Kaupunginhallitus, kokous 28.4.2025

§ 158 Ristiinan eteläosan lampialueen ranta-asemakaava ja Honkataipaleen ranta-asemakaavan muutos / UPM-Kymmene Oyj

MliDno-2024-1819

Aikaisempi käsittely

Kaupunkikehityslautakunta, 10.12.2024

Valmistelija

Minna Frosti, kaavoitusinsinööri, minna.frosti@mikkeli.fi

Kuvaus

Maankäyttö ja kaupunkirakenne -yksikkö lähettää otsikossa mainitun 16. päivänä lokakuuta 2024 päivätyn ranta-asemakaavaehdotuksen kaupunkikehityslautakunnan käsiteltäväksi.

Kaavaehdotuksen on laatinut Karttaako Oy maaomistajan aloitteesta.

Kaava-alue sijaitsee Mikkelin Ristiinan eteläosassa ja siihen kuuluu alueita useiden pienten lampien ja vesistöjen rannoilta. Suunnittelu-alueen pinta-ala on yhteensä noin 364 hehtaaria, kun koko tilan pinta-ala on lähes 4500 ha. Suunnittelualue muodostuu UPM-Kymmene Oyj:n omistuksessa olevan tilan Honkataipale 491-530-9-5 osa-alueista.

Kaavatyön tavoitteena on laatia Ristiinan eteläosassa sijaitsevalle lampialueelle ranta asemakaava. Lampialueella sijaitsevat UPM-Kymmene Oyj:n omistamat kiinteistöt muodostavat laajan kokonaisuuden, jonka alueelta muodostuu rantarakennusoikeutta huomattava määrä, eikä aluetta ole yleiskaavoitettu. Kaupunki ei ole myöskään yleiskaavoittamassa aluetta, joten maanomistaja on MRL 74§:n mukaisesti käyttämässä oikeuttaan ranta-asemakaavan laatimiseen omistamallaan ranta-alueella. Lampialueen läpi kulkevan Etelä-Savon maakuntakaavan Mäntyharjun kanavan varauksen ja alueen huomattavien luontoarvojen johdosta kaavoituksella tutkitaan mahdollisuutta siirtää rakennusoikeutta osittain toisaalle.

Kaavamuutos on tullut vireille 12.6.2024 päivätyllä kirjeellä, jonka liitteenä on ollut osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä kaavaluonnos olivat nähtävillä 12.6. ‐ 12.8.2024.

Aineistosta on pyydetty lausunnot Etelä-Savon maakuntaliitolta, Etelä-Savon ELY-keskukselta, Etelä-Savon pelastuslaitokselta, Riihisaari – Savonlinnan museolta, Maakuntaliitolta, Väylävirastolta, Hönkä ry:ltä, osakaskunnalta, kaupungin rakennusvalvonnasta ja Mikkelin seudun ympäristöpalveluilta. Määräaikaan mennessä OAS:sta ja kaavaluonnoksesta saatiin neljä lausuntoa ja kuusi mielipidettä.

Etelä-Savon pelastuslaitos

Etelä-Savon pelastuslaitoksella ei ollut huomautettavaa kaavoituksesta.

VASTINE: Merkitään tiedoksi.

Etelä-Savon ELY-keskus

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen mukaan kaavaa varten tehdyt luontoselvitykset vaikuttavat kaavan laajuuteen nähden riittäviltä. Esille tulleet luonto- ja maisema-arvot on huomioitu tähän mennessä rakennuspaikkojen sijoittelussa pääosin erittäin hyvin, ja useita lampia on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Luontoselvityksen löydösten perusteella on myös poistettu rakennuspaikka Haapajärviltä. Vuonna 2024 tehtäviä selvityksiä ei ole ollut tämän lausunnon kirjoittamisen aikaan vielä nähtävillä, joten ELY-keskus ei voi arvioida niiden huomioimista rakennuspaikkojen sijoittelussa.

VASTINE: Kaikki luontoselvityksen suositukset (raportin kohta 5) on otettu huomioon kaavaratkaisussa joko rakennuspaikkojen sijoittelussa ja/tai erillisillä kaavamerkinnöillä. Kesällä 2024 täydennetyn luontoselvityksen suositusten perusteella kaavaehdotukseen on tehty mm. seuraavat tarkennukset:

- Hanhijärvi F alue on liito-oravan välittömässä läheisyydessä, ja suunnitellun rakennuspaikan kasvillisuus huomioiden liito-oravat käyttänevät myös tätä aluetta. Kohteen edustalla Honkalahden pohjukka on suojainen, sudenkorentojen suosima alue, jolla tavattiin myös lummelampikorentoja. Huomioiden kohteen ympäristössä tavatut lintu- ja luontodirektiivien suojaamat lajit, on suositeltavaa, ettei kohteelle osoiteta rakentamista. Mikäli lahden pohjukassa sijaitsevaa veneenlaskupaikkaa halutaan kehittää, on toimenpiteissä suositeltavaa huomioida lummelampikorennon esiintyminen alueella.

VASTINE: Merkitään luontoarvot alueelle asianmukaisilla merkinnöillä. Korttelin 20 A yksi tontti siirretään pois kyseiseltä alueelta venevalkaman sekä alueelta kesällä 2024 luontoselvityksessä todettujen arvojen takia. Siirron kohteena on korttelin 12 läntinen osa Suuri Varpasella, jolla ei ole merkittäviä luontoarvoja. Merkitään tiedoksi venevalkaman osalta.

- Pienen Matkuslammen suunnitelluilla rakennuspaikoilla esiintyy luontodirektiivin suojaamaa kirjoverkkoperhosta, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen on kiellettyä. Mikäli alueelle osoitetaan rakentamista, on kaikessa toiminnassa huomioitava kirjoverkkoperhosen elinolosuhteiden säilyttäminen mm. turvaamalla sen ravintokasvien esiintyminen alueella.

VASTINE: Korttelin kaavamääräykseen lisätään merkintä /s ja tekstiä edellä mainituista suosituksista.

- Vuoden 2022 selvityksissä todettiin yksi kasvillisuudeltaan potentiaalinen liito-oravalle (VU, dir.) soveltuva alue Alemman Honkalammen (3.14) luoteiskulmalta, jossa kasvaa nuorta ja varttuvaa haapaa varttuneiden ja osin järeiden kuusten seassa, mutta kevään 2024 kartoituksessa alueella ei löydetty merkkejä liito-oravan esiintymisestä.

