Kuvaus
Itä-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut lupa- ja valvontajaoston päätöksen ja palauttanut asian lupa- ja valvontajaostolle uudelleen käsiteltäväksi. Päätöksen kumoamisen perusteina ovat olleet se, että hakemuksen mukaisella sijoituspaikalla tapahtunut käynti olisi tullut suorittaa hallintolain 38 §:n mukaisena katselmuksena, josta olisi laadittu pöytäkirja. Hallinto-oikeus toteaa, että valituksenalaisesta päätöksestä ei ilmene, että esillä on ollut viisi vaihtoehtoa eli ilmajohtovaihtoehto 1 ja nimeämätön ilmajohtovaihtoehto sekä kolme erilaista maakaapelointivaihtoehtoa eli vaihtoehdot 2, 3 ja 4. Päätöksestä ei ilmene, että maastokatselmuksen jälkeen esillä on ollut kaksi vaihtoehtoa, joista toisesta eli osittain maakaapeloitavan johdon vaihtoehdosta 4 on tehty pöytäkirjaan liitetty (liite 3) kustannusarvio ja -vertailu, mutta ilmajohtovaihtoehdon kustannusarviota ei ole liitetty päätöspöytäkirjaan eikä tämän vaihtoehdon kustannuksia ole arvioitu päätöksessä eikä pöytäkirjassa muutoinkaan. Päätöspöytäkirjassa ei ole arvioitu valittajan esittämiä ilmajohdon sijoittumisvaihtoehtoja eikä otettu kantaa näkökohtiin, jotka hän on esittänyt puutavaran varastointi- ja lastauspaikkojen osalta ja muuntajan turvallisen ja tarkoituksenmukaisen sijoittumispaikan osalta. Päätöspöytäkirjassa ei ole arvioitu myöskään sitä, mikä merkitys vaihtoehtojen vertailun kannalta asiassa on sillä seikalla, että vaihtoehtojen 2 ja 3 kustannuksissa on mukana toisen tilan kohdalla tehtävän maakaapeloinnin kustannukset, vaikka valituksenalainen päätös ei koske johdon sijoittamista kyseiselle tilalle tämän tilan maanomistajan ja hakijayhtiön tehtyä johdon sijoittamisesta sopimuksen.
Hallinto-oikeus arvioi asiassa jääneen riittävässä määrin selvittämättä hallintolain 31 § :n 1 momentin edellyttämällä tavalla eri linjausvaihtoehtojen tarkka sijainti, kustannukset, tekninen tarkoituksenmukaisuus ja eri sijoitusvaihtoehtojen maanomistajalle aiheuttamat haitat. Erityisesti asiassa on jäänyt selvittämättä päätöksessä määrätyn ilmajohtovaihtoehdon kustannukset sekä ilmajohtovaihtoehdon 1 ja päätöksessä määrätyn nimeämättömän ilmajohtovaihtoehdon erot, valittajan lupa- ja valvontajaostolle esittämät ilmajohdon ja muuntajan sijaintivaihtoehdot ja hakijayhtiön esittämien linjausvaihtoehtojen 1, 2, 3 ja 4 tarkka sijainti. Asian riittämätöntä selvittämistä osoittaa hallinto-oikeuden arvion mukaan myös se, että lupa- ja valvontajaoston lausunnon mukaan valituksessa mainittua Harjun laanipaikan laajentamista ei ole esitetty missään asiakirjassa eikä sitä ole voitu huomioida päätöksessä, vaikka asiakirjat osoittavat, että valittaja on lausunut kyseisen laanipaikan tarpeellisuudesta ja koosta ainakin lupa- ja valvontajaostolle antamissaan kirjeissä. Hallinto-oikeuden arvion mukaan asian riittämätöntä selvittämistä erityisesti valittajan tilalle aiheutuvan haitan osalta osoittaa lisäksi se, että päätöksessä ei ole määrätty sähköjohdon tarkkaa sijaintia, vaan määrätty, että maastossa linjan täsmällinen sijaintipaikka tulee valita niin, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa maanomistajalle tai ympäristölle.
Hallinto-oikeus arvioi lisäksi, että lupa- ja valvontajaoston päätöksestä ei ilmene riittävästi, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet siihen, että lautakunta on päätynyt hyväksymään sähköjohdon sijoittamisen maastokatselmuksen jälkeen esitetyn nimeämättömän ilmajohtovaihtoehdon mukaisesti. Päätöksessä ei ole myöskään arvioitu ja vertailtu ilmajohtovaihtoehdosta 1 ja päätöksessä määrätystä ilmajohtovaihtoehdosta valittajan tilalle aiheutuvaa haittaa. Päätöksestä ei ilmene, miten siinä mainittu maanomistajien tasapuolinen kohtelu on vaikuttanut siihen, että jaosto on päätynyt hyväksymäänsä nimeämättömään ilmajohtovaihtoehtoon vaihtoehdon 1 sijasta. Päätöksessä ei ole otettu perustellusti kantaa maanomistajan esittämiin johdon ja muuntajan sijoittamista koskeviin oikeudellisesti merkityksellisiin näkökohtiin. Lupa- ja valvontajaoston päätöstä ei ole perusteltu hallintolain 44 §:n 1 momentin 3 kohdan ja 45 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla.
