Kuvaus
Helios Nordic Energy Finland Oy hakee maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 137 §:n perusteella poikkeamista MRL:n 16 §:n säännöksistä 34,9 ha aurinkovoimalan (18 MW) ja energiavaraston (BESS-järjestelmä) rakentamiseksi tilalle Perämaa 491-451-4-89 palstalle 2. Suunnittelutarveratkaisua haetaan, koska alueella ei ole yleiskaavaa tai asemakaavaa, joka toimisi perusteena rakennuslupien myöntämiselle ja hanke ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa.
RAKENNUSPAIKKA
Rakennuspaikka sijaitsee n. 6 km Haukivuoren keskustasta kaakkoon. Tila Perämaa 491-451-4-89 on pinta-alaltaan 91,81 ha ja se koostuu kahdesta palstasta. Helios Nordic Energy Finland Oy on vuokrannut siitä 34,9 ha suuruisen palstan Mikkelin kaupungilta pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Vuokra-alue on turvetuotantoalueiden välissä sijaitseva metsäalue. Palstan itäreunaa ja pohjoisosan poikki kulkee Ropolantie ja etelärajalla Halkokankaantie. Hankealueen halkaisee pohjoisesta etelään suurjännitteinen kantaverkon 110 kV voimalinja. Alueen pohjoispuolella on ampumarata ja luoteispuolella Kaatronlampi. Kangasjärvi sijaitsee n. 1,5 km etäisyydellä hankealueen itäpuolella. Lähimmät asuinpaikat sijaitsevat n. 1,1 km etäisyydellä hankealueesta.
KAAVATILANNE
Alueella ei ole yleiskaavaa tai asemakaavaa.
Maakuntakaavassa rakennuspaikalla on merkinnät Melualue, ampumarata (me 8.8) ja Hyötyy - Haukivuori voimalinja (z 8.382). Hankealueen pohjoispuolella on merkintä Kaatronlammen ampumarata (ea 8.12) sekä itä-, länsi- ja eteläpuolella turvetuotantoalue Ropolansuo (EOt 8.353).
HANKKEEN KUVAUS
Hakija on liittänyt hakemukselle 26.8.2024 päivätyn hakemussuunnitelma. Sen liitteinä on lupahakemuksen suunnitelmakuva, vesistövaikutusten arviointi, hulevesiselvitys, luontoselvitykset, hiilitaselaskelma, ajouratarkastelu ja kuivatusten maastokatselmus.
Hakemussuunnitelman mukaan sähkön tuotanto toteutetaan aurinkokennopaneeleilla, joista tuotettu sähkö johdetaan sähkön vaihtosuuntaajien (inverttereiden) kautta valtakunnalliseen sähkön suurjännitteiseen kantaverkkoon. Hankealueelle rakennetaan paneelit, energiavarasto (BESS-järjestelmä), sähkönsiirtokaapelit, invertterit, huoltotiet sekä muut voimalan toimintaan liittyvät järjestelmät. Asemapiirroksen mukaan liittyminen kantaverkkoon tapahtuu Ropolantien länsipuolelta sähköaseman ja korkeajännitemuuntajan kautta. Niiden eteläpuolelle on asemapiirroksen mukaan suunnitteilla varasto ja valvomo (n. 52 k-m2), akkuvarastokontti (n. 15 k-m2) sekä varastointikontti (n. 15 k-m2). Lisäksi hankealueelle on tarkoitus sijoittaa kolme (n. 15 k-m2) keskijännitemuuntajaa.
