Vanhusneuvosto, kokous 31.10.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 69 Vanhusneuvoston lausunto Mikkelin maaseudun palvelukuljetusten kehittämisen valtuustoaloitteeseen

MliDno-2023-3326

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Valtuutettu Jaakko Väänänen ym. esittivät 28.8.2023 valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa:

"Henkilöliikennepalvelut toimivat kaupunkialueella kohtuullisen hyvin, joukkoliikenteen kyytiin nousuja oli yli miljoona ja kulut noin 5,4 milj €

Mikkeli on laaja maaseutukaupunki ja maaseudulta puuttuu julkisen liikenteen palvelut lähes täysin.

On suuri joukko vanhuksia ja henkilöitä jotka eivät omista omaa autoa jolloin kauppa ja muu asiointi on vaikeaa, jopa mahdotonta.

Me allekirjoittaneet esitämme että Mikkelin kaupunki varaa vuoden 2024 talousarvioon määrärahan kutsutaksitoiminnan aloittamiseksi alueilla joissa ei ole julkista liikennettä

Mikkelissä 28.8. 2023

Jaakko Väänänen

Liisa Ahonen, Marita Hokkanen, Katriina Noponen,
Kati Häkkinen, Jarmo Lautamäki, Juha Ropponen,
Jussi Marttinen, Paavo Barck, Soile Kuitunen,
Hannu Tullinen, Jenni Tissari, Jatta Juhola,
Kirsi Olkkonen, Petri Pekonen, Antti Pakarinen,
Pirjo Siiskonen"

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen valmisteltavaksi.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään tammikuussa 2024.

Päätös

Hyväksyttiin.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että kaupunkikehityslautakunnan tulee pyytää aloitteeseen lausunnot myös vanhus- ja vammaisneuvostoilta sekä aluejohtokunnilta.

Merkitään, että Jaana Strandman,​​​ Jani Sensio,​​​ Armi Salo-​Oksa, kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Minna Pöntinen, hallintojohtaja Ari Liikanen,​ ​​henkilöstöjohtaja Petri Mattila ja sivistysjohtaja Virpi Siekkinen poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Merkitään,​ että kokouksessa pidettiin tauko klo 16.02-​16.12.

Valmistelija

Liisa Heikkinen, joukkoliikenneinsinööri, Liisa.Heikkinen@mikkeli.fi
Linda Asikainen, palvelujohtaja, linda.asikainen@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin joukkoliikennepalvelua järjestetään työ-, koulu- ja asiointitarkoituksiin koko kaupungin alueella. Joukkoliikennevuoroja hyödynnetään ensisijaisena kuljetuksena koulukuljetuksissa, samalla saadaan hoidettua myös työmatkalaisten tarpeet sekä normaalit asioinnit. Haasteellisena asiakasryhmänä korostuu vanhusväestön asiointitarpeet. Mikkelin joukkoliikennettä on järjestetty haja-asutusalueiden kutsujoukkoliikenteenä tiettyinä viikonpäivinä eri alueilla juuri vanhusväestölle. Kutsujoukkoliikennettä on ajettu lähinnä alueilla kun muita vuoroja ei koulujen lomapäivinä ole ollut käytössä. Kutsujoukkoliikenteiden hankintaa ja järjestelyjä hankaloittaa kuljetusten hankintahintojen nousu, paikallisten henkilökuljetusyrittäjien puute ja maaseudun vanhusväestön muutto taajamiin. Kesämökkiläisten eivät käytä asiointikyytejä. Kutsujoukkoliikenteen matkustajamäärät ovat siis vähentyneet vuosien aikana. Kuten kuljetusten lakkautuksen yhteydessä jo todettiin, niin kutsujoukkoliikenteen järjestäminen tasapuolisesti kaikille alueille nostaisi palveluntarjoamisesta syntyviä kustannuksia erittäin paljon. Kutsujoukkoliikenteiden matkustajien asiakashinnat tulisi olla huomattavasti korkeammat kuin joukkoliikenteen normaali lippuhinta on ja hinnankorotukset eivät puolla saada kasvua matkustajamääriin.