Hallinto-oikeus arvioi, että päätöksestä ei ilmene täsmällisesti se, minkälaisen rasituksen valittaja on velvollinen sietämään kiinteistölleen sijoitettavan sähkölinjan vuoksi eikä siten hallintolain 44 §:n 1 momentin 3 kohdan edellyttämällä tavalla yksilöity tieto siitä, mihin valittaja on tilan omistajana päätöksessä velvoitettu. Päätös on tähän nähden myös sisällöltään hallintolain vastainen.
Hakijayhtiö on ilmoittanut jatkavansa hakemusta alkuperäisen hakemuksen mukaisesti tietyiltä osin täydennettynä. Hakija on päivittänyt eri vaihtoehtojen karttaliitteet sellaisiksi, että niistä käy paremmin esille pylväiden, ilmajohtojen ja maakaapeleiden sijainnit. Päivitetty hakemus on saapunut 5.12.2022.
Maanomistajia on kuultu hakemuksen johdosta 5.1.2023 lähetetyllä kirjeellä.
Hakijan 5.12.2022 hakemuksella hakema ensisijainen vaihtoehto (1.1) on esitetty liitekartassa 2, uuden 20 kV ilmajohdon osalta punaisella yhtenäisellä viivalla ja ympyröin pylväiden sijainnit. llmajohto sijoitetaan Kukaskoskentien viereen, tiealueen rajan välittömään läheisyyteen, pohjoisesta etelään Mustilan tilan puolella siten, että etelässä johto siirtyy tien toiselle puolelle, jotta ns. Harjun kohdalle muodostuu Mustilan tilallekin puun kuormauspaikka. Mustilan pohjoinen kuormauspaikka siirtyisi Saunasuontien varteen. 20 kV johtoalueen leveys tiealueen vieressä vaihtelee 5-7 metrin välillä. Säisän tilan rakennusten vakituisen asunnon pihapiirin kohdalla ilmajohdon sijoittaminen aiheuttaisi tarpeetonta haittaa mm. siksi, että johdon alta postuisi tiereuna-alueen suojapuustoa ja tiepölyn leviäisi pihapiiriin. Säisän tilan omistaja ei ole hyväksynyt ilmajohdon sijoittamista tien varteen pihapiirin kohdalle. Säisän tilasta etelään maasto on jyrkkää, eikä Säisän tilan kuormauspaikkaa voida sijoittaa tähän rinteeseen, vaan se on eteläisemmässä osassa kiinteistöä (Harju) ennen linjan siirtymistä Säisän tilan puoleiselle osuudelle. Saunasuontiestä etelään Mustilan tilan puolella myös maastonmuodot estävät lastauspaikan sijoittamisen jääkautisen suppamuodostuman johdosta. Rinteen päällä etelässä on Säisän tilan eteläisen osan ainut mahdollinen lastauspaikka. Etelässä Mustilan tilalle jää Kukaskoskentien vierellä lyhyellä matkaa varastointitilaa. Saunasuontieltä kiinteistön eteläisimpään rajaan on matkaa noin 300 m, joten osa supan tulevasta puustosta voidaan varastoida Saunasuontien varteen (3 m leveä rasitetie), jolloin eteläisen lastauspaikan koko voi olla pienempi. Lastausta voidaan myös tehdä jatkuvana purkuna, jolloin lastauspaikan koko voi olla tästäkin syystä pienempi. Kiinteistöllä oleva Saunasuontien varressa sijaitseva 0,4 kV ilmajohto puretaan tarpeettomana, jolloin olemassa oleva johto ei estä lastausta enää jatkossa. Saunasuontietä voidaan tarpeen mukaan kunnostaa. Maanomistaja vastustaa edellä kerrottua vaihtoehtoa perusteella, että lastauspaikat eivät ole riittävät ja edellyttävät etelään sekä pohjoiseen lastaustilan lisäämistä sekä Saunasuontiestä pohjoiseen maakaapelointi, jotta Säisän tilaa vastapäätä nykyinen lastauspaikka säilyisi. Saunasuontietä Mustilan tilan omistaja ei pidä kelvollisena lastauspaikkana. Metsäkeskus on antanut lausunnon Saunasuontien lastauspaikan mahdollisuudesta, toimitettu 19.6.2023. Lausunnossa todetaan, että lastaus ja puutavaran ajo Saunasuontieltä on mahdollinen. Metsäkeskuksen lausunto on liitteenä. Mustilan tilan omistaja on todennut, että tilalta tuodaan Kukaskoskentielle puuta yli 20 ha metsäalalta jopa yli 600 metrin päästä ja pääkuljetustie on Saunasuolle johtava tie. Edellä todetusti varastointi voidaan järjestää nimenomaan Saunasuontien varteen näille puille, eikä matka oleellisesti muutu. Saunasuontie on kiinteistön kohdalla noin 350 metriä pitkä. Katselmuksella otetuista kuvista on havainnoitavissa, että Saunasuontien risteyksen näkemät Kukaskoskentiehen ovat riittävät ja varoitusmerkein voidaan tiellä liikkujia tarpeen mukaan varoittaa. Mustilan tilan omistaja on todennut, että Metsäkeskuksesta olisi lausunto lastauksesta tullut pyytää kaikista vaihtoehdoista. Lausunnon tarkoituksena on ollut selvittää nimenomaan Saunasuontien kelpoisuutta lastauspaikkana, koska maanomistaja on siitä esittänyt eriävän mielipiteen. Mustilan tilan omistaja on myös itse todennut, että Saunasuontietä on käytetty puunkuljetukseen, joten se ei ole sillä tavoin vaarallinen Supan läheisyydestä huolimatta eikä Metsäkeskus näe estettä Saunasuontien varresta tapahtuvalle lastaukselle vaan toteaa sen olevan turvallisempaa kuin Kukaskoskentien varrelta. Hakija on vastineessaan todennut, että puutavaraa voi varastoida Saunasuontien varressa tien molemmin puolin. Varoetäisyyden 10 metriä huomioon ottaen Saunasuontien pohjoispuolelle saa ilman suurempia maansiirtotöitä 40 metrin varastointipaikan ja tien eteläpuolelle 60 metrin varastopaikan. Korkokartan perusteella voidaan todeta tämän olevan mahdollista.
