Kuvaus
Kaupungilla on testamentti- ja kuolinpesävaroja, joista voidaan myöntää avustuksia hakemusten perusteella. Avustuksia voidaan myöntää testamentti- ja kuolinpesävarojen käyttökohdennusten mukaisesti. Avustusten myöntämisperustana käytetään kaupunginhallituksen (KH 10.2.2025, § 63) hyväksymiä avustusten myöntämiskriteereitä. Avustushaku on kahdesti vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. Hakemiseen on määrämuotoinen sähköinen lomake.
Kumppanuuksien sopiminen on avustushausta erillinen prosessi. Kaupunki solmii harkinnan mukaisesti kumppanuuksia yhteistyötahojen kanssa. Näistä tehdään yhdessä sopimus, joka hyväksytään joko lautakunnissa tai kaupunginhallituksesssa riippuen kumppanuudesta. Tällä hetkellä ei uusia kumppanuuksia solmita talouden sopeuttamistoimenpiteiden vuoksi.
Taustaa päätökselle:
Vuonna 2024 kaupunki on myöntänyt MLL:n Järvi-Suomen piirille kertaluonteisen avustuksen 10 000 €, kj:n päätös 10.6.2024, § 18. Avustusta haettiin kaupungilta, kun MLL:n Järvi-Suomen piiri ry:n Eloisalta saama tuki putosi vuonna 2024 merkittävästi. Avustus Etelä- Savossa on ollut jo useamman vuoden 60 000 €, mutta vuodelle 2024 myönnettiin vain 10 000 €. Tämä tarkoittaa toimintojen rajua supistamista ja mm. tilapäisen lastenhoitoavun alas ajamista, perusteli hakija hakemuksessaan kaupungille.
Kaupunki myönsi avustuksen testamentti- ja kuolinpesävaroista lapsille, nuorille ja perheille suunnattujen toimintojen tukemiseen mm. tilapäisen lastenhoitoavun jatkumiseen Mikkelissä. Saimme raportin avustuksen käytöstä ja toteutuneesta toiminnasta, jossa todettiin toimintojen toteutuneen vuonna 2024 suunnitellun mukaisesti. Kuitenkin niin, että tilapäinen lastenhoitoapu lopetettiin vuoden 2024 lopussa. Vuoden 2024 ajan toiminta jatkui alueella aktiivisesti. Toiminnan lopettaminen liittyi muiden piirien päätöksiin jättäytyä pois tästä toiminnasta. Eli todettakoon, että kokonaisuutena avustuksella ei saatu turvattua tämän toiminnan jatkumista.
Edellytimme avustuspäätöksessämme, että MLL:n Järvi- Suomen piiri saa rahoituksen pysyvämmälle pohjalle ja toiminnan laajuuden suhteutettua rahoitukseen. Jatkossa kaupungin ja Eloisan tuesta on hyvä neuvotella yhteistyössä toimintojen säilyttämiseksi kaikkien tahojen tavoitteiden mukaisesti. Varsinaisen kumppanuuden suhteen tai jatkoavustamisen suhteen olemme edellyttäneet myös, että jatkossa Eloisan kanssa yhteistyössä linjaamme avustuskäytännöistä toimintojen suhteen, joita haluamme kumpikin toteutettavan alueellamme.
Toukokuun 2025 haussa on jätetty seuraavanlainen avustushakemus:
Kuvaus avustuksen käyttötarkoituksesta ja vaikuttavuudesta
MLL:N AVUSTUKSELLA TOTEUTETTAVIEN TOIMINTOJEN KUVAUS
MLL:n Järvi-Suomen piiri on ottanut käyttöön kehityksen kehä -ajatuksen toimintansa kehittämisessä. Ajatuksena on kehittää jokaiseen lapsen ja nuoren, vanhemmuuden ja parisuhteen kehityskauteen toimintaa, joka tukee hyvinvointia, tervettä kasvua ja kehitystä. MLL:n Järvi-Suomen piiri kehittää lapsille, nuorille ja perheille sekä vapaaehtoisille suunnattuja digitaalisia toimintoja kuten vapaaehtoisten koulutuksia, digitaalista vertaistukea nuorille ja vanhemmille ja muita vertaisryhmiä.
LAPSILLE SUUNNATTU TOIMINTA: Kaveritaidot ja kiusaamisen ehkäisy -työpajat kouluilla Toimintamalli, joka toteutetaan alakouluilla pienryhmissä toiminnallisten harjoitteiden kautta. Toimintamallin avulla harjoitellaan ja kehitetään vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaitoja. Malli ennaltaehkäisee kiusaamista ja yksinäisyyttä. Toiminnan kesto on 1–3 tuntia. Pienryhmien teemoja ovat: tutustuminen omaan itseensä, toisten huomioon ottaminen ryhmässä sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen keinot kiusaamisen syntymisen ennaltaehkäisyyn ja hyväksyttävät toimintatavat silloin, kun nuori näkee kiusaamista.