Joukkoliikenteessä on kokeiltu koulutaksivuorojen yhteiskäyttöisyyttä asukkaiden asiointiin, on tehty yhteistyötä esim. seurakunnan kerhon kanssa, on yritetty saada matkojen yhdistelyä käyntiin sote-kuljetusten kanssa, mutta matkustajia ei ole tullut lisää. Matkustajamäärien vähäisyyden vuoksi kutsujoukkoliikenteitä ei enää sisällytetty joukkoliikenteiden hankintaan ja vuorot ovat olleet poissa vuoden 2023 alusta alkaen. Yhteistyö hyvinvointialueen kanssa matkojen yhdistelyssä asiointikyydeissä ja järjestelykustannuksissa ei ole ollut vielä ajankohtainen, mutta kaupunki yksinään ei voi ottaa vastuuta asiointikyytien järjestelyä. Määrärahaa ei osoitettu po. kuljetuksiin vuodelle 2024. Kaupungille tulevat, talousarviosta poikkeavat erilliset toimenpide- ehdotukset, tarkastellaan talousarvioraamin laadintaprosessin yhteydessä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkikehityslautakunta antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle edellä olevan vastauksen tehtyyn valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan siten, että kaupunkikehityslautakunta pyytää asiasta vielä lausunnot Pohjois-Savon Ely-keskukselta, vanhus- ja vammaisneuvostoilta sekä aluejohtokunnilta ja lausunnot toimitetaan kaupunginhallitukselle.

Lisäksi asiasta käydyn keskustelun aikana Jaakko Väänänen esitti, että esittelijän muutettu päätösehdotus hyväksytään, mutta lisäksi kaupunkikehityslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että vuoden 2025 talousarvioon varataan määräraha kutsutaksijoukkoliikenteen tarpeisiin. Väänänen perusteli esitystä näin: Mikkelin järjestämän joukkoliikenteen kustannukset ovat noin 5,3milj €, joukkoliikenteen kyytiinnousut noin1,1 milj, menot valttikortin lataus 58,95€ menot/kyytiinnousu 4,8€. Mikäli valttikortin käyttäjä käyttää 10 matkaa viikossa, kustannus kaupungille on noin 2500€ asiakas vuodessa. Kaupunki on lopettanut kutsutaksi palvelut kerran viikossa, joita pääasiassa ovat käyttäneet haja-asutus alueen vanhukset, joilla ei ole autoa tai muuta mahdollisuutta käydä asioilla. On oikeus ja kohtuus että kaupunki huolehtii myös haja-alueen kuntalaisten kuljetustarpeesta. Katriina Noponen ja Marita Hokkanen kannattivat Jaakko Väänäsen esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jaakko Väänäsen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 1 jaa ääni (Kerttu Hakala) ja 12 ei ääntä (Perttu Noponen, Katriina Noponen, Paavo Puhakka, Mikko Kosonen, Jaakko Väänänen, Marita Hokkanen, Saara Isoaho, Hannu Tullinen, Jaana Vartiainen, Anni Panula-Ontto-Suuronen, Pertti Karhunen, Katariina Asikainen).

Puheenjohtaja totesi, että  Jaakko Väänäsen esitys on tullut kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.

Valmistelija

  • Arja Väänänen, hyvinvointikoordinaattori, arja.vaananen@mikkeli.fi

Kuvaus

Vanhusneuvosto antaa lausuntonsa kaupunginhallitukselle.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Risto Korhonen, risto.korhonen@ppf.inet.fi

Merkitään tiedoksi.

Päätös

Merkittiin tiedoksi, että vanhusneuvosto uudistaa aiemmin antamansa lausuntonsa kaupunginhallitukselle 20.6.2024, joka kirjattu vanhusneuvoston pöytäkirjaan 28.8.2024:

Kutsuohjatun joukkoliikenteen päättyminen vuonna 2022 oli pettymys erityisesti monille ikäihmisille. Perusteena tuolloin oli, että kutsuohjatun joukkoliikenteen käyttö oli vähäistä ja se palveli vain yksittäisiä henkilöitä. Vanhusneuvosto toteaa, että tosiasiassa kutsuohjatun joukkoliikenteen tiedottamista ja mainostamista ei ehkä tehty riittävästi, joten ikääntyvät, vammaiset ja vapaa-ajan asukkaat eivät tienneet käyttää palveluja laajasti, vaikka tarvetta siihen olisi ollut.