Saunasuontiestä etelään maaston muodoista (suppa) johtuen Kukaskoskentien varresta ei löydy Mustilan tilalta lastauspaikkaa eikä myöskään tiepenkereen korkeudesta johtuen Säisän tilan kohdalta etelään. Säisän tilan ainut lastauspaikka on etelässä rinteen päällä (Harju). Mustilan tilan omistaja on ilmaissut tarvitsevansa myös etelässä lastauspaikan (Harju). 1.1 vaihtoehdossa Mustilan tilan lastauspaikka on pienempi kuin vaihtoehdossa 1.4. Mustilan tilan omistaja on 9.11.2022 toimittamassaan kirjeessä hakijalle todennut, että eteläisessä osassa riittävä lastauspaikka olisi, jos pylväitä sijoitetaan kahden pylvään matkalla Säisän tilan puolelle. Tämä toteutuu vaihtoehdossa 1.4 jäljempänä.
Pylväsmuuntamo esitetään sijoitettavaksi Saunasuontien pohjoispuolelle Mustilan tilalle. Mustilan tilan omistaja vastustaa pylväsmuutamon sijoitusta Saunasuontien pohjoispuolelle ja ehdottaa muuntamoa sijoitettavaksi Säisän tilan puolelle tai Saunasuon eteläpuolelle (Mustilan tilan omistajan kirje 9.11.2022). Vaihtoehdossa 1.4 jäljempänä pylväsmuuntamo on siirretty Saunasuontien eteläpuolelle niin kauas Saunasuontiestä kuin se teknisesti on mahdollista. Muuntamo on pylväsmuuntamo ja kooltaan pieni pylväässä kiinni oleva muuntamo eikä vie tilaa enempää kuin sähköjohto. Hakija on todennut, että Säisän tilan puolelle siirto ei ole teknisesti toteutettavissa. Hakija on toimittanut pylväsmuuntamosta tekniset suunnitelmat 19.6.2023.
Vaihtoehdot 1.2-1.3 ovat vaihtoehtoisia reittejä ilmajohtoratkaisulle ja hakija hyväksyy nämä vaihtoehdot vaihtoehtoisena ratkaisuna esitetylle ensisijaiselle vaihtoehdolle 1.1. (Liitteet 3 ja 4). Vaihtoehdossa 1.2 Mustilan tilalle jää Kukaskosken tien varteen lastauspaikka, kun sähköjohto siirretään kauemmas tiealueen reunasta (20 metriä). Mustilan tilan omistaja vastustaa johdon sijoittamista tien varteen ja vaati siirtämistä kauemmas tiestä. Vaihtoehdossa puustoa joudutaan poistamaan laajemmalta alueelta sekä lisäksi metsän puolelta tehtävää kuormauksen järjestelyjä haittaa siirretty sähkölinja. Vaihtoehdossa 1.3 sähköjohto siirtyisi pohjoisosassa Säisän tilan puolelle ennen Säisän tilakeskusta ja tällöin Kukaskoskentien varteen jäisi Mustilan tilalle lastaustilaa Kukaskoskentien varteen ja mahdollisuus myös varastoida lisäksi Saunasuontien varteen. Vaihtoehdoissa 1.2 ja 1.3 pylväsmuuntamo on Saunasuontien pohjoispuolella, jota maanomistaja on vastustanut ja eteläinen lastauspaikka on pienempi Mustilan tilan osalta kuin vaihtoehdossa 1.4.