NUORILLE SUUNNATTU TOIMINTA: Nuorten osallisuutta ja kaveritaitoja edistävä toiminta MLL:n nuorisotoiminta koostuu tukioppilastoiminnan koordinoimisesta, paikallisyhdistysten vapaaehtoisten ammatillisesta tuesta nuorisotyöhön sekä yhteistyöverkostoissa työskentelystä. Nuorille suunnattu toiminta edistää nuorten osallisuutta, vertaistoimintaa sekä ehkäisee yksinäisyyttä ja syrjäytymistä esimerkiksi kaveritaitoja ja yhteistoimintaa vahvistavan sekä kiusaamista ehkäisevän toiminnan avulla. Paikallisyhdistysten vapaaehtoisten ammatillisen ohjauksen kautta laajennetaan paikallisyhdistysten toimintaa myös nuorille. Nuorisotoiminta vahvistaa nuorten osallisuutta, lisää kanssakäymistä toisten samanikäisten kanssa sekä vahvistaa nuorten itsenäistymistaitoja. Jämäkkyyttä päihteistä kieltäytymistilanteisiin -teematunti, kohderyhmänä 14–15 -vuotiaat: Jämäkkyyttä päihteistä kieltäytymistilanteisiin on nuorille suunnattu teematunti, jonka aikana nuoret pääsevät harjoittelemaan jämäkkyystaitoja tilanteissa, joissa heille tarjotaan päihteitä. Kehityksellisesti Jämäkkyyttä päihteistä kieltäytymistilanteisiin sijoittuu esimurrosiän ja murrosiän kokeiluvaiheeseen ja sen tavoitteena on kehittää nuorten jämäkkyystaitoja ja kykyä kieltäytyä päihteistä. Tilanteissa on mukana ryhmäpaineen tuoma haaste, joka vaikeuttaa päihteistä kieltäytymistä. Yhden teematunnin aikana käsitellään vähintään kolme teemaa: • Kotibileet, joissa tarjotaan tupakkaa tai alkoholia. • Kaveri on sammunut puistoon, mutta muu porukka ei välitä vaan aikoo jatkaa lähteä viettämään iltaa torille. • Somehaaste, jossa haastetaan juomaan niin monta pullollista olutta kuin pystyy ja kuvaamaan suoritus nettiin. Kaveri ehdottaa, että kokeillaan. Nuoria pyydetään pohtimaan, miten he toimisivat jämäkästi kuvatuissa tilanteissa. Aikuinen ohjaa nuorten kanssa keskustelua, jossa pohditaan muun muassa sitä, miltä päihteestä kieltäytyminen tuntuu, onko se vaikeaa ja kuinka päihteistä kieltäytymistä voisi helpottaa. Kun kaikki kolme teemaa on käsitelty, keskustellaan yhdessä rastien aiheista ja esille nousseista ajatuksista ja tunteista. Keskustelussa pohditaan mm. onko kuvatussa tilanteessa vaikea sanoa ”ei”, varsinkin jos päihteiden tarjoaja oli tuttu? Miksi jämäkkyystaidot ovat tärkeitä? Jämäkkyyttä päihteistä kieltäytymistilanteisiin toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhdessä tukioppilaiden kanssa. Teematunnin avulla nuoret harjoittelevat etukäteen turvallisessa ympäristössä hankalia tilanteita, joista voi todellisessa tilanteessa olla hankala kieltäytyä. Teematunti ohjaa nuoria vastuulliseen toimintaan sekä toimimaan omien arvojensa ja oman näkemyksensä mukaisesti. Nuorten itsenäistymistaitojen ohjaus, Arjen valinnat peli, kesto noin yksi tunti, kohderyhmä 11–16- vuotiaat nuoret: Arjen valinnat peli koostuu tilanteista, joihin nuori törmää päivittäin elämässään. Peli havainnollistaa nuorelle omien valintojen vaikutusta sekä toisiin, eri tilanteisiin, että nuoreen itseensä. Pelin aikana käydään läpi yksi päivä nuoren elämästä. Roolikorteissa on kuvattu tilanne nukkumiseen, edellisiin illan ja yön tapahtumiin, kouluun tulemiseen, sekä aamupalan ja koululounaan syömiseen liittyen. Valinnat vaikuttavat koulupäivässä jaksamiseen. Ideana on päästä pelin aikana mahdollisimman pitkälle omilla valinnoillaan. Pelissä on mahdollista valita hyvinvointia lisääviä asioita esimerkiksi syödä monipuolinen koululounas tai hyvinvointia laskevia valintoja kuten liian vähäinen yöuni, lounaan väliin jättäminen tai koulukiusaamisen edistäminen. Mikäli pelissä esiintyvä nuori on tehnyt hyviä valintoja, hän siirtyy nopeammin eteenpäin, huonommat valinnat pitävät nuorta paikallaan tai jopa vievät taaksepäin. Pelin avulla ohjataan nuorta tekemään kestäviä ja kauaskantoisia valintoja arkipäivän tilanteissa.