Kaupunkikehityslautakunta on nyt kokouksessaan 11.6.2024 käsitellyt vastausta valtuustoaloitteeseen, joka koski maaseudun palvelukuljetusten kehittämistä. Kaupunkikehityslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että vuoden 2025 talousarvioon varataan määräraha kutsutaksijoukkoliikenteen tarpeisiin. Samalla kaupunkikehityslautakunta päätti kaupunginhallituksen ohjeistuksen mukaan pyytää lausunnon mm. vanhusneuvostolta.

Vanhusneuvosto puoltaa kaupunkikehityslautakunnan päätöstä mm. seuraavilla perusteilla:

Haja-asutusalueella on suuri joukko vanhuksia ja henkilöitä, jotka eivät omista omaa autoa, jolloin kauppa- ja muu asiointi on vaikeaa, jopa mahdotonta. On myös paljon iäkkäitä ihmisiä, jotka ovat menettäneet ajokorttinsa ajokyvyn heikentymisen johdosta.

Monet iäkkäät kuntalaiset ovat pienen eläkkeen saajia, kun heillä ei ole kertyneitä työeläkkeitä. Siitä syystä heillä ei ole varaa ajella normaalihintaisilla taksikyydeillä.

Kuntalaisilla on oikeus valita asuinpaikkansa, asua myös maalla, eikä kulkuyhteydet ja niiden puuttuminen saa pakottaa kuntalaisia luopumaan kodistaan. Toimivilla kulkuyhteyksillä turvataan haja-asutusalueella elämisen edellytykset.

Toimivilla liikennejärjestelyillä tuetaan ikäihmisten toimintakyvyn säilymistä ja estetään syrjäytymistä, jos ja kun kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua, olla osana toimivaa ja virkistystä antavaa yhteistoimintaa, tavata muita ihmisiä, hoitaa asioitansa itsenäisesti jne. Omatoimisuuden tukemiseen ja säilyttämiseen tähtäävät kaikki ratkaisut ovat tarpeellisia.

Laajan Mikkelin alueella on paljon vapaa-ajan asutusta ja uskomme, että myös vapaa-ajan asukkaat olisivat kiinnostuneita käyttämään palvelua. Yhä enemmän on ihmisiä, nuoria ja vanhoja, jotka eivät halua omistaa autoa, vaan he käyttävät joukkoliikennettä ja tukevat samalla kestävää kehitystä

Joukkoliikenteen kustannusten syntymisen tasapuolisuus ja kuntalaisten tasavertainen kohtelu kulkemisen mahdollistamisessa ovat myös tärkeitä tekijöitä. Kuntalaiset vertaavat asioita keskenään, kun kantakaupungissa bussit ajavat lähes tyhjänä päiväsaikaan, niin monilla alueilla haja-asutusalueella puuttuu joukkoliikenteen käyttämisen mahdollisuus kokonaan.

- Kutsuohjatusta joukkoliikenteestä on olemassa toimivia malleja, kun sitä käsityksemme mukaan järjestetään mm. Porvoossa (Kyläkyyti), Pietarsaaressa, Uudessakaupungissa, Riihimäellä, Torniossa.

- Valtuustoaloitteeseen annetussa vastineessa todetaan, että "Yhteistyö hyvinvointialueen asiakaskyydeistä ja järjestelykustannuksista ei ole ollut vielä ajankohtainen, ja että kaupunki ei yksinään voi ottaa vastuuta asiointikyytien järjestelyistä. Lausunnossa todetaan myös, että haasteellisena asiakasryhmänä korostuu vanhusväestön asiointitarpeet. Vanhusneuvosto ymmärtää molempien organisaatioiden taloushaasteet, mutta toivoo, että asiaan liittyvä ratkaisuun tähtäävä yhteistyö ja ratkaisujen hakeminen voitaisiin aloittaa yhteistyössä kaupungin ja Eloisan kanssa, koska hyvin järjestetystä ja toimivasta mallista hyötyisivät kaikki osapuolet.

 

Tiedoksi

Kaupunginhallitus