Katselmuksen jälkeen on hakijayhtiö toimittanut vaihtoehdon 1.4. Vaihtoehto on tehty katselmuksella huomioitujen asioiden perusteella. Vaihtoehdosta on pyydetty maanomistajilta lausunto. Tässä vaihtoehdossa etelässä Mustilan tilalle jää noin 60 metriä lastaustilaa eikä Säisän tilan lastauspaikkaa menetetä tässä tapauksessa. Mustilan tilan omistaja toteaa 60 metrin tilan riittämättömäksi, kun huomioidaan varoetäisyydet. Karttatarkastelun perusteella tilaa on yli 90 metriä, jolloin hakijan ilmoittaman 60 metrin matkassa on huomioitu varoetäisyydet. Eteläosassa pylväitä on kaksi Säisän tilan puolella, kuten Mustilan tilan omistaja on ehdottanut 9.11.2022, mutta sittemmin vaatimukset ovat muuttuneet. Pohjoisessa osassa kaksi pylvästä siirtyy Säisän tilan puolelle, jolloin pohjoisosassa Mustilan tilalla on noin 100 metrin matkalla lastaustilaa. Säisän tilan omistaja ei ole vastustanut katselmuksella pohjoisosan viimeisten pylväiden siirtoa puolelleen. Pohjoisessa Säisän tilan maaston muoto suhteessa tiehen on korkeampi, joka vaikeuttaisi muutoinkin pohjoisen osan käyttämistä lastaukseen. Pylväsmuuntamo Saunasuontien pohjoispuolelta on siirretty Mustilan tilan omistajan toivomuksesta Saunasuontien eteläpuolelle ja on risteyksestä noin 20 metrin päässä eikä siten vaikeuta risteyksen käyttöä tai laajentamista ja Saunasuontien käyttöä tilan keskimmäisenä lastauspaikkana. Maastokatselmuksen 27.4.2023 jälkeen maastosuunnittelija on merkinnyt puisilla merkintätikulla maastoon vaihtoehdon 2023 VE 1.4 pylväspaikat. JSE:n puolesta on 29.8.2024 käyty paikan päällä Kukaskoskentiellä toteamassa, että vaihtoehdon 2023 VE 1.4 pylväspaikat ovat edelleen helposti nähtävillä ja metrin mittaisin puukepein merkittynä maastossa.
Vaihtoehto 2 on rakentaa koko kiinteistön 3:45 matkalta sähkölinja maakaapelina. Hakija ei hyväksy tätä vaihtoehtoa, eikä ELY:n sijoituslupapäätöstä ole haettu. (Liite 5). Kun johto kaapeloitaisiin, maanomistaja ei vastusta sijoittamista. Hakija on esittänyt kaapeloinnista tulevat kustannukset sekä tekniset haitat. Hakija on selvittänyt, että lyhyt maakaapelointi nostaa investointikustannuksia merkittävästi. Tämän hankkeen osalta hakija on ilmoittanut eri vaihtoehdoilla kustannukset olisivat 13-85 % korkeampia. Korjausinvestointien, kunnossapidon, viankorjausten ja keskeytyshaitan kustannusten huomioinnin jälkeen vaikutus on 2-31 % kaapelointipituudesta riippuen. Hakija perustelee maakaapeloinnin estettä teknisesti toteuttamiskelvottomana ratkaisuna. Lyhyeen maakaapelointiin liittyvät rakentamiskustannukset, huolto- ja kunnossapito sekä yhtenäistä maakaapeliverkkoa suurempi vikaantumisriski eivät tuo normaaleja maakaapeloinnin tuomia kustannussäästöjä. Lyhyt kaapelointi lisää merkittävästi vikaantuvien komponenttien kilometrikohtaista määrää ja sitä kautta kustannukset kasvavat huomattavasti suuremmiksi kuin keskimääräisillä Energiaviraston verkkokomponenttien yksikköhinnoilla laskettaessa. Hakija ei ole siten pitänyt varastointihaitan poistamista lyhyellä maakaapelointiosuudelta teknisesti hyväksyttävänä vaihtoehtona. Yksittäinenkin lyhyt maakaapeliosuus ilmajohdon keskellä aiheuttaa useita sähköteknisiä haittoja, jotka hakija on hakemuksessaan 5.12.2022 luetellut seuraavasti: Sekaverkon suojaus muuttuu haasteellisemmaksi, pylväsnousujen määrän kasvaessa vaipan vetäytymisvikojen määrä kasvaa, ylijännitesuojien ja turhien liitoksien määrä kasvaa, sekaverkossa on tarvetta entistä useammille erottimille, lisääntyvien komponenttien myötä myös tarkastettavia kohteita on enemmän ja tarkastuskierto on erilainen, maasulkuvirrat ja loistehon kompensointitarve kasvaa ja hajautettujen laitteistojen suunnittelu on haasteellisempaa, askeljännitteen riski kaapeloiduilla osuuksilla voi muodostua ongelmaksi ja ilmajohto-kaapeli sekaverkossa ukkosen aiheuttamat rakenneviat kasvaa. Energiayhtiö tekee ilmajohto-osuuksilla lyhyitä maakaapelointi osuuksia vain teiden ja ratojen alituksissa, siirtolinjojen risteyksissä, pitkissä vesistöylityksissä, puistomuuntamoiden edustoilla näistä pakottavista syistä.