Aurinkokennopaneelit asennetaan maa-asenteisilla kiinteillä tai kääntyvillä järjestelmillä, maanpinnan muotoja noudattaen. Optimaalisesti sähköntuotannon saavuttamiseksi hankealueelta poistetaan paneeleja varjostava sekä vahingoittava kasvillisuus ja puusto. Maa-asenteisella asennusjärjestelmällä paneelimoduulirivien alle jäävä maaperä pyritään säilyttämään mahdollisuuksien mukaan luonnontilaisena, mutta alueen kasvillisuus pidetään sellaisena, ettei se pääse vahingoittamaan järjestelmiä tai varjostamaan paneeleja. Mahdollisten eläinvahinkojen ja ilkivallan estämiseksi hankealue aidataan. Rakennetulla aurinkovoimala-alueella tehdään voimalajärjestelmien ja alueen ylläpitoa ja kunnossapitoa sekä huolto- ja korjaustöitä voimalan elinkaaren ajan. Toiminnan loppuessa aurinkovoimalarakenteet puretaan sopimuksien puitteissa, mikä tyypillisesti tarkoittaa voimalarakenteiden laitteiden ja rakennuksien viemistä pois alueelta sekä alueen siistimistä ja ennallistamista sovitussa laajuudessa.
Selvitysten mukaan hankealueella voi esiintyä mustaliusketta. Hankealueen ojitusta tai ojien syvyyttä ei lisätä. Hankealueella ei suoriteta louhintaa, lisäksi maaleikkausta sekä maa-aineksen poistoa vältetään. Suunniteltujen maarakennustöiden perusteella riski happamien kaivumassojen käsittelyyn ja happamien valumavesien muodostumiseen on vähäinen.
Aurinkovoimaloiden rakentaminen muuttaa hankealueen ja ympäristön maisemaa, kun puusto joudutaan kaatamaan aurinkopaneelien tieltä ja alueelle rakennetaan huoltotiet. Alueen luonne muuttuu nykyistä avoimemmaksi ja samalla metsäisestä alueesta teolliseksi tuotantoalueeksi. Toisaalta hankealue sijaitsee turvetuotantoalueiden keskellä ja ampumaradan vieressä, jolloin se on jo ennestään tuotantoalueiden tai muuten muokattujen alueiden ympäröimä, eikä maisema ole muutokselle erityisen herkkää. Kahden metrin korkuinen ja läpinäkyvä aita vähentää osaltaan hieman aurinkopaneelien näkyvyyttä.
Vesistöselvityksen mukaan hankkeen kannalta merkittävin vesistö on hankealueen itäpuolella noin 1,5 km päässä sijaitseva Kangasjärvi, jonne hankealueen vedet purkautuvat. Alueen merkittävimmät pintavesivaikutukset ilmenevät aurinkoenergiakentän rakentamisvaiheessa tehtävistä maanmuokkaustöistä. Maarakennustyöt voivat väliaikaisesti lisätä maaperän eroosiota, mikä puolestaan voi kasvattaa pintavesiin kohdistuvaa valuntaa ja kiintoaineskuormitusta, muuttaen samalla vesistöjen virtausta ja veden imeytymistä. Metsäalueiden poistaminen ja huoltoteiden rakentaminen voivat lisätä hulevesien määrää alueella. Hankkeen aiheuttama lisäys kiintoainekuormitukseen on erittäin vähäinen, eikä näin ollen aiheuta merkittäviä yhteisvaikutuksia. Aurinkovoimalan rakentamisessa painotetaan mustaliuskeen huomioimista kevyillä rakennusratkaisuilla ja välttämällä syvälle maaperään ulottuvia perustuksia.
Hulevesiselvityksen mukaan hankealueen hulevesien muodostumisen olosuhteisiin ei ole tulossa merkittävää muutosta. Alueella tapahtuva pintavalunta vastaa luonnonmukaista pintavalunnan käyttäytymistä myös maankäytön muutoksien jälkeen. Pinnanmuotojen perusteella hankealueen vedet purkautuvat viereisen turvetuotantoalueen läpi pohjoiseen Kangasjärveen. Hankealueella todettu riski mustaliuskeen esiintymisestä edellyttää varautumista maanrakennustöiden yhteydessä syntyviin happamiin maamassoihin ja happamiin valumavesiin.