VASTINE: Poistetaan kyseinen alue kaavaehdotuksesta Hanhijärven luoteisosasta, suosituksissa viitataan virheellisesti Alempaan Honkalampeen.

Etelä-Savon ELY-keskuksen mukaan lummelampikorennon huomioimista Alimmaisella Honkalammella ja mahdollisten lisääntymis- ja levähdyspaikkojen turvaamista on syytä tarkastella kaavassa tarkemmin ja vähintään määritellä tarkemmin ne rakentamisen reunaehdot, joihin kaavaselostuksessa viitataan.

VASTINE: Lummelampikorennot on kokonaisuudessaan huomioitu kaavaratkaisussa jo kattavasti. Alimmaiselta Honkalammelta on löydetty vain yksi yksilö luontoselvityksien yhteydessä selkeästi esitettyjen rakentamisalueiden ulkopuolelta.

Kaavan luontokohteiden merkintää ja kaavamääräyksiä on tarpeen täsmentää. Sen sijaan, että kaikki luontokohteet ovat samalla luo-merkinnällä, on vähintään eriteltävä erilleen kohteet, joissa on todettu esiintyvän luontodirektiivin lajistoa, ja muut luontokohteet (esim. luo-1 direktiivilajit ja luo-2 muut luontokohteet). Direktiivilajien osalta luonnonsuojelulain (9/2023) 78 § mukainen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentämis- ja hävittämiskielto tulee käydä ilmi selkeästi kaavamääräyksestä. Samoin mahdolliset liito-oravakohteet, jotka on tunnistettu selvityksessä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikaksi, pitää erotella erilleen kohteista, jotka ovat vain potentiaalisia liito-oravan elinympäristöjä, jos jälkimmäisiä halutaan kaavaan merkitä. Todetuilla liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoilla on luonnonsuojelulain tuoma suoja, joka tulee käydä myös ilmi kaavamääräyksestä. Niille voi halutessaan osoittaa oman merkintänsä (esim. lii, tai luo-3), ja kaavamääräyksensä (esim. "Alueella on todettu luonnonsuojelulain 78 §:n tarkoittamia liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Alueen puustoa tulee säilyttää ja hoitaa niin, että liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat ja niitä suojaava puusto säilyy. Myös liito-oravan liikkumisen kannalta riittävä puusto tulee säilyttää."), jolloin ne ovat kaavasta selkeästi nähtävillä metsänhoitoa ja muita toimenpiteitä suunniteltaessa.

VASTINE: Täydennetään kaavamääräyksiä lausunnon mukaisesti liito-oravan osalta (yksi osa-alue Hanhijärven Honkalahdella, merkintä lii). Muiden luo-kohteiden osalta erittely olisi vähintäänkin haastavaa ja kaavateknisesti hyvin ”sotkuista”, koska laajemmalla luo-alueella saattaa esimerkiksi olla vain yksittäisiä lummelampikorennon havaintoja. Lisätään kaavamääräykseen viittaus luontoraporttiin, josta löytyy riittävä ohjeistus alueen toimenpiteisiin jatkossa.

Yleisesti luo-kohteiden kaavamääräyksessä ei tule käyttää ilmausta "on pyrittävä säilyttämään", vaan ilmaistava kohteiden säilyttämisvelvollisuus tiukemmin esimerkiksi muodossa "Kohteen arvoja ei saa heikentää". Samoin MY-alueen kaavamääräyksessä velvollisuus maisema- ja luontoarvojen säilyttämiseen tulee ilmaista määräyksen omaisesti, ei ehdotuksenomaisesti.

VASTINE: Korjataan myös näitä ilmaisuja kaavamääräyksissä kohti lausunnon ehdottamaa muotoa.

Väylävirasto

Kaava-alueella ei sijaitse Väyläviraston ylläpitämiä rautateitä tai vesiväyliä tai niihin liittyviä kiinteitä merenkulun turvalaitteita. Väylävirastolla ei ole huomautettavaa.

VASTINE: Merkitään tiedoksi.

Riihisaari - Savonlinnan museo

Honkataipaleen tukinsiirtorata (1909-1984) rakennuksineen ja rakenteineen on huomioitu kaavaselostuksessa. Vanha ratapohja on yhä koko matkalta hahmotettavissa, pääosin nykyisin ajotienä. Kaavan mukainen uusi maankäyttö ei juurikaan vaikuta vanhaan ratalinjaan; vain Alimmaisen Honkajärven länsipäässä osin vanhalle ratapohjalle on osoitettu kaksi uutta rakennuspaikkaa. Säilyneet rataan liittyvät rakennelmat ja rakennusten jäännökset sijaitsevat kaavan M-alueilla tai jäävät kaavoitettavan alueen ulkopuolelle.

VASTINE: Merkitään tiedoksi.

Mielipide 1

Huomauttaja omistaa kiinteistön Alimmaisella Honkalammella. Huomauttajan kiinteistöllä on venevalkamaoikeus ja tieoikeus Hanhijärven rantaan. Huomauttaja kysyy, onko uudessa kaavassa huomioitu nämä oikeudet. Huomauttajan mukaan tontti 20 RA Hanhijärven rannassa on niin lähellä venevalkamaa, että se tulisi häiritsemään tontin omistajaa.

VASTINE: Kyseinen käyttöoikeusyksikkö lisätään kaavaehdotukseen merkinnällä lv (venevalkama). Korttelin 20 A yksi tontti siirretään pois kyseiseltä alueelta venevalkaman sekä alueelta kesällä 2024 luontoselvityksessä todettujen arvojen takia. Siirron kohteena on korttelin 12 läntinen osa Suuri Varpasella, lisätään kyseiseen kortteliin kolmas tontti.

Mielipide 2

Huomauttaja ei hyväksy Alimmaiselle Honkalammelle suunniteltuja tonttipaikkoja. Huomauttaja omistaa maa-alueen, jolla on kaksi tonttia lammen eteläpuolella. Tonttialueet sijaitsevat UPM:n maalle suunniteltuja tontteja vastapäätä. Huomauttajan mukaan lampi on todella kapea, minkä vuoksi sinne ei ole sopivaa rakentaa lammen molemmin puolin rakennuksia. Alimmaisen Honkalammen itäpäässä on nykyisin kaksi rakennettua rantatonttia, eikä huomauttajan mielestä ole soveliasta sijoittaa lammelle enää lisää tontteja.

