviseen toimintaan, näitä kohteita on mm. Visulahdessa ja Ecosairilassa. Vuonna 2025 on saatu vireille asemakaavat Karilassa ja Ristiinan Ketunpesän alueella. Akkuenergiavarastot sijoittuvat eri puolille kaupunkia haja-astusalueilta aina asemakaavoitetuille alueille kuten Visulahteen. Datakeskukset vaativat lainvoimaista yleis- ja asemakaavaa, jonka jälkeen on mahdollista hakea rakentamislupaa.
Tyypillisesti aikataulu kaavoituksesta lainvoimaiseen rakentamislupaan voi kestää 2-4 vuotta. Akkuenergiavarasto vaatii rakentamisluvan asemakaava-alueella, mutta osa niistä on sijoittumassa yleiskaava-alueelle tai jopa täysin kaavoittamattomalle alueelle. Asemakaavojen ulkopuolisilla alueilla yleensä riittää ns. sijoittamislupa, sen saaminen voi kestää joitakin kuukausia. Siten akkuenergiavaraston toteuttaminen on huomattavasti nopeampaa kuin datakeskusten. Sijoittamisluvan myöntää nykyisen lainsäädännön mukaisesti rakennusvalvonta.
Aurinkovoimalat, datakeskukset ja akkuenergiavarastot tarvitsevat hyvät liittymisjohdot sähköverkkoon. Kaupungin rooli näiden osalta on koordinoida rakentamishankkeita siten, että ei tarpeettomasti vaikeuteta sähkönsiirtoverkkojen kehittymistä mukaan lukien sähköasemat sekä suurjänniteverkot ja varmistetaan, että eri hankkeet voidaan toteuttaa turvallisesti, taloudellisesti ja siten, että haittavaikutukset minimoidaan.
Alueidenkäyttölain (AKL) 38 § 1 momentin mukaan kunta voi määrätä alueelle rakennuskiellon sekä rakentamislain (RL) 53 §:ssä tarkoitetun toimenpiderajoituksen, kun yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen on pantu vireille. Lain mukaan yleiskaavaa koskeva rakennuskielto ja toimenpiderajoitus ovat voimassa enintään viisi vuotta. Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi kunta voi pidentää aikaa enintään viidellä vuodella ja erityisestä syystä sen jälkeen vielä enintään viidellä vuodella. Jos kunta on määrännyt AKL 38 § 1 momentissa tarkoitetun rakennuskiellon tai toimenpiderajoituksen, ne ovat voimassa myös alueella, jolle on hyväksytty yleiskaava tai yleiskaavan muutos, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. Rakennuskielto ei koske asemakaavoitettuja alueita tai jo rakentamisluvan saaneita hankkeita.
Datakeskukset
Mikkelin alueella on vireillä viisi julkistettua datakeskushanketta. Näistä kolme on Visulahdessa, yksi EcoSairilassa ja yksi Ristiinan Pelloksen alueella. Lisäksi Visulahden alueella on vireillä akkuenergianvarastohankkeita sekä näihin kumpaankin liittyviä liittymisjohtohankkeita.
Kaupunki on laatinut tarkastelun energiaintensiivisten hankkeiden aluetaloudellisista vaikutuksista, jossa on tutkittu 100 MW datakeskuksen ja akkuenergiavaraston suoria ja välillisiä vaikutuksia Suomessa, maakunnassa ja Mikkelissä.
Tiivistettynä voidaan todeta, että 100 MW datakeskus tuo toimintavaiheessa suoria työpaikkoja Mikkeliin yhteensä 150 ja välillisiä 180. Kunnallisverotuloja se tuo 0,8 M€ ja kiinteistöveroa n. 0,7 M€.
100 MW akkuenergiavarasto tuo toimintavaiheessa suoria työpaikkoja 3 ja välillisiä 6. Kunnallisveroja Mikkeli saa 0,01 M€ ja kiinteistöveroa 0,15 M€.