Kiinteistön 3:45 omistajan esittämät vaihtoehdot (3-4), jotka on merkitty karttaan liitteissä 6 ja 7, olisi rakentaa sähköverkko osin maakaapelina ja osin ilmajohtona. Ilmajohdot sijoittuisivat Kukaskoskentien varrelle ja maakaapelit tiealueelle ELY:n lupapäätöksen mukaisesti. Pylväsmuuntamo rakennettaisiin kiinteistön 3:45 alueelle Saunasuontien eteläpuolelle. Näiden vaihtoehtojen osalta ei ole haettu ELYkeskuksen sijoituslupapäätöstä. Hakija ei hyväksy näitä esityksiä. Eteläisessä osassa yksi pylväs on siirretty Säisän tilan puolelle, jolloin Mustilan tilalle jää varastointitilaa Kukaskoskentien varteen. Kaapeloinnin osalta edellisessä vaihtoehdossa on esitetty tekniset haasteet, jotka koskevat näitäkin vaihtoehtoja. Pohjoisosassa nykyiselle lastauspaikalle jää vielä yksi pylväs, josta kaapeli alkaisi. Vaihtoehto 4 vastaa muutoin 3 vaihtoehtoa, mutta kaapelointi olisi tehty vanhan lastauspaikan kohdalle. Vaihtoehdoissa on maakaapeloinnin osalta sähköyhtiön esittämät tekniset toteuttamisen ja kunnossapidon haasteet, mutta maanomistajan varastointipaikan muutos jäisi toteutumatta.
Mustilan tilan omistaja on vastineessaan esittänyt lisäksi, että maakaapelivaihtoehto kulkisi Säisän tilan puolella. Maakaapeloinnin sijainnin muutoksella ei hakijan ilmoituksen mukaan ole vaikutusta kustannuksiin ja samat tekniset haasteet ovat kuten edellä maakaapelin asennuksessa. Sähkösiirtoyhtiö on kommentoinut asiaa, että kustannusvertailu ei asiaan tuo muutosta tien toisen puolen kaapelivaihtoehtoon nähden kustannusten eikä teknisen toteuttavuuden suhteen. Ilmajohtovaihtoehtoa Säisän rakennuspaikan kohdalla ei ole myöskään suunniteltu eikä kustannusta laskettu. Vaihtoehdon laskemista ja suunnittelua ei nähdä tarpeelliseksi. Kustannukset eivät oleellisesti muutu muista linjavaihtoehdoista, mutta haitta rakennuspaikan kohdalla sijoitettavalle ilmajohdolle on ilmeinen Säisän tilalle, kuten aikaisemmin on jo todettu.
Mustilan tilan omistaja on vaatinut rakennusvalvontaa hankkimaan tiedon Säisän tilan sähköjohdon sijoitussopimuksesta. Säisän tilan osalta ei ole enää voimassa olevia sijoitussopimuksia, joten asian selvittely ei ole ajankohtaista.
Maanomistaja esittää esimerkkejä sekaverkon toteutuksista sekä siitä, että viranomainen selvittämisvelvollisuutensa nojalla hankkisi Aalto-yliopiston sähkötekniseltä osastolta tai muulta vastaavalta korkeasti koulutetulta viranomaiselta lausunnon. Lain esitöissä todetaan, että hakijan tulee esittää selvitys teknisestä toteutettavuudesta ja hakija on näin toiminut. Hakija on esittänyt seikkaperäisesti syyt siihen, miksi osittainen kaapelointi ei ole mahdollista. Viranomaisella ei ole syytä epäillä sähköyhtiön esittämää perustelua asiassa.
Mustilan tilan omistaja ei hyväksynyt etelässä esitettyä lastauspaikkaa, koska maanomistajan käsityksen mukaa se liian pieni. Vaihtoehdossa 1.4 lastauspaikkaa on suurennettu mahdollisimman suureksi aiheuttamatta Säisän tilalle kuitenkaan haittaa Säisän tilan lastauspaikalle. Mustilan tilan Kukaskoskentien eteläisimmästä nurkasta rajaosuus seuraavalle rajan nurkkapyykille on noin 127 metriä. Vaihtoehdossa 1.4 pylväs sijoittuu eteläisimmästä nurkkapisteestä n. 97 m päähän, joten varastointitilaa on vähintäänkin hakijan ilmoittama 60 m matkalla (karttatarkastelun perusteella matka noin 97 m). Kukaskoskentien varrella Mustilan tilalla on 600 metrin tieosuuden matkalla kolme varastointipaikkaa vaihtoehdossa 1.4. Nykyisen Kukaskoskentien varressa olevan (Säisän tilan pihapiiriä vastapäätä) lastauspaikan siirto Saunasuontien pohjoispuolelta Saunasuontien varteen tai vastaavasti hieman pohjoisemmaksi Kukaskoskentien varrella ei lisää oleellisesti puunkuljetusmatkaa. Säisän tilan pohjoisosa ennen kiinteistön rajaa on hankala varastoida puuta, koska maasto on huomattavasti ylempänä kuin tie. Tien toiselta puolelta linja siirtyy vaihtoehdossa 1.4 Säisän tilan puolelle tällä kohtaa, jolloin Mustilan tilalla säilyy pohjoisosassa Kukaskoskentien varressa 100 m matkalla lastauspaikka. Pihasta oikealle puolelle jäävä pieni alue soveltuu maastollisesti puun varastointiin. Kulku varastointipaikalle on pihan kautta (7.10.2024 hakijan vastine, kuva 3). Säisän tilalla pohjoisosalla lastauspaikka voidaan tarvittaessa sijoittaa kiinteistön liittymästä linjan taakse. Säisän tilan omistaja ei katselmuksella tai sen jälkeen ole huomauttanut linjan siirrosta tähän kyseiseen paikkaan.
