Kaupunginvaltuusto, kokous 6.10.2025

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 124 Esitys lisämäärärahaksi, maanhankinta, Visulahti

MliDno-2025-2865

Aikaisempi käsittely

Kaupunkikehityslautakunta, 25.8.2025

Valmistelija

Topiantti Äikäs, maankäyttöjohtaja, topiantti.aikas@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunki on selvittänyt tulevia maankäytön ja maankäytön suunnittelun tarpeita eri puolilla Mikkelin kantakaupungin yleiskaava-aluetta. On ilmennyt, että muiden potentiaalisten alueiden lisäksi kaupungin omistaman Visulahden kehittämisalueen itäpuolella, uuden valtatie viiden pohjoispuolella, olisi maa-alueita, joita voitaisiin tulevaisuudessa tarvita kehittyvän kaupungin tarpeisiin.

Kaupunki on neuvotellut alueen maanomistajien kanssa vapaaehtoisesta maan lunastamisesta kaupungin omistukseen. Prosessin tässä vaiheessa tulee hakea lisämäärärahaa kahden metsäpalstan hankintaan. Niiden yhteispinta-ala on noin 39 hehtaaria.

Alueelta on laadittu metsäkiinteistöjen arviokirjat kaupungin toimesta. Alueella on tehty maanomistajien luvalla ympäristöselvityksiä. Alueelta on havaittu muutamia luonnonsuojelu- ja metsälakien tarkoittamia suojelukohteita ja näitä tarkastellaan erikseen myöhemmässä maankäytön vaiheessa.

Lisämäärärahan tarve kahden maa-alueen hankintaan on 500 000 euroa. Lisämääräraha kohdentuu tilan 491-416-2-14 (yhteensä 24,58 ha) ja osan tilasta 491-434-5-14 (n. 14,50 ha) hankkimiseen kaupungille.

Kyseinen kehittämisalue on jatkossakin mielenkiinnon kohteena tulevaisuuden maankäytön tarkastelun näkökulmasta ja maanhankinnan tarpeita tullaan tarvittaessa täydentämään. Kaiken kaikkiaan kaupunki pyrkii maa-alueiden hankkimiseen vapaaehtoisilla kaupoilla.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkikehityslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle lisämäärärahan myöntämisestä tulosyksikölle. Lisämäärärahan tarve on 500 000 euroa. Kyseinen lisämääräraha kohdennetaan tilan 491-416-2-14 (yhteensä 24,58 ha) ja osan tilasta 491-434-5-14 (n. 14,50 ha) hankkimiseen kaupungille vapaaehtoisilla maakaupoilla. Lisämääräraha osoitetaan investointiohjelmassa maa- ja vesialueiden hankintaan.

Päätös

Hyväksyttiin.

Kaupunginhallitus, 15.9.2025

Valmistelija

Topiantti Äikäs, maankäyttöjohtaja, topiantti.aikas@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää lisämäärärahan 500 000 euroa maa-alueiden hankintaan. Kyseinen lisämääräraha kohdennetaan tilan 491-416-2-14 (yhteensä 24,58 ha) ja osan tilasta 491-434-5-14 (n. 14,50 ha) hankkimiseen kaupungille vapaaehtoisilla maakaupoilla. Lisämääräraha kohdistetaan investointiohjelman projektille 10220 maa- ja vesialueiden hankinta (TA 300 000 euroa).

Päätös

Hyväksyttiin. 

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto myöntää lisämäärärahan 500 000 euroa maa-alueiden hankintaan. Kyseinen lisämääräraha kohdennetaan tilan 491-416-2-14 (yhteensä 24,58 ha) ja osan tilasta 491-434-5-14 (n. 14,50 ha) hankkimiseen kaupungille vapaaehtoisilla maakaupoilla. Lisämääräraha kohdistetaan investointiohjelman projektille 10220 maa- ja vesialueiden hankinta (TA 300 000 euroa).

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana valtuutettu Jarno Strengell esitti, että Visulahden maahankinnan lisämääräraha päätetään 10.11.2025 kaupunginvaltuuston 2026 talousarvion yhteydessä. Perustelut: Mitään painavaa syytä tehdä lisämääräraha päätös kuukausi aikaisemmin 6.10.2025 kaupunginvaltuuston kokouksessa ei ole. Lisämäärärahamuutokset eivät ole kestävää tai normaalia taloudenhoitoa, talouden kokonaiskuva muodostetaan talousarvioiden yhteydessä. Koska kukaan ei kannattanut Jarno Strengellin esitystä, se raukesi. 

