Kuvaus
Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyä talousarvio.
Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon: kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; omistajapolitiikka; henkilöstöpolitiikka; kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet; elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen.
Kaupungin valtuustostrategia 2022–2025 visionaan ”Mahdollisuuksien Mikkeli – Puhtaan veden pääkaupunki” on hyväksytty valtuustossa 13.12.2021 § 186. Samalla hyväksyttiin Mikkelin kaupungin arvoiksi ”Reilu, Rohkea ja Rakentava”.
Visioon ja arvoihin pohjautuvaksi strategiseksi päämääräksi asetettiin ”Elinvoimainen hyvän elämän Mikkeli”, joka koostuu seuraavista osa-alueista:
- Kestävästi kehittyvä ja älykkäästi uudistuva Mikkeli
- Osaamisen ja yrittäjyyden Mikkeli
- Mahdollistavat elinympäristöt ja hyvinvointia edistävä toiminta ja palvelut
- Yhteisöllisyys ja osallisuus.
Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. (Kuntalaki 410/2015 § 110.)
Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Määrärahat ovat lupa käyttää rahaa ja tulot ovat sitovia velvoitteita kerätä rahaa. Talousarvion määrärahat voi alittaa ja tuloja voi kerryttää talousarviota enemmän.
Lautakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma sisältävät seuraavat osat: perustehtävä, palvelusuunnitelma, strategiakortti ja tunnuslukutaulukot, joissa todetaan toimintaan liittyvät kappalemääriset suoritetiedot.
Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue vastaa yhdessä talouspalveluiden kanssa kaupungin investointiohjelman laatimisesta ja laatii koko kaupunkia koskevan investointiohjelman. Hallinto- ja elinvoimapalveluiden sisäiset veloitukset sisältävät talouspalveluiden, hankintapalveluiden, henkilöstöpalveluiden, tietohallinnon sekä vahtimestaripalveluiden sisäiset veloitukset, joilla laskutetaan keskitetysti tuotetut palvelut kaikilta kaupungin yksiköiltä.
Sisäisten vuokrien kulut kohdistetaan kustannuspaikoille tilojen käytön mukaisesti. Puhtauspalveluiden veloitus perustuu palvelusopimuksiin.
Koko kaupungin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma muodostuu kahdesta osasta: henkilöstösuunnitelmasta sekä koulutussuunnitelmasta. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla varmistetaan palvelutuotannon kannalta optimaaliset henkilöstörakenteet ja mitoitukset ottaen huomioon kaupungin taloudellinen tilanne. Henkilöstön osaamista kehitetään ennakoivasti ja huomioiden kaupungin järjestämien palveluiden vaatiman osaamisen tulevaisuuden tarpeet (tavoiteorganisaatio). Kukin tulosalue vastaa henkilöstönsä työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työterveyttä turvaavan toiminnan rahoituksesta.
Talousarviovalmistelun yhteydessä koostetaan koko organisaation kattava riskirekisteri.
Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen raami 2026 (1 000 euroa)
|
Tulot
|
48 544 euroa
|
|
Kulut
|
52 731 euroa
|
|
Tkate
|
- 4 188 euroa
|
Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen talousarvioesitys jakautuu tulosalueille:
|
Tulosalue (euroa)
|
Tulot
|
Menot
|
Tkate
|
|
Lautakunta, lupa- ja
valvontajaosto ja johtaminen
|
318 000
|
1 988 100
|
-1 670 100
|
|
Kaupunkikehitys
|
34 628 700
|
12 299 400
|
22 329 300
|
|
Kaupunkiympäristö
|
2 731 000
|
26 939 600
|
-24 208 600
|
|
Rakennusvalvonta
|
829 400
|
1 344 500
|
-515 100
|
|
Maaseututoimi
|
9 506 600
|
9 629 600
|
-123 000
|
|
Yhteensä
|
48 013 700
|
52 201 200
|
-4 187 500
|
Investoinnit
Investointiohjelmaesityksen tausta-aineistoina ovat jo aikaisemmin tehdyt monivuotiset päätökset mm. kouluista, päiväkodeista, liikenneinvestoinneista, liikuntapaikkarakentamisesta ja liikenneverkosta.