Säisän tilan omistaja on huomauttanut maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta linjan sijoittelun suhteen. Vaihtoehdossa 1.4 linjaa on siirretty Säisän tilan puolelle, jolloin Mustilan tilalle on saatu lisättyä varastointitilaa. Säisän tilan omistaja on jo omalta osaltaan edistänyt toisaalla saman saneerauksen yhteydessä ilmalinjan rakentamista suostumalla ottamaan maalleen koko kiinteistön 491-502-1-104 pituudelta eli yli 200 metriä ilmalinjaa. Tämä sopimus on allekirjoitettu 15.5.2016. Linja on kiinteistön 491-502-1-104 alueella jo rakennettu valmiiksi. Ei ole kohtuullista eikä tasapuolista, että myös tilakeskuksen osalta samainen maanomistaja ottaisi koko ilmalinjan kulkemaan maalleen ja pihapiirin läpi.
Käsittelyn yhteydessä on pidetty maastokatselmus, jonka perusteella hakemukseen on lisätty vaihtoehto 1.4. Hakija ja edellä mainittujen tilojen omistajat tai heidän edustajansa ovat osallistuneet 27.4.2023 pidettyyn katselmukseen. Maanomistajille on samalla varattu tilaisuus antaa kirjallinen vastineensa katselmusmuistiosta 2.5.2023. Mustilan tilan omistaja antanut vastineen 28.5.2023.
Hakija on toimittanut 19.6.2023 selvitykset (6.6.2023) teknisestä toteutettavuudesta sekä muuntamon teknisen suunnitelma. Nämä on toimitettu Mustilan tilan omistajalle 4.7.2023.
Hakijalta on pyydetty lisäselvityksiä 6.8.2024, tarkentavat kysymykset hakijalle lähetetty 26.8.2024 sekä maanomistajan vastineet 24.7.2023, 3.8.2023 ja 28.5.2024.
Hakija on täsmentänyt hakemusta 7.10.2024 ja täydennyksestä on pyydetty maanomistajilta vastine 10.10.2024. Liitteenä olevissa suunnitelmissa on esitetty pylväiden sijainnit sekä ilmakuvakartat, josta pystyy havainnoimaan linja sijainnin maastossa. Mustilan tilan omistaja on jättänyt oman vastineensa 7.11.2024
Säisän tilan omistajat eivät ole jättäneet vastinetta hakemuksesta eikä sen täydennyksistä.
Mustilan tilan omistaja on lisäksi toimittanut rakennusvalvontaan useita vastineita mm. 17.1.2023, 7.2.2023, 14.2.2023, 19.2.2023, 21.2.2023, 13.4.2023, 11.5.2023, 3.7.2023 sekä 11.9.2024.
Hakija on toimittanut hakemuksen yhteydessä vertailulaskelmat. Vertailulaskelma 1 koskee kaikkia vaihtoehtoa 1.1-1.4. Mustilan tilan omistaja on vastineessaan vaatinut, että kustannukset tulee esittää todellisten kustannusten mukaisesti. Hakija on ilmoittanut, että todelliset kustannukset saneerauskohteissa selviävät vasta urakan valmistuttua. Hintaan vaikuttavat monet seikat, joita ei etukäteen pysy arvioimaan. Urakat kilpailutetaan, eivätkä urakkasopimukset ole ulkopuolisille julkaistavaa tietoa kilpailusäännösten vuoksi. Energiaviraston julkaisemat hinnat ovat julkisia ja ne on kerännyt eri sähköalan toimijoilta puolueeton ja riippumaton Energiavirasto. Energiaviraston hinnat ovat alalla yleisesti käytössä. Maanomistaja on vastineessaan ilmoittanut, että laskelmassa pitäisi ottaa huomioon myös kiinteistön lunastuskustannukset. Ilmalinjan laskemissa on käytetty keskimääräisiä kuluja, jotka sisältävät maanomistajille maksettavat korvaukset. Hakijalla ei ole mahdollisuutta arvioida lunastuskustannuksia kiinteistökohtaisesti. Jos maanomistajan kanssa ei päästä yhteisymmärrykseen sijoituskorvauksesta, taho joka lunastuskorvauksen määrää on Maanmittauslaitos. Korvauksen Maanmittauslaitos määrittelee vasta kun joko sopimus tai viranomaisen päätös johtojen sijoittamisesta kiinteistölle on lainvoimainen. Maanmittaustaitos ei tee ennakkopäätöksiä.
