Valmistelija
Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi
Tiina Maaranen, taloussuunnittelija, tiina.maaranen@mikkeli.fi
Kuvaus
Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyä talousarvio.
Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon: kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; omistajapolitiikka; henkilöstöpolitiikka; kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet; elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen.
Kaupungin valtuustostrategia 2022–2025 visionaan ”Mahdollisuuksien Mikkeli – Puhtaan veden pääkaupunki” on hyväksytty valtuustossa 13.12.2021 § 186. Samalla hyväksyttiin Mikkelin kaupungin arvoiksi ”Reilu, Rohkea ja Rakentava”.
Visioon ja arvoihin pohjautuvaksi strategiseksi päämääräksi asetettiin ”Elinvoimainen hyvän elämän Mikkeli”, joka koostuu seuraavista osa-alueista:
- Kestävästi kehittyvä ja älykkäästi uudistuva Mikkeli
- Osaamisen ja yrittäjyyden Mikkeli
- Mahdollistavat elinympäristöt ja hyvinvointia edistävä toiminta ja palvelut
- Yhteisöllisyys ja osallisuus.
Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. (Kuntalaki 410/2015 § 110.)
Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Määrärahat ovat lupa käyttää rahaa ja tulot ovat sitovia velvoitteita kerätä rahaa. Talousarvion määrärahat voi alittaa ja tuloja voi kerryttää talousarviota enemmän.
Lautakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma sisältävät seuraavat osat: perustehtävä, palvelusuunnitelma, strategiakortti ja tunnuslukutaulukot, joissa todetaan toimintaan liittyvät kappalemääriset suoritetiedot.
Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue vastaa yhdessä talouspalveluiden kanssa kaupungin investointiohjelman laatimisesta ja laatii koko kaupunkia koskevan investointiohjelman. Hallinto- ja elinvoimapalveluiden sisäiset veloitukset sisältävät talouspalveluiden, hankintapalveluiden, henkilöstöpalveluiden, tietohallinnon sekä vahtimestaripalveluiden sisäiset veloitukset, joilla laskutetaan keskitetysti tuotetut palvelut kaikilta kaupungin yksiköiltä.
Sisäisten vuokrien kulut kohdistetaan kustannuspaikoille tilojen käytön mukaisesti. Puhtauspalveluiden veloitus perustuu palvelusopimuksiin.
Koko kaupungin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma muodostuu kahdesta osasta: henkilöstösuunnitelmasta sekä koulutussuunnitelmasta. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla varmistetaan palvelutuotannon kannalta optimaaliset henkilöstörakenteet ja mitoitukset ottaen huomioon kaupungin taloudellinen tilanne. Henkilöstön osaamista kehitetään ennakoivasti ja huomioiden kaupungin järjestämien palveluiden vaatiman osaamisen tulevaisuuden tarpeet (tavoiteorganisaatio). Kukin tulosalue vastaa henkilöstönsä työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työterveyttä turvaavan toiminnan rahoituksesta.
Talousarviovalmistelun yhteydessä koostetaan koko organisaation kattava riskirekisteri.
Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen raami 2026 (1 000 euroa)
|
Tulot
|
48 544 euroa
|
|
Kulut
|
52 731 euroa
|
|
Tkate
|
- 4 188 euroa
|
Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen talousarvioesitys jakautuu tulosalueille:
|
Tulosalue (euroa)
|
Tulot
|
Menot
|
Tkate
|
|
Lautakunta, lupa- ja
valvontajaosto ja johtaminen
|
318 000
|
1 988 100
|
-1 670 100
|
|
Kaupunkikehitys
|
34 628 700
|
12 299 400
|
22 329 300
|
|
Kaupunkiympäristö
|
2 731 000
|
26 939 600
|
-24 208 600
|
|
Rakennusvalvonta
|
829 400
|
1 344 500
|
-515 100
|
|
Maaseututoimi
|
9 506 600
|
9 629 600
|
-123 000
|
|
Yhteensä
|
48 013 700
|
52 201 200
|
-4 187 500
|
Investoinnit
Investointiohjelmaesityksen tausta-aineistoina ovat jo aikaisemmin tehdyt monivuotiset päätökset mm. kouluista, päiväkodeista, liikenneinvestoinneista, liikuntapaikkarakentamisesta ja liikenneverkosta.
Kaupungin elinvoimaisuuden kehittämiseksi mm. strategisiin kehittämisalustoihin osoitetaan investointeja.