Kaupungin elinvoimaisuuden kehittämiseksi mm. strategisiin kehittämisalustoihin osoitetaan investointeja.
Taloussuunnitelmavuosille 2027–29 esitetyt investoinnit ovat ohjeellisia, vuosittain kumulatiivisesti yli kaupungin talouden kestävän kantokyvyn ja niiden toteutus sopeutetaan vuosittain kaupungin taloudelliseen tilanteeseen talousarviokäsittelyn yhteydessä. Lisäksi erityisesti ns. horisonttihankkeet nostetaan hyvissä ajoin poliittiseen keskusteluun, esimerkiksi kolme taloussuunnitteluvuotta ennen kuin investoinnit tulisivat aktualisoitumaan.
Kaupungin poistotaso on n. 21,3 milj. euroa.
Keskeisimmät talousarvion sitovat investoinnit (vuoden 2026 osuus investoinnista):
- Kaupungin virastotalon saneerauksen jatkuminen (2,0 milj. eroa)
- Katujen saneeraus (1,8 milj. euroa)
- Hänninkentän huoltorakennuksen uudistaminen (1,5 milj. euroa)
- Keskuskeittiö Isopadan kunnostaminen (1,5 milj. eroa)
- Yritysalueiden ja uusien asuinalueiden kadut (0,8 milj. euroa)
- Viestikeskus Lokki, luolan kunnostaminen (0,5 milj. euroa)
- Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen (0,4 milj. euroa)
- Hulevesiohjelma (0,4 milj. euroa)
Katuverkoston korjausvelka
Katujen korjausvelan päivitetty määrä vuonna 2025 on 12,6 M€. KoVe- eli korjausvelkalaskurin ennusteen mukaan tarvittava lisämääräraha vuodelle 2026 (korjausvelan määrän säilyttämiseksi vuoden 2025 tasolla) on 2,3 M€. Katujen kunnon mittausvuonna, 2018, korjausvelan määrä on ollut 7,6 M€. Korjausvelan säilyttäminen mittausvuoden 2018 tasolla olisi vuosittaisen lisämäärärahan tarve ollut vuosina 2019—2025 ollut keskimäärin 2,6 M€.
KoVe-laskurissa on yhteensä 1609 katua ja kevyen liikenteen väylää. Niistä 421 kappaletta (26 %) ovat alle tavoitetasonsa, eli ne kasvattavat korjausvelan määrää. Tiestön kunnon tavoitetasot ovat 50—90 % perustuen siihen mistä väylästä ja väylätyypistä on kyse.
Korjausvelan määrä on se rahasumma, joka tarvitaan teiden ja väylien tavoitetason saavuttamiseksi. Tämän takia katujen kunnostukseen budjetoitu raha ei vähennä täysimääräisesti korjausvelkaa. Uudelleen päällystämisen vaikutus korjausvelan vähenemiseen on 27 %.
Lisäksi korjausvelkaa kertyy siltojen, viheralueiden sekä hulevesiverkostojen kunnon heikentymisestä. Näiden tekijöiden rahallisiin arviointeihin ei ole valmista laskentamallia ja niiden vaikutus kove-laskentaan on spekulatiivista.
Investointiesitys (kaupunki) vuodelle 2026 (1000 euroa)
|
Tulot
|
1 820
|
|
Menot
|
-22 885
|
|
Netto
|
- 21 065
|
Lautakunta on käynyt talousarviota läpi iltakoulussaan 11.9.2025.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi
Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy esityksen ja esittää lautakunnan talousarvion vuodelle 2026 ja taloussuunnitelman vuosille 2027–2029 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.
Hyvinvointilautakunta, sivistyslautakunta sekä Vesiliikelaitoksen johtokunta antavat lausunnot investointiohjelmasta suoraan kaupunginhallitukselle. Lisäksi kaupunkikehityslautakunta päättää pyytää lausunnot aluejohtokunnilta, nuorisovaltuustolta, vanhusneuvostolta ja vammaisneuvostolta talousarviosta 2026 ja taloussuunnitelmasta 2027–2029. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 15.10.2025 mennessä.
Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.