PERHEILLE/VANHEMMILLE SUUNNATTU TOIMINTA: MLL:n ammatillisesti ohjattu vertaisryhmätoiminta: Vertaisryhmätoiminnan lähtökohtana on voimavarojen vahvistaminen vuorovaikutuksen avulla. Vertaisryhmissä samanlaisessa elämäntilanteessa olevat tutustuvat toisiinsa ja keskustelevat osallistujille tärkeistä asioista sekä etsivät ratkaisuja mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Vertaistuki on yhdessä oppimista, kokemusten ja hiljaisen tiedon jakamista. Osallisuuden kokeminen sekä tunne joukkoon kuulumisesta lisää hyvinvointia. Ammatillisesti ohjattu ryhmätoiminta on tavoitteellista ja säännöllistä. Ryhmien tarkoituksena on täydentää kaupungin nuorille ja lapsiperheille tarjoamia palveluita. Tavoitteena on tukea vanhemmuutta, parisuhdetta, nuorten itsetuntoa ja sosiaalisten verkostojen syntymistä perheen eri elämänvaiheissa vertaistuen keinoin. Ryhmien sisältöalueet perustuvat vanhempien ja perheiden toiveisiin ja tarpeisiin, joita kartoitetaan yhteistyössä kaupungin toimijoiden kanssa. Esimerkkejä ammatillisesti ohjatuista vertaisryhmistä ovat 3–12-vuotiaiden vanhemmille tarkoitetut ABC-vanhemmuusryhmät tai nepsypiirteisesti käyttäytyvien lasten vanhemmille tarkoitetut Nepparit ryhmät. Vanhemmuusillat: Vanhemmuusillat ovat ammatillisesti ohjattuja vanhemmille suunnattuja informatiivisia iltoja, joissa vanhemmat saavat tietoa käsiteltävistä kasvuun ja kehitykseen liittyvistä aiheista. Tiedon saannin lisäksi vanhemmuusilloissa on mahdollisuus keskustella ja vaihtaa vertaistuellisesti ajatuksia aiheesta. Vanhemmuusiltojen aiheita ovat: Kasvua vanhemmuuteen -ilta odottaville Vauvan vanhempana -ilta vanhemmille Arkea taaperon kanssa -1-3-vuotiaan kasvu ja kehitys Arkea leikki-ikäisen kanssa -ilta vanhemmille Koululaisen vanhempana -kasvu, kehitys ja ajankohtaiset aiheet Nuoren vanhempana- kasvu, kehitys ja ajankohtaiset aiheet Miten tukea lapsen kaveri- ja tunnetaitoja?-ilta vanhemmille Tunnetaidot tutuksi -ilta pienten lasten vanhemmille ”Minä ite”- Pienen lapsen tahdon kehitys Miten meillä nukutaan -unen merkitys Turvaa ja tuttuutta omassa kehossa -miten tukea lapsen kehotuntemusta ja turvataitoja? Nuori seurustelee -ilta vanhemmille Nuori ja päihteet -Ilta vanhemmille Vanhempi saa ryhmästä o Tietoa lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen tukemisesta eri kehitysvaiheissa. o Tukea ja vahvistusta vanhemmuuteen saadun tiedon kautta. o Tietoa valitusta eri kasvuun ja kehitykseen liittyvästä aiheesta aina odotusajasta nuoruuteen saakka. Vanhemmuusillat ovat avoimia kaikille vanhemmille ja lasta odottaville. Yksi kokonaisuus kestää noin 1,5–2 tuntia. Vanhemmuusiltojen ryhmäkoko vaihtelee toteutustavan mukaan. Iltoja on mahdollisuus järjestää paikan päällä tai etäyhteyksin.
