Kaupunginhallitus, kokous 3.11.2025

Kuvaus

Valtuutettu Soile Kuitunen ym. esittivät 3.3.2025 valtuustoaloitteen, jossa nostetaan esiin huoli pitkäaikaistyöttömien ja työllistymiseensä tukea tarvitsevien ihmisten tilanteen heikentymisestä Mikkelissä. Aloitteessa todetaan, että välityömarkkinoiden toimijoiden rahoitusongelmat ja erityisesti Uutta elämää groupin (Mikkelin toimintakeskus ry) toiminnan lakkauttaminen tammikuussa 2025 ovat jättäneet jopa 400 ihmistä ilman palvelua, joka tukisi heidän pääsyään työmarkkinoille.

Aloitteessa pyydetään kaupungilta selvitystä tilanteesta sekä toimenpiteistä, joihin se aikoo ryhtyä työllisyysalueen vastuukuntana.

Pitkäaikaistyöttömyyden määrä on Mikkelissä kasvanut kuluneen vuoden aikana. Heinäkuussa 2024 pitkäaikaistyöttömiä oli 2 575 henkilöä ja heinäkuussa 2025 jo 2 762 henkilöä, mikä merkitsee nousua 34 %:sta 37 %:iin kaikista työttömistä.

Kuntouttavassa työtoiminnassa oli heinäkuussa 2024 yhteensä 191 osallistujaa, kun vastaava luku vuonna 2025 oli 160. Kokonaistilanne huomioiden voidaan kuitenkin todeta, että Etelä-Savon hyvinvointialue on pystynyt kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuussaan reagoimaan hyvin alkuvuoden tilanteeseen ja kuntouttavan työtoiminnan volyymit ovat palautuneet lähelle vuoden 2024 tasoa.

Myös työvoimapalveluihin osallistuvien määrä on vähentynyt. Työkokeiluun osallistuneiden määrä on laskenut 52:sta 28:aan ja palkkatuella työllistettyjen määrä 201:stä 155:een. Kyse ei ole vain paikallisesta ilmiöstä: valtakunnallisesti aktivointiaste on laskenut lähes kuusi prosenttiyksikköä, kuten Helsingin Sanomat uutisoi 30.8.2025. Taustalla ovat erityisesti TE-uudistukseen ja palkkatuen ehtoihin liittyvät lainsäädännölliset muutokset sekä valtion määrärahojen niukkuus.

Lainsäädäntömuutokset ovat vaikeuttaneet yhdistysten ja muiden välityömarkkinatoimijoiden mahdollisuuksia työllistää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Palkkatuen 100 %:n tuki ei enää ole mahdollinen, ja palkan sivukulut jäävät yhdistyksen maksettaviksi. Palkkatuen myöntäminen on siirtynyt työllisyysalueille, mikä tekee kuntien omasta palkkatukityöllistämisestä käytännössä kovan rahan työllistämistä ilman valtion rahoitusosuutta. Samalla työttömyysturvajärjestelmän muutokset ovat lisänneet kuntien maksuvelvollisuuksia.

Mikkelin kaupunki ja Mikkelin seudun työllisyyspalvelut pyrkivät vastaamaan tilanteeseen sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimin. Kaupunki tukee työllisyyttä ennen kaikkea vahvistamalla elinkeinoelämän kasvuedellytyksiä ja yritystoimintaa, sillä työpaikkojen syntyminen yksityiselle sektorille on paras keino ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä. Kehitysyhtiö Miksei Oy ja Mikkelin seudun uusyrityskeskus ry tukevat alueen yrityksiä ja yrittäjyyttä, kun taas Etelä-Savon Koulutus Oy ja Otavia vastaavat osaamisen kehittämisestä. Näiden toimijoiden onnistuminen vaikuttaa ratkaisevasti työllisyyden paranemiseen.

Samaan aikaan Mikkelin seudun työllisyyspalveluissa tehdään henkilökohtaista tilanteen arviointia, tarjotaan ohjauksellisia palveluja ja tuetaan työllistymistä koulutuksellisin ja valmennuksellisin keinoin. Palvelut painottuvat monialaisiin ja yksilöllisiin ratkaisuihin, joissa kartoitetaan työnhakijan osaaminen, työkyky ja työllistymismahdollisuudet.

Palvelutason heikkeneminen on tunnistettu, ja työllisyyspalvelut ovat hakeneet tilanteen korjaamiseksi ulkopuolista rahoitusta. Mikkelin kaupunki Mikkelin seudun työllisyyspalveluista on jättänyt 30.9.2025 ESR+-haussa kaksi ES-Kohtaamo-ryhmähankehakemusta: yhden valtakunnalliseen hakuun ja toisen alueelliseen hakuun. Molemmissa hankkeissa kumppaneina ovat Savonlinnan seudun työllisyyspalvelut ja Kuntoutussäätiö, ja valtakunnallisessa haussa mukana on lisäksi Etelä-Savon hyvinvointialue. Tarkoituksena on toteuttaa vain yksi hanke, painottaen valtakunnallista hakua. Hankkeen tavoitteena on löytää uusi toimintamalli, jossa vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työhönvalmennusta ja työllistymisen tukea voidaan toteuttaa suoraan työnantajaorganisaatioissa avoimilla työmarkkinoilla. Hanke käynnistyisi aikaisintaan 1.4.2026.

Mikkelin kaupunki tukee työllisyyspalveluja niiden omassa toiminnassa, jotta työnhakijoiden ohjautuminen työhön tapahtuisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja palvelut vastaisivat muuttuneisiin tarpeisiin. Kaupunki pyrkii turvaamaan työllisyyspalveluille riittävät toimintaedellytykset ja kannustaa jatkokehittämään palveluja yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Myönteistä on myös se, että Uutta Elämää Groupin toiminnalle on tullut Mikkeliin myös jatkaja. Parik säätiö toimii osin samoissa tiloissa ja esimerkiksi kodinkoneiden kierrätys toimii pääosin entiseen malliin. Parik säätiön edustajat ovat kertoneet toiminnan laajenevan mahdollisuuksien mukaan. Tällä on merkitystä työllisyydenhoidon lisäksi myös kiertotalouden näkökulmasta.

Välityömarkkinoiden tuleva muoto on kuitenkin osittain epäselvä. Valtioneuvosto on ilmoittanut aikomuksestaan siirtää kuntouttavan työtoiminnan takaisin kuntien järjestämisvastuulle, mutta käytännön toteutuksesta ja rahoituksesta ei ole vielä tarkempaa tietoa. Mikäli kuntien vastuulle siirrettäisiin nykyisen kaltaisella mallilla laaja aktivointitoiminta, se merkitsisi kunnille 1–2 miljoonan euron vuosittaista lisäpanostusta.  Tämä resursointi olisi löydettävä muista palveluista. Kaupunki seuraa tilannetta tiiviisti ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, kun valtakunnallinen linjaus ja sen taloudelliset vaikutukset tarkentuvat.

Päätösehdotus

Esittelijä

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi konserni- ja elinvoimapalveluiden palvelualueen vastauksen valtuutettu Soile Kuitusen ym. valtuustoaloitteeseen ja toteaa asian loppuunkäsitellyksi.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.