Lisäksi keskustelun aikana valtuutettu Jyrki Kaukonen esitti valtuutettu Lotta Tuomisen kannattamana asian palauttamista valmisteluun.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys asian palauttamisesta uuteen valmisteluun ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista tässä kokouksessa äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Jyrki Kaukosen esitystä asian palauttamisesta uuteen valmisteluun äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 43 jaa ääntä ja 8 ei ääntä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan tässä kokouksessa.

Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Merkitään, että äänestysluettelo liitetään pöytäkirjaan. Liite 2.

Merkitään, että valtuutetut Jyrki Kaukonen, Satu Taavitsainen ja Lotta Tuominen jättivät asiasta eriävän mielipiteen.

Merkitään, että valtuutettu Jaana Strandman poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana ja hänen tilalleen kokoukseen saapui varavaltuutettu Toni Liukkonen.

Merkitään, että valtuutettu Heikki Nykänen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana ja hänen tilalleen kokoukseen saapui varavaltuutettu Pirjo Syväoja. 

Merkitään, että maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Merkitään, että kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä selosti asiaa kaupunginvaltuustolle. 

Eriävä mielipide

  • Satu Taavitsaisen eriävä mielipide:
    "Päätöstä valmisteltaessa ja tehtäessä valtuustolle ei ollut etukäteen toimitettu metsäkiinteistöjen arviointikirjoja eikä luontoselvityksiä, vaikka ne olivat olemassa. Esityslistaan tutustuessani pyysin listatekstissä mainitut arviokirjat ja luontoselvitykset itselleni, sekä muille valtuutetuille ennen kokousta. Asiakirjat saapuivat maanantaina kokouspäivänä, ja osaa ei saatu maanantaihin mennessä lainkaan. Ilman näitä asiakirjoja ei ollut mahdollista ottaa perustellusti kantaa lisämäärärahan tarpeen kohtuullisuuteen.

    Uudelleen valmistelu olisi ollut tarpeen. Saatujen selvitysten ja kokouksessa esitetyn tiedon perusteella jäi epäselväksi, onko alueella riittävästi puustoa, jolla voidaan kattaa osaa kauppahinnasta ennen alueen varsinaista käyttöönottoa, sekä missä laajuudessa aluetta on mahdollista hyödyntää elinkeinotoiminnassa luonnonsuojelun näkökulmasta.

    Kaupungin taloudellinen tilanne on ollut haastava. 500 000 euron sitominen kohteeseen, johon liittyy merkittäviä epävarmuuksia, on mielestäni kyseenalaista. Korostan, että vastuullinen taloudenpito edellyttää päätöksenteolta täsmällisiä taustalaskelmia ja riskiarvioita ennen määrärahojen myöntämistä.

    Johdonmukaisen taloudenpidon nimissä olisi ennen päätöstä tullut muodostaa selkeä kokonaiskuva alueen puuston ja maapohjan todellisesta arvosta, sekä luontoselvitysten osoittamista käyttörajoitteista elinkeinotoiminnan kannalta.

    Päätös tehtiin puutteellisin tiedoin. Se ei täytä hyvän hallinnon, eikä vastuullisen taloudellisen harkinnan vaatimuksia."
     

    Lotta Tuomisen eriävä mielipide:
    "Mielestäni päätös olisi pitänyt palauttaa valmisteluun ja kartoittaa, millaiseen toimintaan lisämäärärahan turvin hankittavia alueita voidaan tulevaisuudessa käyttää luonnonsuojelu- ja metsälakien puitteissa sekä taaten luonnon monimuotoisuuden, kuten Mikkelin kaupunki on strategiassaan sitoutunut tekemään. Lisävalmistelussa olisi myös ollut syytä arvioida, kuinka luontoselvityksessä havaitut, metsälain mukaiset suojelukohteet vaikuttavat maa-alueiden arvoon ja tuotto-odotuksiin sekä millaiset kustannukset syntyisi hankittavalla alueella sijaitsevan, monimuotoisuudelle arvokkaan metsäalueen Metso-suojelusta, jota luontoselvityksessä suositeltiin. Lisäksi valmisteluun palauttaminen olisi antanut valtuutetuille paremmat edellytykset perehtyä luontoselvitykseen ja metsäkiinteistöarvioihin, jotka toimitettiin valtuutetuille valitettavan myöhään vasta kokouspäivänä."

Tiedoksi

Talouspalvelut, maankäyttöjohtaja, Meidän IT ja talous Oy/kirjanpito

Liitteet

Liite Kv 6.10.2025 Esitys lisämäärärahaksi liitekartta.pdf (pdf, 248 kt)
Liite Kv 6.10.2025 Äänestysluettelo.pdf (pdf, 57 kt)

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.


Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-15.