Taloussuunnitelmavuosille 2027–29 esitetyt investoinnit ovat ohjeellisia, vuosittain kumulatiivisesti yli kaupungin talouden kestävän kantokyvyn ja niiden toteutus sopeutetaan vuosittain kaupungin taloudelliseen tilanteeseen talousarviokäsittelyn yhteydessä. Lisäksi erityisesti ns. horisonttihankkeet nostetaan hyvissä ajoin poliittiseen keskusteluun, esimerkiksi kolme taloussuunnitteluvuotta ennen kuin investoinnit tulisivat aktualisoitumaan.
Kaupungin poistotaso on n. 21,3 milj. euroa.
Keskeisimmät talousarvion sitovat investoinnit (vuoden 2026 osuus investoinnista):
- Kaupungin virastotalon saneerauksen jatkuminen (2,0 milj. eroa)
- Katujen saneeraus (1,8 milj. euroa)
- Hänninkentän huoltorakennuksen uudistaminen (1,5 milj. euroa)
- Keskuskeittiö Isopadan kunnostaminen (1,5 milj. eroa)
- Yritysalueiden ja uusien asuinalueiden kadut (0,8 milj. euroa)
- Viestikeskus Lokki, luolan kunnostaminen (0,5 milj. euroa)
- Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen (0,4 milj. euroa)
- Hulevesiohjelma (0,4 milj. euroa)
Katuverkoston korjausvelka
Katujen korjausvelan päivitetty määrä vuonna 2025 on 12,6 M€. KoVe- eli korjausvelkalaskurin ennusteen mukaan tarvittava lisämääräraha vuodelle 2026 (korjausvelan määrän säilyttämiseksi vuoden 2025 tasolla) on 2,3 M€. Katujen kunnon mittausvuonna, 2018, korjausvelan määrä on ollut 7,6 M€. Korjausvelan säilyttäminen mittausvuoden 2018 tasolla olisi vuosittaisen lisämäärärahan tarve ollut vuosina 2019—2025 ollut keskimäärin 2,6 M€.
KoVe-laskurissa on yhteensä 1609 katua ja kevyen liikenteen väylää. Niistä 421 kappaletta (26 %) ovat alle tavoitetasonsa, eli ne kasvattavat korjausvelan määrää. Tiestön kunnon tavoitetasot ovat 50—90 % perustuen siihen mistä väylästä ja väylätyypistä on kyse.
Korjausvelan määrä on se rahasumma, joka tarvitaan teiden ja väylien tavoitetason saavuttamiseksi. Tämän takia katujen kunnostukseen budjetoitu raha ei vähennä täysimääräisesti korjausvelkaa. Uudelleen päällystämisen vaikutus korjausvelan vähenemiseen on 27 %.
Lisäksi korjausvelkaa kertyy siltojen, viheralueiden sekä hulevesiverkostojen kunnon heikentymisestä. Näiden tekijöiden rahallisiin arviointeihin ei ole valmista laskentamallia ja niiden vaikutus kove-laskentaan on spekulatiivista.
Investointiesitys (kaupunki) vuodelle 2026 (1000 euroa)
|
Tulot
|
1 820
|
|
Menot
|
-22 885
|
|
Netto
|
- 21 065
|
Lautakunta on käynyt talousarviota läpi iltakoulussaan 11.9.2025.
Päätösehdotus
Esittelijä
Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi
Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy esityksen ja esittää lautakunnan talousarvion vuodelle 2026 ja taloussuunnitelman vuosille 2027–2029 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.
Hyvinvointilautakunta, sivistyslautakunta sekä Vesiliikelaitoksen johtokunta antavat lausunnot investointiohjelmasta suoraan kaupunginhallitukselle. Lisäksi kaupunkikehityslautakunta päättää pyytää lausunnot aluejohtokunnilta, nuorisovaltuustolta, vanhusneuvostolta ja vammaisneuvostolta talousarviosta 2026 ja taloussuunnitelmasta 2027–2029. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 15.10.2025 mennessä.
Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.
Päätös
Keskustelun aikana Hannu Tullinen esitti, että Saimaa Stadiumin pysäköintialueen lumenpoistoa tulee jatkaa ja varata siihen tarvittava määräraha. Koska kukaan ei kannattanut Hannu Tullisen esitystä, se raukesi.