Luontoselvityksen mukaan hankealueella laaja-alaisesti esiintyvän kasvatusmetsän lajisto on vastaaville metsänrakenteille tyypillistä, eivätkä kyseiset metsäkuviot ole selvityksen perusteella luontoarvoiltaan merkittäviä. Tarkastelualueella ei esiinny luonnontilaista metsää eikä muita mahdollisesti luonnontilaisia kohteita. Selvityksissä ei myöskään havaittu huomionarvoisia kasvilajeja. Tarkastelualueelle tai sen läheisyyteen ei sijoitu luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien kannalta potentiaalisia elinympäristöjä. Hankealueelta tai sen läheisyydestä ei myöskään tehty havaintoja viitasammakosta. Alueelle ei sijoitu myöskään tunnettuja luonnonsuojelulailla turvattuja kohteita, metsälain 10 §:n kohteita, eikä vesilain 2. luvun 11 § mukaisia kohteita. Tehtyjen luontoselvityksien perusteella hankkeella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia alueen luontoarvoihin. Täten esteitä hankkeen toteuttamiselle nykyisessä muodossaan ei arvioida olevan.
Aurinkopuiston toteutuminen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä arviolta noin 550–740 t CO2e vuosittain. Hankkeella arvioidaan olevan lieviä myönteisiä vaikutuksia paikalliseen ilmastoon, sillä hanke vähentää sähköntuotannosta koituvia päästöjä.
Ajouratarkastelussa ja kuivatusten maastokatselmuksessa on tarkasteltu alueen tiestöä ja pelastusajoneuvojen kulkumahdollisuuksia. Maastokatselmuksessa todettiin alueella sijaitsevat ojat ja altaat sekä mitä toimenpiteitä hulevesien hallinta entisen turvetuotantoalueen ja ojitetun suoalueen valumavesien käsittely vaatii.
LAUSUNNOT
Hakemuksen johdosta on saatu lausunnot Etelä-Savon ELY-keskukselta, Riihisaari - Savonlinnan museolta, Järvi-Suomen Energialta, Etelä-Savon Pelastuslaitokselta, Mikkelin seudun ympäristöpalveluilta ja yksityisteiden osalta Mikkelin kaupunkiympäristöltä.
Etelä-Savon ELY-keskuksen lausunnossa todetaan, että hankkeen selvitykset ja vaikutusten arviointi on toteutettu kokonaisuutena laadukkaasti ja riittävällä tarkkuudelle, jotta lupaviranomainen voi arvioida rakentamisen suhdetta maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n mukaisiin rakennusluvan erityisiin edellytyksiin. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hankkeen toteuttaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai muulle alueiden käytön järjestämiselle, sopeutuu olemassa oleviin verkostoihin, on sopiva maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilymistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Toteuttaminen ei ELY-keskuksen näkemyksen mukaan myöskään todennäköisesti aiheuttaisi merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Tämän hankkeen osalta keskeisimmät selvitettävät ja arvioitavat asiat ovat olleet hankkeen mahdolliset vaikutukset luonnonarvoihin ja vesistöihin. ELY-keskus katsoo, että alueelle tehty luontoselvitys on riittävä luontovaikutusten arvioimiseen. Myöskään ELY-keskuksen käytössä olevien paikkatietoaineistojen perusteella alueelta ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja. Kyseessä on metsätalouskäytössä oleva alue, jossa puusto on pääosin nuorta, ja alue rajautuu voimakkaasti muutettuihin ympäristöihin.
Riihisaari - Savonlinnan museon lausunnossa todetaan, että hankealueelle ei sijoitu rakennusperintökohteita, tunnettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisen kulttuuriperinnön kohteita eikä se sijaitse maisemallisesti merkittävällä alueella.
Järvi-Suomen Energia ei vastusta suunnittelutarveratkaisun hanketta, eikä siihen liittyen ole lausuttavaa. Sähköverkkoon liityntä ja liitynnän tekniset vaatimukset vaativat aina erillisen tarkastelun, joista sovitaan erikseen sähköverkkoon liittyjän kanssa. Sähköverkkoon liittyminen vaatii liittymissopimuksen, jossa määritetään liittymän teho sekä liittymän tyyppi (kulutus/tuotanto). Sähköverkon kapasiteetti voi rajoittaa liitynnän tehoa ja/tai liittymän tyyppiä. Johtoalueella ja sen välittömässä läheisyydessä rakentaminen vaatii myös erillisen lausunnon Järvi-Suomen Energialta. Liityntäselvitys ja johtoalueen läheisyydessä rakentamiseen liittyvä lausunto määrittävät tarkat vaaditut etäisyydet sähköverkon rakenteisiin.