Oikeuslähteet ja oikeudellinen arviointi
Maankäyttö- ja rakennuslain 161 §:n mukaisesti kiinteistön omistaja ja haltija on velvollinen sallimaan yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevan johdon sijoittamisen omistamalleen tai hallitsemalleen alueelle, jollei sijoittamista muutoin voida järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Sama koskee johtoihin liittyviä vähäisiä laitteita, rakennelmia ja laitoksia. Johtoa tai muuta laitetta ei saa rakentaa niin, että vaikeutetaan alueen kaavoitusta tai kaavan toteuttamista. Jollei sijoittamisesta ole sovittu kiinteistön omistajan ja haltijan kanssa, sijoittamisesta päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Sijoittamisesta päätettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei kiinteistölle aiheuteta tarpeetonta haittaa.
Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus saada korvaus 1 momentissa tarkoitetun johdon tai muun laitteen sijoittamisesta aiheutuvasta haitasta ja vahingosta. Jollei korvauksesta sovita, asia ratkaistaan lunastuslain mukaisessa järjestyksessä.
MRL 144 §:n mukaisesti lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, antaa oikeuden rakennustyön tai muun toimenpiteen suorittamiseen osaksi tai kokonaan ennen kuin rakennus-, toimenpide- tai maisematyölupaa taikka 161, 162 tai 163 §:ssä säädettyä laitteiden sijoittamista, muuttamista tai poistamista koskeva päätös on saanut lainvoiman (aloittamisoikeus). Oikeudesta päätetään edellä tarkoitetun päätöksen yhteydessä. Hakijan tulee asettaa hyväksyttävä vakuus niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa.
Sijoittamispäätöstä hakevan on osoitettava eri sijoittamisvaihtoehtojen kustannukset. Asian harkintaan vaikuttaa myös se, miten hyvin teknisesti sijoittaminen voidaan toteuttaa ja aiheutuuko eri vaihtoehdoista erisuuruisia ylläpito- ja käyttökustannuksia (Jääskeläinen, Syrjänen, Maankäyttö- ja rakennuslaki, Rakennustieto Oy 2000, s. 331).
Sijoittamisesta ei saa aiheutua kiinteistölle lain sanan muodon mukaan tarpeetonta haittaa. Edellä mainittu säännös ohjaa sijoittamista etenkin silloin, kun johdon sijoittamiseen kiinteistön alueella on eri vaihtoehtoja, jotka sijoittamisen tarkoituksen kannalta ovat täysin tai lähes samanvertaisia. Harkinnassa otettava huomioon: sijoittamisen tarkoituksenmukaisuus, kustannusvaikutukset ja maanomistajalle aiheutuva haitta. Jos yhteys voidaan järjestää teknisesti yhtä tyydyttävällä ja kustannustehokkaalla ratkaisulla on valittava kiinteistön kannalta haitattomin vaihtoehto. Jos tarpeeton haitta voidaan välttää kustannuksiltaan kalliimmalla teknisellä ratkaisulla yhtä tarkoituksenmukaisella vaihtoehdolla, on se valittava, kuhan kustannusten nousu ei ole kohtuuton. Hallberg, Haapanala, Koljonen, Ranta, Maankäyttö- ja rakennuslaki, Talentum 2006, s 630-631.
Kirjassa Aki Ekroos – Vesa Majamaa Maankäyttö- ja rakennuslaki, Otavan kirjapaino 2018, s. 817 todetaan, että kiinteistön omistaja on lähtökohtaisesti velvollinen sallimaan johdon sijoittamisen.
Perusteluja
Sähkösiirtoyhtiö on esittänyt selvityksessään, että maakaapelointi/ilmajohto sekaverkko ei ole teknisesti yhtä tyydyttävä ratkaisu kuin hakijan esittämät ilmajohtovaihtoehdot. Teknisestä toteutuksesta on esitetty hakijan toimesta selvitys. Kiinteistöille ei aiheuteta sijoittamisesta tarpeettomasti haittaa, kun huomioidaan, että hakija on esittänyt perustelut sekaverkon rakentamisen ja käytön haasteista eikä kaapeloinnilla saavuteta tyydyttävää ratkaisua. Kiinteistöille tuleva vähäinen haitta lastauspaikkojen uudelleen järjestelystä ei ole laissa tarkoitettu tarpeeton haitta, koska sijoitusta ei voida muutoin järjestää teknisesti tarkoituksenmukaisella ratkaisulla.
Maanomistajien tasapuolisen kohtelun vuoksi vastaava ratkaisu olisi tarjottava muillekin maanomistajille vastaavissa tilanteissa. Menettelytapa johtaisi yleisesti sellaiseen rakentamiseen, jossa sähköverkko rakentuisi lyhyistä ilmajohto ja maakaapeliosuuksista, joiden teknisen toteuttavuuden sekä kunnossapidon ongelmista sähkösiirtoyhtiö on esittänyt selvityksen. Sähköverkkoa parannetaan nimenomaan toimintavarmuuden parantamiseksi. Edellä mainittu ratkaisu myös johtaa siihen, että ratkaisu ei ole yhtä kustannustehokas. Kyseessä oleva tapaus ei ole niin poikkeuksellinen, että sekaverkon rakentaminen tulisi kyseeseen. Hakija on todennut, että kyseisen verkon alueella on rakennettu ilmalinjaa noin 10 kilometrin matkalta, jossa on ollut mäkiä, notkelmia ja puiden varastointitarvetta. Vaikka tapauksessa Säisän tilan pihapiirin kohdalla onkin ennestään ollut Mustilan tilan lastauspaikka, Mustilan tilan omistajalle on osoitettavissa puunlastaukseen kolme erillistä paikka 600 metrin tieosuudella. Pitkä maakaapelointiosuus puolestaan nousee kustannuksiltaan merkittävästi ja lisäksi teknisesti ratkaisu ei ole edelleenkään tyydyttävä.