Keskustelun aikana Marita Hokkanen esitti, että kutsujoukkoliikenteen suunnitteluun ja käynnistämiseen varataan 100.000 euron määräraha. Jaakko Väänänen kannatti Marita Hokkasen esitystä. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat tämän määrärahan osalta esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Marita Hokkasen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 jaa ääntä (Kerttu Hakala, Tiina Korhola, Mikko Kosonen, Janne Vaarasuo) ja 7 ei ääntä (Marita Hokkanen, Raimo Heinänen, Petri P. Pentikäinen, Petri Tikkanen, Hannu Tullinen, Jaana Vartiainen, Jaakko Väänänen). Puheenjohtaja totesi, että Marita Hokkasen esitys on tullut tältä osin kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.
Keskustelun aikana Jaakko Väänänen esitti, että kiinteistöveroprojektin jatkamiseen varattu määräraha poistetaan talousarvioesityksestä. Marita Hokkanen kannatti Jaakko Väänäsen esitystä. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat tämän määrärahan osalta esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jaakko Väänäsen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa ääntä (Kerttu Hakala, Tiina Korhola, Mikko Kosonen, Petri Tikkanen, Hannu Tullinen, Janne Vaarasuo, Jaana Vartiainen), 3 ei ääntä (Jaakko Väänänen, Marita Hokkanen, Raimo Heinänen) ja yksi tyhjä ääni (Petri P. Pentikäinen). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut tältä osin kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.
Keskustelun aikana Raimo Heinänen esitti, että maksullinen pysäköinti poistetaan kesä-, heinä- ja elokuun ajaksi kahdeksi seuraavaksi kesäksi. Hannu Tullinen kannatti Raimo Heinäsen esitystä. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat tämän määrärahan osalta esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Raimo Heinäsen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa ääntä (Kerttu Hakala, Marita Hokkanen, Tiina Korhola, Mikko Kosonen, Petri P. Pentikäinen, Petri Tikkanen, Janne Vaarasuo, Jaana Vartiainen) ja 3 ei ääntä (Raimo Heinänen, Hannu Tullinen, Jaakko Väänänen). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut tältä osin kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.
Keskustelun aikana Jaakko Väänänen esitti, että maininnat haja-asutusalueen edullisuusvyöhyketarkastelusta poistetaan talousarvioesityksestä. Marita Hokkanen kannatti Jaakko Väänäsen esitystä. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat tämän määrärahan osalta esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jaakko Väänäsen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa ääntä (Kerttu Hakala, Tiina Korhola, Mikko Kosonen, Petri Tikkanen, Hannu Tullinen, Janne Vaarasuo, Jaana Vartiainen) ja 4 ei ääntä (Jaakko Väänänen, Raimo Heinänen, Marita Hokkanen, Petri P. Pentikäinen). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut tältä osin kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.
Keskustelun aikana Kerttu Hakala esitti, että kohdan "Tulevina vuosina investointiohjelmaan joudutaan sijoittamaan merkityksellisiä ja suuriakin hankkeita, kuten itäisen palveluverkon ratkaisu, kirjasto- ja taidemuseoratkaisut sekä aluekehityshankkeista mm. satamalahden kokonaisuus." jälkeen lisätään lause: Tilastrategian tekemiseen varataan lisää resursseja, erityisesti taidemuseotilojen suunnittelutyöhön. Marita Hokkanen kannatti Kerttu Hakalan esitystä. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat tämän määrärahan osalta esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Kerttu Hakalan esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 jaa ääntä (Raimo Heinänen, Tiina Korhola, Mikko Kosonen, Janne Vaarasuo, Jaakko Väänänen) ja 6 ei ääntä (Kerttu Hakala, Marita Hokkanen, Petri P. Pentikäinen, Petri Tikkanen, Hannu Tullinen, Jaana Vartiainen). Puheenjohtaja totesi, että Kerttu Hakalan esitys on tullut tältä osin kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.
Keskustelun aikana Petri P. Pentikäinen esitti, että joukkoliikenteen viestintään ja markkinointiin varataan 20.000 euron määräraha. Marita Hokkanen kannatti Petri P. Pentikäisen esitystä. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat tämän määrärahan osalta esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Petri P. Pentikäisen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 11 ei ääntä (Petri P. Pentikäinen, Marita Hokkanen, Kerttu Hakala, Mikko Kosonen, Tiina Korhola, Jaakko Väänänen, Hannu Tullinen, Janne Vaarasuo, Jaana Vartiainen, Petri Tikkanen, Raimo Heinänen) eikä yhtään jaa ääntä. Puheenjohtaja totesi, että Petri P. Pentikäisen esitys on tullut tältä osin yksimielisesti kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.
Muilta osin esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.