Suomeen kohdistuvista vaikutuksista arvioidaan kohdistuvan maakuntaan keskimäärin 40 %. Maakuntaan kohdistuvasta vaikutuksesta arvioidaan kohdistuvan edelleen Mikkeliin 86 %. Arvio perustuu mm. Mikkelin asemaan työssäkäyntialueensa keskuksena, Mikkelin osuuteen Etelä- Savon työpaikoista (80 %) ja omassa asuinkunnassaan (Mikkelissä) työssäkäyvien osuuteen Mikkelin kaikista työllisistä (88 %).
Rakentamisaikana datakeskus työllistää n. 3 800 htv, tästä suoria työpaikkoja on 920 ja välillisiä 2880. Työpaikoista maakuntaan kohdistuu 1 520 htv, joista suoria on 370 ja välillisiä 1 150. Edelleen Mikkeliin osuus työpaikoista on 1 310 htv. Suoria työpaikkoja näistä on 320 ja välillisiä 990.
Toiminnan aikana vastaavat luvut ovat 670 htv (150+520), joista maakuntaan kohdistuu 270 (60+210) ja Mikkeliin 230 (50+180).
Verotulot / 100 MW:n datakeskus
Kunnallisveron suuruus määräytyy toimintavaiheen työllisyysvaikutuksen (htv), palkkatulon ja efektiivisen veroasteen mukaan. Efektiivisessä veroasteessa on huomioitu vähennykset. Vuonna 2026 Mikkelin nimellinen veroaste on 9,40 % ja efektiivinen veroaste-ennuste 7,47 %.
Kunnallisverotulo rakennusvaiheessa on Suomessa noin 14 M€, josta suoran työllisyysvaikutuksen kautta noin 3,4 M€ ja välillisen työllisyysvaikutuksen kautta noin 10,6 M€.
Maakunnassa vastaavat luvut ovat 5 M€, (1,3+3,7) ja Mikkelissä 4,2 M€ (1,0+3,2).
Kunnallisverotulo toimintavaiheessa on Suomessa noin 2 M€/vuosi, josta suoran työllisyysvaikutuksen kautta noin 0,4 M€ ja välillisen työllisyysvaikutuksen kautta noin 1,6 M€. Maakunnassa vastaavat luvut ovat n. 0,9 M€ (0,2+0,7) ja Mikkelissä n. 0,8 M€ (0,2+0,6).
Kiinteistövero omalla tontilla on toimintavaiheessa n. 0,7 M€/vuosi/100 MW. Kaupungin vuokratontilla kiinteistöveroa maksetaan vain tontilla olevista rakennuksista. Visulahdessa kaupungin vuokratulot datakeskus- ja akkuvarastohankkeiden maa-alueesta ovat vuositasolla noin 0,35 M€. Kaupungin edullinen tonttihinnoittelu kannustaa vuokralaisia lunastamaan tonttimaa itselleen.
Yhteisövero peritään datakeskusyhtiön verotettavasta tulosta, joka lasketaan vähentämällä veronalaisista tuloista vähennyskelpoiset menot. Yhteisöveron suuruus on 20 % yhtiöiden liiketuloksesta. Yhteisöverosta kohdistuu valtiolle 76,35 % ja kunnille 23,65 % (2025). Yhteisöveron kuntaosuus 100 MW:n datakeskuskapasiteettia kohti on noin 0,5 M€/vuosi. Yhteisövero kohdistuu kokonaan Mikkeliin vain, mikäli Mikkeli on datakeskusyhtiön kotikunta eikä yhtiöllä ole toimipaikkoja muualla Suomessa.
Akkuenergiavarastot
Edellä mainitussa tarkastelussa on arvioitu myös 100 MW akkuenergialaitoksen aluetaloudellisia vaikutuksia. Työllisyysvaikutukset rakentamisvaiheessa ovat Suomessa 140 htv, joista suoria on 70 htv ja välillisiä 70 htv. Maakunnassa vaikutus on 55 htv (28+27) ja Mikkelissä 40 htv (25+24). Toimintavaiheessa vaikutukset Suomessa ovat 9 htv (3+6) ja maakunnassa 4 htv (1+3) ja Mikkelissä 3 htv (1+2).
Toiminnan aikana akkuenergiavaraston suora työllisyysvaikutus alueella syntyy pääosin kiinteistönhoidon kautta. Muutoin akkuenergiavaraston työllistävä vaikutus alueella on vähäinen.