VASTINE: UPM omistaa noin 75 % rantaviivasta Alimmaisen Honkalammen alueella (eli noin 2,5 kilometriä). Lammella on nykyisin jo kaksi muiden maanomistajien rakennettua rakennuspaikkaa ja on kohtuullista, että myös UPM:lle osoitetaan lasketun mitoituksen mukaiset rakennuspaikat kyseiselle alueelle (ks. mitoituslaskelma asiakirjoista). Alimmaisella Honkalammella tonttien sijoittelu on ollut muutenkin haastavaa, sillä yksityistie vie suuren osan pohjoisesta rantaviivasta, kun taas lammen etelärannalla on suojelualuetta (taistelukaivannot). Haitat naapureille ja vastarannalle on pyritty minimoimaan rakennuspaikkojen sijoittelulla sekä kaavamääräyksillä (vähimmäisetäisyydet rantaviivasta). Varsinainen lomarakennus sijoittuu kauemmas rinteeseen, jolloin se ei myöskään näy vastarannalle juurikaan. Tonteille jätetään myös suojapuustoa kaavamääräyksen mukaisesti: Olemassa olevaa puustoa tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää sekä rantaviivan ja rakennusalan välinen vyöhyke on pidettävä mahdollisimman luonnonmukaisena. Vastarannallakin kielteisiä vaikutuksia voidaan vähentää rakennusten sijoittelulla, kun rakentamisen aika joskus tulee.

Mielipide 3

Huomauttaja omistaa tilan 491-530-1-86 Pienellä Matkuslammella ja on ollut siellä kesämökkiläisenä vuodesta 1996 alkaen. Huomauttaja kuvailee laajasti alueen historiaa, luonnonoloja ja muistojaan sieltä. Huomautuksessa viitataan myös UPM:n historiaan ja liiketoimintaan sekä ihmetellään yhtiön tavoitteita saada kaavoitettua pienimpien lampienkin rantoja useiden maakuntien alueilla. Huomauttaja muistuttaa, että jokaisen yrityksen on ymmärrettävä toimintansa kokonaisvaltaiset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja edistettävä sitä kaikissa toiminnoissaan päivittäisistä käytännöistä ylimmän johdon päätöksentekoon. Pienet, useimmiten osittain soistuvat metsälammet muodostavat luontoarvoltaan aivan omanlaisensa kokonaisuuden, eikä huomauttaja ymmärrä sitä, jos esim. pienten lampien luontoselvityksessä pidetään merkittävänä luontoarvona lummelampikorennon esiintymistä, mutta jos lummelampikorentoa ei esiinny, on lampi luontoarvojen näkökulmasta arvoton. Huomauttaja on myös tehnyt havaintoja mm. majavasta, kuikasta/kaakkurista, mäyrästä sekä hirvistä ja toteaa – alueella on siis selvästi luonnonarvoja, vaikkei tätä luontoselvityksessä tuoda ilmi.

VASTINE: Kaava perustuu hyvin laajoihin luonto- ja maisemaselvityksiin, joita on täydennetty kaavoituksen aikana useasti. ELY-keskus on todennut omassa lausunnossaan selvitykset riittäviksi. Kaikki luontoselvityksen suositukset (raportin kohta 5) on otettu huomioon kaavaratkaisussa joko rakennuspaikkojen sijoittelussa ja/tai erillisillä kaavamerkinnöillä. Luontoselvityksessä on kiinnitetty erityistä huomiota direktiivilajeihin sekä lain mukaan suojeltaviin lajeihin ja luonnonympäristöihin. Paikallisesti maisemallisesti merkittävät kohteet on myös otettu huomioon. Toki myös ns. tavanomaiset lampialueet ja niiden lajisto ovat omalla tavallaan arvokkaita, mutta erillisiä suojelumerkintöjä niille ei ole tarpeen kaavoituksessa osoittaa. Pienen Matkuslammen länsiosan kallio on maisemallisesti arvokasta aluetta (ma). Haitat naapureille on pyritty minimoimaan rakennuspaikkojen sijoittelulla sekä kaavamääräyksillä (vähimmäisetäisyydet rantaviivasta). Varsinainen lomarakennus sijoittuu kauemmas rinteeseen, jolloin se ei myöskään näy huomauttajan rakennuspaikalle juuri lainkaan. Tämän lisäksi nykyisen rakennuspaikan ja uusien tonttien väliin on jätetty yli 50 metriä leveä ”suojavyöhyke” (M-aluetta). Tonteille jätetään myös suojapuustoa kaavamääräyksen mukaisesti: Olemassa olevaa puustoa tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää sekä rantaviivan ja rakennusalan välinen vyöhyke on pidettävä mahdollisimman luonnonmukaisena.

Huomauttaja haluaa tuoda esille, että kaavoitusta laadittaessa Pientä Matkuslampea ei tule lomarakentamisen näkökulmasta käsitellä yhtenä isompana lampena vaan kahtena erillisenä lampena. Huomauttaja vaatii, että Pienen Matkuslammen pienemmälle noin 2 hehtaarin kokoiselle lammelle ei myönnetä kaavassa yhtään uutta rakennuspaikkaa. Lampi on noin 300 metriä pitkä ja leveyden keskiarvoksi tulee viidestä kohtaa mitattuna n. 50 m. Ottaen huomioon vesialueen koko ja muoto ei huomauttajan mielestä ole mitenkään kohtuullista ja hyväksyttävää lisätä suunniteltua kahta uutta rakennuspaikkaa. Huomauttaja ehdottaa näiden kahden uuden rakennuspaikan siirtoa Pieneltä Matkuslammelta Hanhijärvelle. Huomauttaja on laskenut kartalta, että Hanhijärven vesistön rannoilla on tällä hetkellä noin 65 kesämökkiä, joilla oman rannan pituus on keskimäärin 60 metriä. Näin ollen rantaviivaa on myyty yhteensä 3900 metriä lomarakentamisen käyttöön. Hanhijärven vesistön rantaviivan pituus kartalta mitattuna on n. 30 kilometriä. Huomauttaja uskoo, että Hanhijärveltä löytyy vielä 26 kilometrin rakentamattomalta rantaviivalta kaksi kappaletta lomarakennuspaikkoja, joiden oman rannan pituus on 60 m / rakennuspaikka. Lisäksi huomauttaja ehdottaa mietittäväksi jatkoa varten, että pienet alle 3 ha lammet pitäisi arvioida ensinnäkin pinta-ala ja lammen muoto, sekä muut vaikuttavat seikat huomioon ottaen siten, että voiko lammella olla yksi rakennuspaikka vai maksimissaan kaksi rakennuspaikkaa. Tai sitten lomarakentamista ei kohdennettaisi lainkaan arvioitavaan lampeen. Pienten lampien rakennuspaikkojen määrän mitoitusperiaatteena rantaviivan pituus on ongelmallinen.