KUNTALAISILLE SUUNNATTU TOIMINTA Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen ja verkostot: Kohtaamispaikkatoiminta tarjoaa kuntalaisille mahdollisuuden osallistua MLL:n järjestämään matalan kynnyksen toimintaan, kuten perhekahvilaan tai Jututtamo-vertaisryhmiin. Toiminta on kaikille avointa ja sen kohderyhmänä voivat olla esim. monimuotoiset perheet, maahanmuuttajaperheet, ydinperheet, lapset tai nuoret sekä eri yhdistysten vapaaehtoiset -ihmiset moninaisissa elämäntilanteissa. Kohtaamispaikkatoimintaa kehitetään yhteistyössä kunnan perhekeskusverkoston ja muiden toimijoiden kanssa. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittämisen kautta vahvistetaan vapaaehtoisten ohjaamien MLL:n perhekahviloiden kiinnittymistä osaksi kohtaamispaikkatoimintaa.
MLL:n Järvi-Suomen piiri on mukana niissä verkostoissa ja yhteistyöelimissä, joissa lapsiperheiden palveluja kehitetään. Yhteistyössä voimme ylläpitää ja kehittää Nurmeksen alueella sopivia tapoja tukea lapsiperheitä myös vapaaehtoistoiminnan keinoin. Ammatillinen ohjaus ja koulutus paikallisyhdistysten ylläpitämien avoimien kohtaamispaikkojen (perhekahvilat ja kerhot) vapaaehtoisille MLL:n piirin tarjoama ammatillinen ohjaus lisää paikallisyhdistyksissä toimivien vapaaehtoisten osaamista sekä perheitä tukevan vapaaehtoistoiminnan pitkäjänteisyyttä ja näkyvyyttä. Koordinaattorin tehtävänä on paikallisen vapaaehtoistoiminnan ammatillinen ohjaus ja tuki, uusien vapaaehtoisten työmuotojen käynnistäminen, vapaaehtoisten rekrytoiminen ja kouluttaminen. Koordinaattori toimii linkkinä paikallisyhdistysten vapaaehtoisten ja kaupungin toimijoiden välillä ja kehittää perhekeskustoimintaa yhteistyössä kuntien ja muiden kunnassa toimivien tahojen kanssa. Yhteistyössä toimiminen varmistaa, että kaupungin ja MLL:n toiminta täydentävät toisiaan, eikä päällekkäisyyksiä synny.
Mikkelin alueella toimii seitsemän MLL:n paikallisyhdistystä. MLL:n perhekahvilat: Perhekahvilat ovat MLL:n paikallisyhdistysten ylläpitämiä kynnyksettömiä kohtaamispaikkoja alueen perheille. Ne tarjoavat tukea ja tietoa vanhemmuudesta ja mahdollisuuden osallisuuteen ja sosiaalisten verkostojen luomiseen – perheet tutustuvat oman alueen muihin lapsiperheisiin ja samalla tietoisuus oman alueen palveluista kasvaa. Samalla lapset saavat seuraa ja mukavaa tekemistä. Perhekahvilat syntyvät vanhempien omasta aloitteesta ja toimivat vapaaehtoisvoimin. Toisinaan keskustelua on vauhdittamassa asiantuntija-alustajia tai vierailijoita. Keskustelujen aiheet nousevat perhekahvilan kävijöiden tarpeista ja ajankohtaisista aiheista. MLL:n kerhotoiminta: MLL:n kerhotoiminta tukee lasten kasvua ja kehitystä, sekä vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja, sosiaalista pääomaa ja osallisuutta. Kerhot tarjoavat lapsille mahdollisuuden oppia uutta, harjoitella ja kehittää taitojaan heitä kiinnostavissa asioissa ilman suorittamisen pakkoa. Kerhotoiminta suuntaa lasten vapaa-ajan käyttöä mielekkäällä ja kehittävällä tavalla ja luo pohjan myöhemmälle harrastamiselle. Vanhempi-lapsikerhot tarjoavat vanhemmille tai isovanhemmille yhteistä tekemistä ja mahdollisuuden yhdessäoloon. Piiri tukee paikallisyhdistysten vapaaehtoisia kerho-ohjaajia ammatillisen ohjauksen ja koulutuksen kautta.
KUVAUS TIEDOTTAMISESTA JA MARKKINOIMISESTA Tiedotamme aktiivisesti toiminnastamme omissa some-kanavissamme, facebookissa ja instagramissa. Toimintamme löytyvät myös Lähellä.fi sekä PTV -kanavista. Käytämme tiedottamisessa ja markkinoinnissa myös muita tiedotusvälineitä.