Vaihtoehdossa 1.4 on löydettävissä ratkaisu, jossa 600 metrin tieosuudella Mustilan tilan omistajalle on osoitettavissa kolme lastauspaikkaa ja Säisän tilalle jää eteläisin paikka ja mahdollisuus myös pohjoisessa lastata puutavaraa oman liittymän jälkeen. Säisän tilan omistaja ei ole vastustanut pohjoisessa pihapiirin jälkeen linjan siirtoa mailleen.
Pylväspaikat sijaitsevat olemassa olevan tien reunasta tai ojan ulkoluiskasta noin 0,5-2 metrin päässä. Pylväät on sijoitettu mahdollisimman lähelle ojan reunaa ja niissä kohdissa missä selkeää ojaa ei ole, pylväät on sijoitettu mahdollisimman lähelle tietä turvallisuus seikat huomioon ottaen. Sijaintiin on vaikuttanut se, että pylväät eivät rajoita tien käyttöä tai sen kunnossapitoa. Vaihtoehdon 1.4 pylväät on merkitty maastoon.
Esitetty johdon vaihtoehtosijoitus 1.4 ei vaikeuta alueen kaavoitusta eikä aiheuta tarpeetonta haittaa kiinteistöille tai ympäristölle. Alue on metsätalousmaata. Katselmuksen perusteella esitetty sähkölinjan ja muuntajan uusi sijoitus tilojen Säisä 491-502-3-26 ja Mustila 491-502-3-45 alueella mahdollistaa riittävän puutavaran varastointi- ja lastausalueen säilyttämisen Kukaskosken ja Saunasuontien varressa eikä merkittävästi rajoita maanomistajan mahdollisuutta käyttää aluetta hyödyksi.
Mustilan tilan omistajan esittämiä uusia vaihtoehtoja ei ole myöskään tarve tutkia ja piirtää uusia suunnitelmia, koska nämä vaihtoehdot eivät tuo sijoittamiseen mitään sellaista uutta ratkaisua, jolla voidaan teknisesti tyydyttävällä ratkaisulla välttää maanomistajalle tulevaa haittaa.
Hakija on 19.11.2024 pyytänyt maankäyttö- ja rakennuslain 144 §:n mukaista aloittamisoikeutta jo ennen lupa- ja valvontajaoston päätöksen lainvoimaisuuttaa. Hakija on esittänyt perustelunaan hankkeen viivästymisen ja sen, että käytössä olevan sähkölinjan rakenteet ovat sijoittamislupahakemuksen käsittelyn aikana heikentyneet, alueen muiden kiinteistöjen kohdalla uusi sähkölinja on jo rakennettu valmiiksi ja verkkoyhtiöllä on tarve saada alueen sähköliittymät uuteen verkkoon. Rakennusvalvontaviranomainen voi hakemuksesta myöntää aloittamiseen oikeuden ennen päätöksen lainvoimaisuutta, ellei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Johtojen asentaminen edellyttää johtoalueelta mm. puuston poistoa.
Jollei sijoittamisesta sovita kiinteistön omistajan kanssa, siitä päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Mikkelissä tämä kuuluu hallintosäännön ja asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen toimintasäännön mukaan johtavan rakennustarkastajan päätösvaltaan. Hänelle on mahdollisuus siirtää asia lupa- ja valvontajaoston käsiteltäväksi ennen kuin on itse tehnyt asiassa päätöstä. Nyt esillä olevassa tapauksessa asian ratkaiseminen on siirretty lupa- ja valvontajaostolle.
Liitteenä ovat alkuperäinen hakemus, hakemuksen täydennys ja niihin liittyvät kartat ja vertailulaskelmat sekä kartat suoritetun katselmuksen perusteella esitetystä uudesta linjan sijoituspaikasta. Samoin liitteenä on hakijan toimittama selvitys ilmajohdon ja osittain maahan upotetun johdon teknisestä toteutuksesta sekä tähän kysymykseen liittyvää sähköpostikeskustelua
Asian valmistelun aikana on kertynyt suuri määrä muutakin sähköpostin välityksellä tapahtunutta keskustelua. Tämä aineisto toimitetaan lupa- ja valvontajaoston jäsenille eri lähetyksenä eikä sitä liitetä pöytäkirjaan, koska aineistoon sisältyy paljon ei-julkisia henkilötietoja. Sisältöä on referoitu tarpeellisilta osin esityslistatekstissä.
Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus saada korvaus johdon sijoittamisesta aiheutuvasta haitasta ja vahingosta. Ellei korvauksesta sovita, asia ratkaistaan lunastuslain mukaisessa järjestyksessä. Rakennusvalvontaviranomainen ei siis ota kantaa suoritettavaan korvaukseen.