VASTINE: Kaava perustuu laajoihin mitoituslaskelmiin, jotka viranomaiset ovat hyväksyneet kiistattomasti. Mitoitustaulukko löytyy kaavaselostuksen liitteistä. Rakennuspaikkojen sijoittelussa on pyritty siihen, että rasitus eri suunnittelualueen vesistöille pysyy kohtuullisena ja mahdollisimman tasapuolisena. Pienen Matkuslammen osalta kahden uuden rakennuspaikan osoittamista ei voida pitää kohtuuttomana, sillä lammelle jää vielä noin 1,5 kilometriä vapaata rantaa UPM:n omistamille alueille.

Mielipide 4

Huomauttajan näkemyksen mukaan suunnitelmassa vaarannetaan valtioneuvoston valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Huomauttaja katsoo, että uudisrakentaminen vaarantaisi luonnon monimuotoisuutta, arvokkaita ja suojeltavia kasvi- ja eläinlajeja sekä kuormittaisi vesistöjä. Huoli koskee erityisesti Alimmaista Honkalampea. Suunnitelma johtaisi seitsemän asumuksen rakentamiseen yhden pienen lammen rannalle. Lisäksi UPM-Kymmene Oyj suunnittelee kaavoittavansa Honganraitille mökkitontin, joka on niin lähellä Alinta Honkalampea, että myös se rasittaisi aluetta. Asukasmäärän suunniteltu kasvu, ja siten auto- ja veneliikenteen lisääntyminen, vaarantaisi ja kuormittaisi haavoittuvaista luontoympäristöä. Huomauttajan mielestä myös ennestään tiheästi rakennetun ja varsin kapean Hanhijärven rannoille on ehdotuksessa suunniteltu liioitellun paljon tontteja. Tämä vaikuttaisi sekä nykyisten mökkiläisten että eläinten elämään. Esimerkiksi Kuolimolla elää saimaannieriän viimeinen luonnonvarainen kanta. Kaiken kaikkiaan kaavaehdotus ei huomauttajan mielestä siis edistä eikä suojele luonnon monimuotoisuutta eikä huolehdi luonnonperinnönarvojen turvaamista. UPM:n tähänastinen käytös on huomauttajan mukaan ollut vastuutonta, ja yhtiö on jo ennestään harjoittanut Honkataipaleella käytännössä avohakkuita ja siten edistänyt valumavesien kulkeutumista Alimpaan Honkalampeen, Hanhijärveen ja Kuolimoon. Tämä on heikentänyt luottamusta yhtiön toimintaan alueella.

VASTINE: Kaava perustuu hyvin laajoihin luonto- ja maisemaselvityksiin, joita on täydennetty kaavoituksen aikana useasti. ELY-keskus on todennut omassa lausunnossaan selvitykset riittäviksi. Kaikki luontoselvityksen suositukset (raportin kohta 5) on otettu huomioon kaavaratkaisussa joko rakennuspaikkojen sijoittelussa ja/tai erillisillä kaavamerkinnöillä. Kaavaan jää todella laajoja täysin rakentamiselta vapaita lampialueita, jotka osoitetaan merkinnällä MY. Useista rakennuspaikoista on prosessin aikana luovuttu luontoselvityksen perusteella. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät kohteet on kaavaluonnoksessa kaikki osoitettu luo-merkinnöillä ja maisemakohteet ma-merkinnällä. Väite siitä, että luonnon monimuotoisuutta ei olisi lainkaan otettu kaavoituksessa huomioon on perusteeton. Rakennuspaikkojen sijoittelussa on pyritty siihen, että rasitus eri suunnittelualueen vesistöille pysyy kohtuullisena ja mahdollisimman tasapuolisena.

Huomauttaja haluaa vielä ilmaista huolensa siitä, että Honganraitille suunniteltu mökkitontti on käytännössä aivan yleisen veneiden vesillelaskupaikan vieressä. Kyseinen tonttiehdotus on kaavoitettu niin, että veneet laskettaisiin todellisuudessa vesille aivan suunnitellun tontin rantaviivan edessä. Tämä järjestely olisi kiusallista sekä tuon rantatontin omistajille että veneilijöille.

VASTINE: Venepaikkarasitteet lisätään kaavaehdotukseen merkinnällä lv (venevalkama). Korttelin 20 A yksi tontti siirretään pois kyseiseltä alueelta venevalkaman sekä alueelta kesällä 2024 luontoselvityksessä todettujen arvojen takia. Siirron kohteena on korttelin 12 läntinen osa Suuri Varpasella.

Mielipide 5

Huomauttaja omistaa kiinteistöt Saarijärvellä, johon UPM esittää kahta rakennuspaikkaa tiiviisti huomauttajan kiinteistöjen rajan viereen ja kiinteistön pihapiirin aivan välittömään läheisyyteen. Läheisyyttä korostaa rantaviivan muoto, joka kaartuu suoraan em. kiinteistöjen käyttämien rantalaitureiden ja venepaikkojen eteen. Läntisen laiturin kohdalla on myös Kirkkovuorenkallion ja Vuorenpohjan yhteisesti hyödyntämä vesiautomaatti. Huomauttajan mukaan siihen nähden, miten pienen ja varsin luonnontilaisen Saarijärven rantaan tähän asti on rakennettu yhteensä kolme rakennuspaikkaa, tuntuu hankalalta, että yksi osa rakennettaisiin niin tiheäksi, kuin kaavaluonnoksessa on esitetty. Huomauttaja vastustaa kaavaa siltä osin ja aivan erityisesti koskien lähimmäksi luonnosteltua rakennuspaikkaa. Huomautuksen liitteenä on kartta alueesta.

VASTINE: Haitat naapureille pyritään minimoimaan tarkentamalla kaavaehdotukseen vielä tässä kohteessa rakennusalat, jotka rajaavat rakentamisen sijoittumista tonttien sisällä. Saarijärvelle osoitettujen tonttien rakennusalat sijoitetaan etelämmäs mahdollisimman kauas naapureista. Korttelin pohjoisosaan rantaan jää noin 45 metriä leveä alue, jolle ei saa sijoittaa rakentamista. Rakennuspaikkojen sijoittelussa on pyritty kokonaisuutena siihen, että rasitus eri suunnittelualueen vesistöille pysyy kohtuullisena ja mahdollisimman tasa-arvoisena. Saarijärvelläkin tonttien sijoittelu on ollut haastavaa, sillä saarissa ja Lehmäniemessä on runsaasti luontoarvoja sekä vielä etelämpänä rannoilla rakentamiseen soveltumattomia jyrkkiä rinteitä.

