Mikkelin seudun ympäristölautakunta, kokous 20.11.2025

§ 82 Tiedoksi

Valmistelija

  • Heikki Tanskanen, ympäristösuunnittelija, heikki.tanskanen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kallioniemen yhteyslaiturin uudistaminen Saimaan Someenjärvellä ja käyttöoikeus, Mikkeli 

Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 16.10.2025 antamallaan päätöksellä (74/2025 ISAVI/11159/2024) Mikkelin kaupungille vesitalousluvan   rakentaa Saimaan Someenjärvellä omistamansa Kallioniemen tilan edustalle yhteysliikennettä varten asiointilaiturin. Laituri on 40 m pitkä  ja  ponttoonirakenteinen ja se korvaa alueella jo aiemmin olleen noin puolet pienemmän vastaavaa tarkoitusta varten olleen laiturin. Laituri sijoittuu Anttola-Louhivesi osakaskunnan omistamalle yhteiselle vesialueelle 491–876–70–7. Päätöksellä myönnettiin kaupungille pysyvä käyttöoikeus 2000 m2 alalle  yhteistä vesialuetta. Kallioniemen alue ja Louhiveden ja Yöveden välissä oleva Someenjärven väliväylä on Mikkelin mittapuun mukaan vilkkaassa matkailu- ja veneilykäytössä. Yöveden ja Louhiveden rantaosayleiskaavan muutoksessa (lainvoimainen 28.1.2015) on hankealueella merkinnät venesatama (LS) ja valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema, jolla on kulttuurihistoriallista, luonnontieteellistä ja maisemallista arvoa (ma). Venesatamaa koskevan kaavamääräyksen mukaan alueelle saa rakentaa veneilyä ja polttoaineiden jakelua, matkailua sekä ravintolatoimintaa palvelevia rakennuksia ja rakenteita alueelle laaditun yleissuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Hanke tukee osaltaan Mikkelin kaupungin omistaman kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Kallioniemen huvilan alueen hoitoa ja käyttöä.

Uusi laituri korvaa alueella olleen vanhan purettavan laiturin ja uusi laituri asemoidaan veneliikenteen turvallisuuden ja väylänpidon kannalta tarkoitustaan paremmin palvelevaan rakennussuuntaan (länsi-luode). Hanke parantaa Mikkelin satamatilannetta vesiliikenteen kannalta varsinkin risteilyliikenteen ja muiden suurikokoisilla aluksilla tehtävän liikennöinnin kannalta. Kallioniemen alueella on entuudestaan muita veneilyä tukevia satamapalveluita kuten polttoaineenjakelu, septijätteen tyhjennyspiste ja vierasvenesatama. 

Hakija on sovittanut ja täydentänyt hakemusta lupakäsittelyn aikana annettujen lausuntojen johdosta. Myönnetty lupa ei ole vielä lainvoimainen.

 

Tikkalan suljetun kaatopaikan suoto- ja valumavesien käsittelyn ja johtamisen muuttaminen, Mikkeli 

Itä-Suomen aluehallintovirasto on 15.10.2025 antamallaan päätöksellä (71/2025 ISAVI/2121/2024) hylännyt Mikkelin kaupungin hakeman vesitalousluvan   ja ympäristöluvan Tikkalan vanhan kaatopaikan alueen nykyisen kuivatusvesien johtamisreitin muuttamiseksi. Hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaan ojavedet oli tarkoitus johtaa Tikkalan Hyyrlammen ja Sammallammen kautta Kallajärven Levälahteen. Kyseessä olisi ollut alkuperäinen ennen kaatopaikkatoimintaa käytetty kuivatusvesien johtamisreitti. Tällä hetkellä alueen kuivatusvedet johdetaan Tikkalan asemakaava-alueelta koilliseen johtavaa ojastoa myöten Kallajärven Levälahteen. Nykyisin käytettävä reitti on vahvistettu vuonna 1971 kaatopaikkatoiminnan käynnistämistä koskevan lupapäätöksen yhteydessä.

Hakemuksen mukaisessa hankkeessa oli tarkoitus erottaa kaatopaikalla muodostuvat ja ympäristöön johdettavat suotovedet Tikkalan asemakaavan eteläpään alueelta kertyvistä oja- ja hulevesistä. Vesijakeiden erottaminen oli tarkoitus toteuttaa kaatopaikan kaakkoispuolella sijaitsevan Pahalampi nimisen suolammen ranta- ja vesialueelle rakennettavilla pengerryksillä ja täytöillä sekä niihin liittyvillä vesien kokoamis- ja ohjausjärjestelyillä. Hankkeeseen oli määrä sisältyä kaatopaikan suotovesien käsittelyä kaatopaikan päälle rakennettavissa haihdutus- ja käsittelyaltaissa. Se osa kaatopaikan suotovesistä, mitä ei saada haihdutettua, oli määrä johtaa pumppaamalla käsittelyyn Mikkelin vesilaitoksen puhdistamoon.

Annetun päätöksen mukaan lupa evättiin pääosin sillä perusteella, että luvan myöntämisen edellytyksenä olevassa hankkeen intressivertailussa hankkeen hyötyjen ei katsottu olevan riittävässä määrin suuremmat kun hankkeen arvioidut haitat. Intressivertailu on vesilain lupaharkinnassa luvan myöntämisedellytysten arviointitapa, jota sovelletaan sellaisissa isommissa vesitaloushankkeissa, joista voi koitua haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle.

Päätös ei ole vielä lainvoimainen. 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Maria Tirkkonen, terveysvalvonnan johtaja, maria.tirkkonen@mikkeli.fi

Merkitään tiedoksi.