Etelä-Savon Pelastuslaitoksen lausunnossa todetaan, että hankkeeseen liittyen pidetyssä ennakkopalaverissa esiin tulleet asiat on otettu huomioon suunnitelmissa. Pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa hakemukseen ja lausuu tarvittaessa rakennuslupavaiheessa.
Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen lausunnossa todetaan, että alueen rakentamisessa tulee huomioida hulevesien riittävä laadullinen ja määrällinen hallinta. Kun noin 35 ha suuruinen alueelta poistetaan kasvillisuus, lisääntyy sekä kiintoainekuormitus että rankkasateiden aikana muodostuvien hulevesien määrä. Alueelle tulee suunnitella riittävät tulvareitit ja mitoitukseltaan riittävät (myös poikkeukselliset rankkasateet huomioiden) laskeutusaltaat kiintoainekuormituksen minimoimiseksi. Hankkeen haitattomuus vesistökuormituksen osalta tulee varmistaa rakentamisen aikaisella vesistötarkkailulla. Tarvittaessa tarkkailua tulee jatkaa myös rakentamisenvaiheen jälkeen. Hulevesialtaiden rakentaminen tulee ajoittaa alueen rakentamisen alkuvaiheeseen, jotta hulevesialtaat pystyvät pidättämään osan rakentamisen aikana liikkeelle lähtevästä kiintoaineesta ja muusta kuormituksesta. Alueelta tehtyä luontoselvitystä voidaan pitää riittävänä.
Yleisenä kommenttina Ympäristöpalvelut toteaa, että vaikka aurinkovoimahankkeet ovat kiistatta vihreän siirtymän energiahankkeina kannatettavia, tulisi hankkeet ensisijaisesti ohjata ja sijoittaa sellaisille alueille, joilla metsätalouskäytössä tai muutoin hiilinieluna toimivaa maankäyttösektoria ei heikennetä. Samoin hankkeiden vesistövaikutuksia tulee tarkastella kriittisesti ja arvioida hankkeiden vesistövaikutukset luotettavasti. Hankealueet ovat yleensä laajoja, ja hankkeet väistämättä johtavat ravinteita ja kiintoainesta sitovan pintamaakerroksen poistamiseen sekä vähintään rakentamisen aikaiseen kuormituksen kasvuun.
Mikkelin kaupunkiympäristön lausunnossa kerrotaan, että kiinteistöllä 491-451-4-89 ei rekisterin mukaan ole käyttöoikeutta Ropolantielle lukuun ottamatta sitä Ropolantien osaa, joka sijaitsee kiinteistön rajojen sisällä. Kiinteistöllä on käyttöoikeus Halkokankaantielle (Y2001-11868). Ropolantie ja Halkokankaantie ovat järjestäytymättömiä yksityisteitä ts. niihin ei ole perustettu tiekuntaa. Luvan hakijan (toiminnan harjoittajan) on järjestettävä tieoikeudet tarvitsemalleen tasolle ja tarvittaessa hakea saman toimituksen yhteydessä tiekunnan perustamista.
NAAPURIKUULEMINEN
Alueen maanomistajia on kuultu kaupungin 4.9.2024 lähettämällä kirjeellä. Määräaikaan mennessä ei saapunut yhtään mielipidettä.
MUUTA
MRL:n 137 §:n mukaan suunnittelutarvealueelle rakentaminen edellyttää, että rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä ja on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistysalueiden turvaamista. Rakentaminen ei saa myöskään johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Hakemuksesta on neuvoteltu Mikkelin kaupunkisuunnittelun ja rakennusvalvonnan kanssa.
Asemapiirros ja karttaote ovat liitteinä.