Lyhyt kuvaus yhdistyksestä, historia, työntekijät, liikevaihto ja meneillään olevat hankkeet
Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on perinteikäs 104-vuotias valtakunnallinen kaikille avoin kansalaisjärjestö, jonka päämääränä on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia, lisätä lapsuuden ja vanhemmuuden arvostusta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa, sekä tuoda lapsen näkökulmaa päätöksentekoon. MLL toimii sen puolesta, että jokaisen lapsen oikeus turvalliseen lapsuuteen toteutuisi ja että vanhemmat saisivat lähiympäristöstään riittävästi tietoa ja tukea, jota he lapsiperheen arjessa kaipaavat. MLL:n toiminnan lähtökohtana ovat MLL:n arvot: lapsuuden ja vanhemmuuden arvostus, yhdenvertaisuus ja ilo. MLL:n Järvi-Suomen piiri on perustettu vuonna 2011, jolloin siihen yhdistyi neljä aiemmin itsenäistä piiriä, joista yksi oli MLL Etelä-Savon piiri.
Järvi-Suomen piiri toimii neljän maakunnan alueella; Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa, joissa kaikissa meillä on vapaaehtoiskeskus. Toimimme MLL:n arvojen ja toimintaperiaatteiden mukaisesti edistäen jokaisessa maakunnassa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Vapaaehtoiskeskuksemme sijaitsee Maaherrankadulla Mikkelissä, jossa työskentelee neljä työntekijää. Piirin jäseniä ovat MLL:n paikallisyhdistykset, joita piiri tukee ammatillisen ohjauksen kautta.
Mikkelin alueella toimii 7 aktiivista paikallisyhdistystä. MLL:n Järvi-Suomen piiri toteuttaa monipuolista lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia edistävää toimintaa, joka tukee kaupungin järjestämää toimintaa. MLL Järvi-Suomen piirin toiminnat nivoutuvat Mikkelin kaupungin kaupunkistrategiaan vuosille 2022–2025. Toimintamme tukee ja edistää eri väestöryhmien yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia. Toimintamme mahdollistaa esimerkiksi kohtaamispaikkatoiminnan kehittämisen kautta elinympäristöjen kehittämistä. Vanhemmuutta tukevan toiminnan sekä nuorten itsenäistymistaitojen ja arjen hallinnan ohjauksen kautta tuemme myös kehittyvän ja uudistuvan Mikkelin sekä osaamisen kehittämistavoitteita. Piirin toiminnat ovat avoimia kaikille. Toiminnoista osa kohdentuu erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Tyypillisimpiä kohderyhmäämme kuuluvia lapsia, nuoria ja aikuisia ovat henkilöt, jotka kokevat yksinäisyyttä, ovat kokeneet tai kokevat kiusaamista ja ovat syrjäytymisvaarassa. MLL:n toiminta on ennalta vahvistavaa ja sen tavoitteena on lisätä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Avustettavassa toiminnassa piirin yhteistyökumppaneina ovat varhaiskasvatus, koulut ja oppilaitokset, oppilas- ja opiskelijaterveydenhuolto, perhekeskustoimijat sekä järjestöt ja seurakunnat. MLL:n Järvi-Suomen piiri on pysyvä toimija Etelä-Savossa. Toteutamme toimintaa vuosittain määrärahojemme puitteissa. Toimintamme laajuudesta kertovat käyntikerrat, joita vuonna 2024 avustuksella toteutettavaksi suunnitelluissa toiminnoissa Mikkelissä oli lapsilla yli 2000 ja aikuisilla 1132. Tavoitteenamme on kohdata sama määrä lapsia ja aikuisia myös tänä vuonna. Nyt haettavalla avustuksella toteutettavan toiminnan lisäksi teemme myös STEA-avusteista tukihenkilötoimintaa, Selviydytään kiusaamisesta -toimintaa sekä hallinnoimme Pohjois-Karjalan Sovittelutoimintaa ja Itä-Suomen alueen Rikosuhripäivystystä. Piiri saa Eloisalta avustusta tukihenkilötoimintaan ja Selviydytään kiusaamisesta -toimintaan.
Kokonaiskustannukset 152379 € Haettava summa 20000 €
Muilta tahoilta haetut tai saadut avustukset
MLL Keskusjärjestö Summa 90914 €, Perhekeskustoimintaan koko piirin alueella
Hyvinvointialueet ja kunnat Summa 19500 € Perhekeskustoimintaan koko piirin alueella
MLL Keskusjärjestö Summa 16288 € Tukioppilastoimintaan koko piirin alueella
Kunnat Summa 13000 € Tukioppilastoimintaan yksittäisten kuntien avustus yhteensä
Muihin haettavalla avustuksella toteutettaviin toimintoihin emme saa julkista avustusta.