Kuvaus
Mikkelin seudun ympäristöpalvelut osallistui Savo24 valmiusharjoitukseen 30.10.-31.10.2024.
Itä-Suomen aluehallintoviraston järjestämät valmiusharjoitukset Etelä-Savon ja Pohjois-Savon alueilla oli tarkoitettu kunnille, hyvinvointialueille, viranomaisille ja muille alueen keskeisille toimijoille. Harjoitusten tavoitteena oli vahvistaa alueellista valmiutta normaaliolojen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa.
Harjoitusten kuvitteellisena tilanteena oli kiristynyt kansainvälinen tilanne, joka johti myös Suomessa turvallisuustilanteen heikentymiseen, kriittisen infrastruktuurin häiriöihin ja sotilaallisen voimankäytön uhan kasvuun. Harjoitusten kautta kehitettiin osallistuvien organisaatioiden tilannetietoisuutta, yhteistoimintakykyä sekä valmiutta turvata elintärkeät toiminnot normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen lausunto Etelä-Savon maakunnan vesihuoltosuunnitelman 2040 luonnoksesta 6.11.2024
Etelä-Savon maakunnan vesihuoltosuunnitelman 2040 luonnoksesta on pyydetty lausuntoja sidosryhmiltä kuten alueen kunnilta ja kaupungeilta, vesihuoltolaitoksilta ja vesihuollon parissa toimivilta viranomaisilta. Vesihuoltosuunnitelmaan on koottu tiedot Etelä-Savon vesihuollon nykytilanteesta; talousvesihuollosta, jätevesien käsittelystä, vesihuoltotoimijoista (kuntien omistamat vesilaitokset ja vesiosuuskunnat), verkostojen laajuudesta ja liittyjämääristä. Lisäksi vesihuoltosuunnitelmassa on esitetty ennusteet talousveden käyttömäärän ja jätevesimäärien kehityksestä vuoteen 2040 asti. Vesihuoltosuunnitelmassa on esitetty erilaisia suunnitteluvaihtoehtoja vedenhankinnan varmistamiselle, jätevesien käsittelyn tehostamiselle ja vesihuollon operoinnin toimintamalleille. Taustatarkasteluna on käsitelty mm. vedenhankinnan huoltovarmuuteen liittyviä ongelmia, jäteveden käsittelyn kehittämistarpeita ja kuntien välisen yhteistyön lisäämistä. Suunnitteluvaihtoehdot ja jatkotarkasteluun valitut vaihtoehdot on esitetty selkeästi. Jatkotarkasteluun valittujen vaihtoehtojen selkeimmäksi valintaperusteeksi nousee vaihtoehtojen kustannukset. Muiden mahdollisten valintaperusteiden tarkastelu jää vähemmälle huomiolle tai kokonaan huomiotta. Ympäristöpalvelut on lausunnossaan tuonut esille, että taustatietona olisi perusteltua esittää selkeästi myös merkittävimmät Etelä-Savon vesihuollon nykyiset ongelmakohdat ennen vaihtoehtotarkasteluihin siirtymistä ja aikaskenaariot ongelmien ratkaisemiselle. Vesihuoltosuunnitelmassa todetaan, että nykyään kuntien välillä on melko vähän yhteistyöstä vesihuollon osalta, mikä lisää etenkin pienten kuntien vesihuollon herkkyyttä häiriötilanteille. Vesihuoltosuunnitelmassa on arvioitu talousveden käytön ja jätevesimäärien kehittymistä lähinnä asukasmääräennusteiden perusteella.
Ympäristöpalvelut toteaa lausunnossaan, että jätevedenpuhdistamoilta syntyvän lietteen käsittelyä on kuvattu suunnitelmassa melko lyhyesti. Lietteiden muodostumista kuvaavia lukuja olisi syytä avata enemmän ja arvioida, onko kiinteistökohtaisten lietteiden kuljetus- ja vastaanottojärjestelmä Etelä-Savon eri alueilla riittävällä tavalla järjestetty ottaen huomioon laajat haja-asutusalueet. Ympäristöpalvelut pitää vesihuoltosuunnitelmassa esitettyä ehdotusta kuntien välisen yhteistyön lisäämisestä ja suunnitelmasta kuntien yhteisesti omistaman operointiyhtiön perustamiseksi hyvänä. Myös se on kannatettavaa, että alueelliset operointiyhtiöt tuottaisivat tulevaisuudessa operointipalvelut myös vesiosuuskunnille. Alueellisten operointiyhtiöiden muodostuminen lisäisi huoltovarmuutta osaamista, henkilöstön varallaolojärjestelyjä ja kalustoyhteistyötä (mm. hygienisointilaitteisto) parantamalla.
Mikkelin osalta vedenhankinnan varmistamisessa on nostettu jatkoselvittelyyn nykyisten vedenottamoiden laadun tarkkailun ja varmistamisen ohella pintavesilaitoksen perustaminen Hanhikankaalle ja pintaveden ottaminen Korpijärvestä. Aiemmin pintavettä on suunniteltu otettavan lähinnä Puulasta. Vesihuoltosuunnitelmassa olisi hyvä tarkastella myös mahdollisten pintavesilähteiden vedenlaatua ja pintaveden laatua mahdollisesti uhkaavia tekijöitä. Varavedenhankinnan suunnittelemista pintavesilaitoksen varaan on kuitenkin pidettävä Mikkelin olosuhteissa kannatettavana ratkaisuna ottaen huomioon, että kohtuullisella etäisyydellä sijaitsevien pohjavesilähteiden antoisuus ei todennäköisesti riitä turvaamaan Mikkelin vedentarvetta, vaikka käyttöön otettaisiin useita pohjavesilähteitä samanaikaisesti.