Mielipide 6

UPM on suojellut tilan 491-530-9-12 ympärillä olevan metsän. Huomauttaja on ottanut yhteyttä UPM:n ja kysynyt, onko tiedossa, että kyseinen tontti ja vinosti vastapäätä oleva tontti sekä koko ympäristö ovat kulttuurihistoriaa metsäteollisuudelle. Huomauttaja kuvailee alueen pitkää historiaa. Viimeisten 25 vuoden aikana talossa on vieraillut sadoittain ihmisiä, jotka ovat olleet töissä Honkataipaleen tukkiradalla tai ovat muuten olleet kiinnostuneita uittomuistoista. Tällä huomauttaja haluaa sanoa, että ympäristö on osa metsäteollisuuden historiaa ja nämä loput rakennukset ja tontit pitäisi säilyttää koskemattomina. Huomauttaja on sitä mieltä, että Honkalammen Hanhijärven puoleinen pää pitää jättää rauhaan ja UPM voisi vielä panostaa tukkihistoriaan niin, että rakentaisi sinne muutaman infotaulun.

VASTINE: Alueen kulttuurihistoria on tiedossa ja huomauttajan rakennuspaikka rakennuksineen tulee säilymään ennallaan. Naapuritilalla UPM on vastuussa mahdollisista infotauluista tms. alueen historiaan liittyvästä toiminnasta, jos kokee niiden toteuttamisen tulevaisuudessa aiheelliseksi.

Mutta jos UPM haluaa toteuttaa kaavan, siinä pitää huomauttajan mukaan ottaa huomioon seuraavat seikat: rannan suojakaista tontin suuntaan pitää olla vähintään 13 m ja lisäksi rakennukset tulisi rakentaa niin, että ne eivät näy tontille päin. Huomauttaja on käynyt keskustelua UPM:n edustajien kanssa ja haluaa vielä sanoa, että UPM on jättänyt tontin ympäristön jo yli 20 vuotta hakkaamatta, koska UPM:n metsänhoitajat ovat ilmoittaneet, että ympäristö on suojeltu vanhan, arvokkaan kiinteistön vuoksi. Ja tämänkin vuoksi lähelle ei pitäisi tehdä rantakaavaa.

VASTINE: Haitat naapurille pyritään minimoimaan rakennusten sijoittelulla. Kaavaehdotukseen merkitään tältä osin vielä rakennusala, joka rajaa rakentamisen sijoittumista tontin sisällä. Täten huomauttajan mainitsema vähintään 13 metrin suojaetäisyys toteutuu selvästi (rannassa noin 30 metriä). Alimmaisella Honkalammella tonttien sijoittelu on ollut haastavaa, sillä yksityistie vie suuren osan pohjoisesta rantaviivasta, kun taas lammen etelärannalla on suojelualuetta (taistelukaivannot). Haitat naapureille on pyritty minimoimaan rakennuspaikkojen sijoittelulla sekä kaavamääräyksillä (vähimmäisetäisyydet rantaviivasta). Tonteille jätetään myös suojapuustoa kaavamääräyksen mukaisesti: Olemassa olevaa puustoa tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää sekä rantaviivan ja rakennusalan välinen vyöhyke on pidettävä mahdollisimman luonnonmukaisena.

Huomauttaja toteaa vielä, että Hanhijärven Honkalammen puoleisella rannalla on otettava huomioon, että sekä huomauttajalla että viereisen tontin omistajalla on sinne vene- ja laiturioikeus. Siinä on myös yleinen veneenlaskupaikka. Kyseessä on rauhaton paikka, josta muutkin laskevat veneitä vesille. Veneitä säilytetään kesällä niemekkeessä. Kaikkien Honkalammen rantaan luonnosteltujen tonttien kohdalla pitää huomauttajan mielestä ottaa huomioon, että Honkalampi on rauhallinen erämaajärvi, jossa kuikat pesivät, joten siellä oleva liikenne tulee olla rauhallista, eli äänekkäät moottoriveneet ja vastaavat tulisi kieltää.

VASTINE: Venepaikkarasitteet lisätään kaavaehdotukseen merkinnällä lv (venevalkama). Korttelin 20 A yksi tontti siirretään pois kyseiseltä alueelta venevalkaman sekä kesällä 2024 luontoselvityksessä todettujen arvojen takia. Siirron kohteena on korttelin 12 läntinen osa Suuri Varpasella.

Lisäksi Honkalammen länsipäässä on läheisen tilan laituri ja venepaikka(?), joka sattuu uusien lomarakennuspaikkojen kohdalle.

VASTINE: Selvitetään vielä laituri- ja venepaikka-asiaa, alueella ei ole ilmeisesti virallista rasitetta.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkikehityslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy alustavasti Ristiinan eteläosan lampialueen ranta-asemakaava ja Honkataipaleen ranta-asemakaavan muutoksen, asettaa sen julkisesti nähtäville ja pyytää siitä lausunnot rakennusvalvonnalta, Mikkelin seudun ympäristöpalveluilta, Etelä-Savon pelastuslaitokselta, Riihisaari – Savonlinna museolta, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta, Etelä-Savon maakuntaliitolta ja Väylävirastolta.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös

Hyväksyttiin.

Kaupunginhallitus, 16.12.2024

Valmistelija

Minna Frosti, kaavoitusinsinööri, minna.frosti@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

Ari Liikanen, hallintojohtaja, ari.liikanen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus hyväksyy alustavasti Ristiinan eteläosan lampialueen ranta-asemakaava ja Honkataipaleen ranta-asemakaavan muutoksen, asettaa sen julkisesti nähtäville ja pyytää siitä lausunnot rakennusvalvonnalta, Mikkelin seudun ympäristöpalveluilta, Etelä-Savon pelastuslaitokselta, Riihisaari – Savonlinna museolta, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta, Etelä-Savon maakuntaliitolta ja Väylävirastolta.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Minna Frosti, kaavoitusinsinööri, minna.frosti@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaavaehdotus oli nähtävillä 15.1. – 17.2.2025 ja siitä jätettiin kuulemisaikana viisi lausuntoa ja kaksi muistutusta.