Kunnallisverotulo rakentamisen aikana on Suomessa 0,4 M€ josta suoran työllisyysvaikutuksen kautta noin 0,21M€ ja välillisen työllisyysvaikutuksen kautta noin 0,2M€. Maakunnassa vastaavat luvut ovat n. 0,18M€ (0,09+0,09) ja Mikkelissä n. 0,16 M€ (0,08+0,08).
Toimintavaiheessa kunnallisverotulon vaikutus Suomessa on 0,03 M£ (0,01+0,02), maakunnassa 0,012M€ (0,004+0,008) ja Mikkelissä 0,01 M€ (0,004+0,007). Kiinteistöveroa Mikkeli saa 0,15 M€ vuodessa.
Yhteisöveron kuntaosuus on noin 0,21 M€/vuosi. Yhteisövero kohdistuu kokonaan Mikkeliin vain, mikäli Mikkeli on yhtiön kotikunta eikä yhtiöllä ole toimipaikkoja muualla Suomessa. Kaikkiaan akkuenergiavarastojen vaikutus alueen verotuottoihin on vähäinen.
Näkymät Visulahden alueella
Visulahdessa asemakaava-alueella rakentamisluvan ovat saaneet 200 MW Compute Nordic Finland Oy:n 250 MW FCDC Corp Oy:n datakeskukset. 50 MW Regant Oy:n datakeskus on suunnitteluvaiheessa. Neoen Oy:n rakentamisluvan saaneen akkuvaraston kapasiteetti on 120 MW. Tyypillisesti datakeskukset rakennetaan useammassa vaiheessa ja edellä mainitut luvut ovat kuvaavat maksimikapasiteettia.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Visulahdessa jo julkistettujen kapasiteetiltaan 500 MW datakeskushankkeiden ja 120 MW akkuenergiavaraston toteutuessa täysimääräisesti suoria työpaikkoja Mikkeliin syntyy n. 750 htv ja välillisiä tuhansia. Kunnallis- ja kiinteistöveroja ne tuovat kaupungille toimintavaiheessa n. 4,5 M€ vuodessa. Lisäksi on syytä huomata, että Fingridin Visulahden sähköasema palvelee muutenkin Mikkelin kaupungilla olevia sähkönjakeluyhtiöiden (ESE-Verkko ja Järvi-Suomen Energia) voimaverkkoyhteyksiä esimerkiksi EcoSairilan, Ristiinan ja Karilan alueiden suuntaan.
Kaupungin kannalta on tärkeää, että hankkeet, jotka ovat kaupungin strategian mukaisia, ja joihin kohdistuu kaupungin puolelta merkittäviä investointeja useiden vuosien ajan, voidaan viedä suunnitellusti päätökseen ja joita sen jälkeen voidaan suunnitelmien mukaisesti markkinoida lupauksella siitä, että alueelta vuokrattava tai myytävä tontti voidaan liittää myyntihetkellä vapaana olevaan sähköverkkokapasiteettiin.
Mikkelin 1. vaiheen yleiskaavan laatimiseksi edellytetään rakennuskieltoa, jolla varmistetaan kaupungin maankäytön tavoitteiden ja kaavoituksen pitkän aikajänteen suunnitelmien toteutusmahdollisuudet, koordinoidaan sähköintensiivisten hankkeiden sijoittumista taloudellisesti järkevällä ja kaupunkia hyödyntävällä tavalla. Rakennuskielto kohdistuu kaikkiin kapasiteetiltaan 2 MW tai sitä suurempiin akkuenergiavarastoihin.
Rakennuskieltoa haetaan viideksi vuodeksi ajalle 17.2.2026-17.2.2031 ja se koskee Mikkelin 1. vaiheen yleiskaavan energiaintensiivisiä hankkeita kohdistuen 2 MW tai sitä suurempiin akkuenergiavarastoihin.
Mikkelin kaupungin hallintosäännön mukaan rakennuskiellosta ja toimenpiderajoituksista päättää kaupunkikehityslautakunta (hallintosääntö 34 § kaupunkikehityslautakunnan erityinen toimivalta).
Maankäyttö ja kaupunkirakenne -yksikkö lähettää rakennuskiellon kaupunkikehityslautakunnan päätettäväksi.