Vesihuoltosuunnitelmassa nostetaan esille Mikkelin uuden jätevedenpuhdistamon tehostamistarpeet erityisesti typen ja haitta-aineiden poiston osalta, ja Ristiinan ja Mäntyharjun puhdistamojen saneeraustarve. Ristiinan puhdistamon osalta on lyhyesti mainittu vuotovesiongelma, joka johtuu puutteellisesta hulevesiviemäröinnistä ja hulevesien päätymisestä jätevesiviemäriin, mikä on johtanut toistuviin ylivuotoihin Ristiinan jätevedenpuhdistamolla. Vuotovesiongelma edellyttää ongelman huomioimista myös mahdollisen siirtoviemärin mitoittamisessa.
Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen lausunto Mikkelin 28. kaupunginosaa (Visulahti / Metsurinraitti 2) koskevasta asemakaavan muutoksesta 11.11.2024
Kaavamuutosalueella on voimassa Visulahden pohjoisosan asemakaava nro 909 vuodelta 2018. Kaavamuutoksella yhdistetään teollisuus- ja varastorakennusten (T) korttelialueet 70 ja 71 sekä niiden väliin jäävä lähivirkistysalue (VL) Metsurinpuisto yhdeksi isoksi korttelialueeksi vastaamaan suuriin teollisuustontteihin kohdistuvaan lisääntyneeseen kysyntään. Kaavassa Vesuripuisto säilyy lähivirkistysalueena, jonne voidaan sijoittaa hulevesien hallintaan tarvittavia järjestelmiä.
Lausunnossaan Mikkelin seudun ympäristöpalvelut suosittelee, että Metsurinraitti 2:ta koskevassa asemakaavan muutoksessa Mikkelin kaupunki pilotoi luonnonsuojelulain mukaista ekologisen kompensaation periaatetta, mikä tukee sekä ennallistamisasetuksen että vesiensuojelun tavoitteita, mikäli ennallistamisen ja/tai ekologisen kompensaation toimet kohdistetaan sellaiselle alueelle, jolla on mahdollista vaikuttaa vesistön tilaan ja sen kehitykseen.
Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen lausunto Tainionniemeä koskevasta Otavan yleiskaavan muutoksesta 11.11.2024
Alueella on voimassa Otavan osayleiskaava (kaavanumero 7003), jossa suurin osa suunnittelualueesta on joko loma-asuntoaluetta (RA) tai maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU). Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa vakituinen asuminen Sirkkalahden kahdelle rakennuspaikalle ja siirtää kolme lomarakennuspaikkaa Vihakkalanlahden rannalle. Lisäksi Tainionkallion saaren nykyinen käyttö osoitetaan kaavassa.
Mikkelin seudun ympäristöpalvelut tuo lausunnossaan esille, että alueelle aikaisemmin tehtyjen selvitysten laatu ja niissä tehdyt havainnot sekä mahdollisesti rajatut maisemallisesti tai luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet tulisi kuvata tarkemmin kaavamuutoksen kaavaselostuksessa. Kun aiemmin tehtyjen luontoselvitysten laatu ja sisältö ovat tarkemmin tiedossa, on mahdollista arvioida, onko tarpeen tehdä uusia luonto- ja maisemaselvityksiä. MU merkinnän muuttamista MY merkinnäksi pidetään perusteltuna.
Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen lausunto Mikkelin 26. kaupunginosaa (Launiala / Ranta-Launiala) koskevasta asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta 11.11.2024
Kaavatyön tavoitteena on ollut selvittää Launialan kaupunginosan taajaman laajentumista itään. Kaavaehdotuksessa suunnittelualueelle sijoitetaan 34 pientalotonttia, neljä rivitalotonttia, kaksi asuinrakennuskorttelialuetta ja yksi asuin- ja liikerakennusten korttelialue. Kaavalla muodostuu uusia katualueita ja rantaan osoitetaan ulkoilureitti. Suunnittelutyön aikana alueelle on laadittu useita selvityksiä ja suunnitelmia (mm. luontoselvitys, arkeologinen selvitys ja -tutkimus, vesihuolto- ja hulevesisuunnitelma, sekä kaavataloudellinen arviointi).
Mikkelin seudun ympäristöpalvelut pitää kaavaa varten laadittuja taustaselvityksiä riittävinä. Ympäristöpalvelut suosittelee, että kaavaan merkittyjä kahta asuinpientalojen korttelialuetta (A) pienennetään Tattarniemen kohdalta siten, että Tattarniemen kohdalla oleva VL-alue muodostaa laajemman yhtenäisen kokonaisuuden, liito-oravalle sovelias elinympäristö säilytetään suuremmalta osin luontoselvityksessä esitetyn rajauksen mukaisena ja jotta asuinpientalojen korttelialueiden ja kaavaan merkityn Tattarniemen muinaismuistoalueen (sm-1) väliin jää enemmän suojaetäisyyttä. Lisäksi Ympäristöpalvelut suosittelee, että Tattarniemen ja Tattarniemen pohjoispuolella olevan VL-alueen läpi ei merkitä kaavaan ohjeellista kevyenliikenteenväylän (tai polun) merkintää alueella olevien muinaismuistojen ja metsän ehjän rakenteen säilyttämisen takia.