Väylävirastolla ja Etelä-Savon pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa kaavaehdotukseen

Etelä-Savon ELY-keskus pitää lausunnossaan hyvänä ratkaisuna, että pienempiä lampia on jätetty kokonaan rakentamisen ulkopuolelle keskittäen rantarakennuspaikkoja suurempien järvien rannoille olemassa olevan asutuksen yhteyteen. Rakennuspaikkojen sijoitteluun tulee vielä kiinnittää huomiota vapaiden yhtenäisten ranta-alueiden muodostumiseen myös näillä alueilla, erityisesti Hanhijärven rannoilla.

Vastine: Rakennuspaikkojen sijoittelussa on pyritty kokonaisuutena siihen, että rasitus eri suunnittelualueen vesistöille pysyy kohtuullisena ja mahdollisimman tasa-arvoisena. Esimerkiksi Sorvalahden ja Hanhijärven luoteisimman pohjukan etelärannalle jää edelleen runsaasti vapaata rantaa, noin kahden kilometrin pituinen yhtenäinen maisemallisesti arvokas alue. Uudet rakennuspaikat on osoitettu kyseisten rantojen vastarannoille, jo olemassa olevien paikkojen läheisyyteen. Kaavaan jää lisäksi todella laajoja täysin rakentamiselta vapaita lampialueita, jotka osoitetaan merkinnällä MY.

Etelä-Savon ELY-keskus toteaa, että kaavaa varten on laadittu luontoselvitys ja sen täydennys, jotka ovat kaavan laajuuteen nähden riittäviä, ja otettu pääosin hyvin huomioon kaavan laadinnassa. Kaavamääräyksiä on myös päivitetty pääosin Etelä-Savon ELY-keskuksen kaavan valmisteluaineistosta antaman lausunnon mukaisesti, joskin MY-alueen kaavamääräyksessä velvollisuus maisema- ja luontoarvojen säilyttämiseen on edelleen ilmaistu liian suosituksenomaisesti.

Vastine: Merkittävimmät maisema- ja luontokohteet on osoitettu erikseen luo- ja ma-merkinnöillä MY-alueiden sisällä. Kyseiset osa-aluemerkinnät velvoittavat MY-merkintää vahvemmin maisema- sekä luontoarvojen säilyttämiseen. Tämän vuoksi MY-merkintää ei ole tarpeen muuttaa.

Etelä-Savon ELY-keskuksen mukaan Sorvalahden, Pienen Matkuslammen, Suuri-Varpasen ja Alimmaisen Honkalammen osalta luontoselvityksen päivityksessä on kerrottu yksittäisistä lummelampikorennon havainnoista, ja todettu RA-kortteleiksi osoitettavien rantojen sisältävän lummelampikorennon lisääntymis- ja levähdysalueita. Luontoselvityksen perusteella jää epäselväksi, tarkoitetaanko ko. rantojen olevan luonnonsuojelulain 78 § mukaisia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja vai ainoastaan korennolle soveltuvia alueita, jolla ei ole luonnonsuojelulain mukaista hävittämis- ja heikentämiskieltoa. Jos kyseessä ovat luonnonsuojelulaissa tarkoitetut lisääntymis- ja levähdyspaikat, tulee ne merkitä kaavaan esim. luo-merkinnällä, jotta esimerkiksi liian voimakkaalla rannan ruoppaamisella ei luonnonsuojelulain vastaisesti heikennetä kyseisiä alueita. Rantojen käyttöä ja rakentamista kyseisen lajin esiintyminen ei estä, mutta kaavasta on tarpeen käydä ilmi ne alueet, joilla tulee kiinnittää huomiota esimerkiksi juuri ruoppauksen ja rannan käsittelyn voimakkuuteen.

Vastine: Lummelampikorennot on kokonaisuudessaan huomioitu kaavaratkaisussa jo kattavasti, mutta esim. Alimmaiselta Honkalammelta on löydetty yksi yksilö luontoselvityksien yhteydessä selkeästi esitettyjen rakentamisalueiden ulkopuolelta. Tähän kysyttiin vielä selvennystä luontoselvityksen tehneeltä biologilta. Biologi kommentoi seuraavasti: Huomioiden lummelampikorennon elintavat (reviiri voi olla jopa yksittäinen lumpeenlehti) ja ranta-alueiden karuus (mainituilla kohteilla biotooppi ei välttämättä kykene ylläpitämään suurempaa populaatiota/kohteilla ei ole riittävästi kelluslehtisiä, jotta useampi koiras voisi pitää niillä reviirejään), lienee parempi lukea yksittäisetkin havainnot LSL 78 § mukaisiksi lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi.

Luetaan siis varmuuden vuoksi myös yksittäiset lummelampikorentohavainnot lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi ja tehdään tältä osin täydennys kaavakartan luo-alueisiin.

Riihisaari – Savonlinnan museon lausunnon mukaan Honkataipaleen tukinsiirtorata (1909-1984) rakennuksineen ja rakenteineen on huomioitu kaavaselostuksessa. Vanha ratapohja on yhä koko matkalta hahmotettavissa, pääosin nykyisin ajotienä. Kaavan mukainen uusi maankäyttö ei juurikaan vaikuta vanhaan ratalinjaan; vain Alimmaisen Honkajärven länsipäässä osin vanhalle ratapohjalle on osoitettu kaksi uutta rakennuspaikkaa. Säilyneet rataan liittyvät rakennelmat ja rakennusten jäännökset sijaitsevat kaavan M-alueilla tai jäävät kaavoitettavan alueen ulkopuolelle.

Vastine: Merkitään tiedoksi.

Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunnossa todetaan, että ELY-keskuksen tietojen mukaan valtatien 15 sekä nykyinen että ennustevuoden 2040 teoreettinen 45 dB:n melualue ulottuu osittain korttelin 12 tonteille sekä korttelin 22 tontille 1. Laskennalliset selvitykset voivat jossain määrin yliarvioida melutasoja ja toisaalta aliarvioida, mikäli valtatien ja rakennuspaikan välissä on vesistöä. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan liikennemelu ei estä tonteille rakentamista, vaan riittävä meluntorjunta tonteilla on mahdollista toteuttaa esimerkiksi rakennuskohteiden sijoittelulla. ELY-keskus ehdottaa harkittavaksi, tulisiko kaavamääräyksiin lisätä määräys mainittujen kortteleiden tonttien liikennemelun selvittämisvelvollisuudesta rakentamislupahakemuksessa. Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueella ei ole muuta huomautettavaa kaavaehdotuksesta.

Vastine: Lisätään kaavaan kortteleita 12 ja 22 koskeva melumääräys: ”Kortteleissa 12 ja 22 rakennusten sijoitteluun maastossa ja ääneneristävyyteen tulee kiinnittää huomiota, jolloin maantien melua vaimentava vaikutus toteutuu.” Todettakoon myös, että kyseisten rakennuspaikkojen maastonmuodot omalta osaltaan vaimentavat meluvaikutusta varsinkin lähempänä rantoja.

Muistutus 1, 16.2.2025

Muistutuksen jättäjän mukaan ELY -keskukselle tulee toimittaa 2024 luontoselvitys ja saada siitä uusi lausunto. ELY -keskus on edellisen luontoselvityksen mukaan todennut, että lummelampikorennon turvaamista nimenomaan Alimmaisella Honkalammella on tarkasteltava tarkemmin.

Vastine: ELY-keskukselle on toimitettu päivitetty luontoselvitys. Kaavaan on tehty vaadittavat tarkennukset luontoselvityksen täydennyksen jälkeen (ks. luonnosvaiheen vastineet). Alimmaisen Honkalammen lummelampikorentoa koskien ks. vastine ELY-keskukselle.

Muistutuksen jättäjän mukaan Alimman Honkalammen rantojen uudisrakentaminen vaarantaisi luonnon monimuotoisuutta, kasvi- ja eläinlajeja sekä kuormittaisi vesistöjä. Auto- ja veneliikenne lisääntyisi ja vesilintujen pesintä jäisi historiaan. Tontilla on rasitteena Honkataipaleentie, mikä menee koko tontin läpi talon ja rannan välissä. Tiellä on jo nyt paljon liikennettä, mikä edelleen lisääntyisi. Muistuttaja toteaa, että alueella on matelijoita, joita ei ollut mainittu luontoselvityksessä. Muistutuksessa nousee esille myös kysymys lummelampikorentojen turvaamisesta.

Vastine: Liikenne Honkataipaleentien itäosassa ei tule lisääntymään, sillä itäosaan ei tule uusia rakennuspaikkoja. Vielä luonnoksessa mukana ollut venevalkaman viereinen rakennuspaikka on siirretty muualle. Kortteli 20 jää nykyisten rakennuspaikkojen länsipuolelle, eikä senkään vuoksi itäiselle alueelle tule lisää liikennettä.

Muistutuksen jättäjän mukaan kaava perustuu hyvin laajoihin luonto- ja maisemaselvityksiin, joita on täydennetty kaavoituksen aikana useasti. ELY-keskus on todennut omassa lausunnossaan selvitykset riittäviksi. Kaikki luontoselvityksen suositukset (raportin kohta 5) on otettu huomioon kaavaratkaisussa joko rakennuspaikkojen sijoittelussa ja/tai erillisillä kaavamerkinnöillä. Nykyiset Honkalammen ranta-asukkaan ovat päättäneet, että Honkalammella ei saa käyttää moottorikäyttöisiä vesikulkuneuvoja. Kaavanlaatijan tulee valvoa, että asia näkyy kaavamääräyksissä.

Vastine: Tällaiset asiat ovat sovittavissa naapureiden kesken myös tulevaisuudessa. Asiaan ei kuitenkaan voida ottaa kantaa kaavamääräyksissä.

Muistutuksen jättäjän mukaan luontoselvityksien tuloksissa selviää, että Alimmaisen Honkalammen itäosaa ei ole ilmeisesti ollenkaan tutkittu, koska siitä ei ole mitään merkintää. Luontoselvityksessä selviää vain Alimman Honkalammen länsiosan tilanne. Luontoselvityksen päivityksissä on keskitytty vain potentiaalisiin rakennuspaikkoihin, joten ympäristökonsultointi Niemeläinen ei ole ehkä ollut tietoinen, että myös lammen itäpuolelle kaavaillaan rantatonttia. Muistuttaja luettelee seuraavia havaintoja Alimman Honkalammen itäpuolen rantamilta ja maa -alueilta (ks. tarkemmat tiedot muistutuksesta): kelta-apilaa, käärmeitä ja vaskitsoja, kuikka, rantasipi, siira, lehtokurppa, useita lajeja tiaisia, palokärki, harmaapäätikka, käpytikka, närhi, västäräkki, haarapääsky, taivaanvuohi, viirupöllö, hiirihaukka, mehiläishaukka, eri lajeja sudenkorentoja, lummetta, ulpukkaa ja keltakurjenmiekkaa.

Vastine: Luontoselvityksessä on otettu huomioon koko suunnittelualue, mukaan lukien Alimmaisen Honkalammen itäosa. Selvitykset ovat keskittyneet nimenomaan uusille mahdollisille rakennuspaikoille ja niiden läheisyyteen. Merkitään tiedoksi lajihavainnot.

Muistutuksen jättäjän mukaan Alimman Honkalammen rannalle on haastavaa saada rantatontteja ja niiden sijoittelu on haasteellista, sillä yksityistie vie suurimman osan rantaviivasta. Millä kaavanlaatija voi perustella sitä, että hän kuitenkin ehdottanut tuolle alueelle kolmea uutta tonttia? Neljä rantatonttia noin pienen lammen rannalla on tarpeeksi.

Vastine: Kaava perustuu laajoihin mitoituslaskelmiin, jotka viranomaiset ovat hyväksyneet kiistattomasti. Mitoitustaulukko löytyy kaavaselostuksen liitteistä. Rakennuspaikkojen sijoittelussa on pyritty kokonaisuutena siihen, että rasitus eri suunnittelualueen vesistöille pysyy kohtuullisena ja mahdollisimman tasa-arvoisena.

Muistutuksen jättäjän mukaan kohteen 20 tontin pinta-ala on 3121 neliömetriä ja siihen on laadittu rakennusoikeutta 160 eli tehokkuus on 0,051. Miten suojeltavan ranta-alueen jälkeen tuohon tontille mahtuisi noin paljon rakennuksia? Kohteen 20 niemen kärjessä on suoaluetta rannasta noin 5-10 metriä koko niemen alueella. Tuo suoalue pitää säilyttää kaavamääräysten mukaisesti luonnonmukaisena. Niemen kärjessä on kaksi lahonnutta venettä, jotka UPM on jättänyt sinne.

Vastine: Tehokkuutena e=0,051 ei ole vielä kovin tiivis, ja on laskettu, että tuon verran rakentamista on mahdollista sijoittaa rakennuspaikalle ottaen myös huomioon rantaetäisyysvaatimukset. Yleisten määräysten mukaan aivan rantaan ei ole sallittua rakentaa, joten alue säilyy myös siten nykyisellään. On tavanomaista, että UPM:n rantoja käytetään veneiden säilyttämiseen useimmiten ilman lupaa.

Muistutuksen jättäjän mukaan Honkalammen länsipään ja Honkataipaleentien välinen iso alue on avohakattu UPM:n toimesta. Metsänhoitajan mukaan sinne piti istuttaa koivuja heti seuraavana keväänä, mutta niitä ei ole vuosienkaan päästä vielä nähty. Muistuttaja kritisoi UPM:n toimintaa yleisesti ja toteaa, että UPM:llä on alueella luottamuspula.

Vastine: Nämä ovat asioita, joihin ei kaavassa suoranaisesti oteta kantaa. Kaavan osallisten ja UPM:n on tarvittaessa keskusteltava keskenään em. asioista. Ks. myös yhteinen vastine kohdan 2 lopusta.

Muistutus 2, 17.2.2025

Muistuttajat haluavat nostaa esille epäkohtaa mikä kaavassa heidän mielestään on. Alimman Honkalammen alueelle on laadittu Suomennimen kunnan aikaan Kuolimo - Hanhijärvi alueen yleiskaava (1998). Kaavassa on merkitty kaksi rantatonttia yksityisen maalle, lammen länsipäähän. Uudessa kaavassa olevat UPM:n rakennuspaikat sijaitsevat näiden yksityisen rantatonttien kohdalla, lammen toisella puolella. Lampi on todella kapea, uusilta kaavoitettavilta tonteilta yksityisen rantatonteille on linnuntietä vain vajaa 100 m. Muistuttajien mukaan tämä heikentää yksityisen maanomistajan tonttien arvoa. Lisäksi ei ole sopivaa kaavoittavaa ranta-asumista kohdakkain kapean vesistön molemmin puolin.

Vastine: Luonnosvaiheessa tästä aiheesta annettu vastine pitää edelleen paikkansa. UPM omistaa noin 75 % rantaviivasta Alimmaisen Honkalammen alueella (eli noin 2,5 kilometriä). Lammella on nykyisin jo kaksi muiden maanomistajien rakennettua rakennuspaikkaa ja on kohtuullista, että myös UPM:lle osoitetaan lasketun mitoituksen mukaiset rakennuspaikat kyseiselle alueelle (ks. mitoituslaskelma asiakirjoista). Alimmaisella Honkalammella rakennuspaikkojen sijoittelu on ollut muutenkin haastavaa, sillä yksityistie vie suuren osan pohjoisesta rantaviivasta, kun taas lammen etelärannalla on suojelualuetta (taistelukaivannot).

Haitat naapureille ja vastarannalle on pyritty minimoimaan rakennuspaikkojen sijoittelulla sekä kaavamääräyksillä (vähimmäisetäisyydet rantaviivasta). Varsinainen lomarakennus sijoittuu kauemmas rinteeseen, jolloin se ei myöskään näy vastarannalle juurikaan. Tonteille jätetään myös suojapuustoa kaavamääräyksen mukaisesti: Olemassa olevaa puustoa tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää sekä rantaviivan ja rakennusalan välinen vyöhyke on pidettävä mahdollisimman luonnonmukaisena. Vastarannallakin kielteisiä vaikutuksia voidaan vähentää rakennusten sijoittelulla, kun rakentamisen aika joskus tulee. Ks. myös vastine edelliseen muistutukseen.

Muistuttajat toteavat, että lammen länsipuolella kulkee tukinsiirtoradan pohja. On suuri riski, että rakentaminen tuhoaa historiallisen ratapenkan. Rata on rakennettu ja otettu käyttöön 1910 ja sitä on käytetty vuoteen 1976 saakka. Tämä on historiallisesti tärkeä kohde ja on sääli, jos se jää rakentamisen alle.

Vastine: Vanha ratapohja on huomioitu kaavan suunnittelussa. Alueellisen vastuumuseon mukaan tukinsiirtorata rakennuksineen ja rakenteineen on huomioitu kaavaselostuksessa, eikä kaavan mukainen uusi maankäyttö juurikaan vaikuta vanhaan ratalinjaan. Ks. Riihisaari – Savonlinnan museon lausunto aiheesta. Ratapohja ei kuulu varsinaisiin kulttuuriperinnön suojelukohteisiin.

Molempiin muistutuksiin yleisenä vastineena voidaan vielä todeta, että alueidenkäyttölain 73§:ssä on lueteltu ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset. Laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että:

1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön;

Vastine: Lukuisilla maastokäynneillä ja useaan otteeseen tarkentuneessa luontoselvityksessä on kiinnitetty erityistä huomiota direktiivilajeihin sekä lain mukaan suojeltaviin lajeihin ja luonnonympäristöihin. Paikallisesti maisemallisesti merkittävät kohteet on myös otettu huomioon. Tässä laajassa kokonaisuudessa toki myös ns. tavanomaiset lampialueet ja niiden lajisto ovat omalla tavallaan arvokkaita, mutta erillisiä suojelumerkintöjä mm. Alimmaiselle Honkalammelle ei ole juuri tarpeen ollut kaavoituksessa osoittaa.

2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon;

Vastine: Käsillä olevaa muutosprojektia on viranomaisten valvonnassa tarkennettu jo yli kymmenen vuotta ja tässä vaiheessa voidaan todeta, että kaikki vaadittavat selvitykset on tehty ja otettu huomioon kaavaratkaisussa. Ks. myös viranomaislausunnot.

3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta.

Vastine: Alimmaisen Honkalammen rantaviivan todellinen pituus on hieman yli kolme kilometriä. Kaavaratkaisun jälkeen lammelle jää edelleen kaksi noin kilometrin pituista yhtenäistä rakentamatonta vapaan rannan jaksoa UPM:n omistukseen. Toinen jaksoista on nyt esitettävän ratkaisun ulkopuolella, lahden kaakkoisosa ja taistelukaivantojen alue on entisen Suomenniemen kunnan alueella osayleiskaavassa.

Kaavaan on tehty lausuntojen mukaiset muutokset. Muistutukset eivät anna riittävästi perusteita kaavaratkaisun muuttamiseen. Prosessissa voidaan seuraavaksi edetä ranta‐asemakaavan hyväksyntään.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Ristiinan eteläosan lampialueen ranta-asemakaava ja Honkataipaleen ranta-asemakaavan muutoksen. Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Liitteet

Liite Kh 28.4.2025 Ristiinan lampialueet RAK selostus liitteineen.pdf (pdf, 23955 kt)