Valmistelija
Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi
Kuvaus
Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyä talousarvio.
Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon: kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; omistajapolitiikka; henkilöstöpolitiikka; kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen.
Kaupungin valtuustostrategia 2022–2025 visionaan ”Mahdollisuuksien Mikkeli - Puhtaan veden pääkaupunki” on hyväksytty valtuustossa 13.12.2021 § 186. Samalla hyväksyttiin Mikkelin kaupungin arvoiksi ”Reilu, Rohkea ja Rakentava”.
Visioon ja arvoihin pohjautuvaksi strategiseksi päämääräksi asetettiin ”Elinvoimainen hyvän elämän Mikkeli”, joka koostuu seuraavista osa-alueista:
- Kestävästi kehittyvä ja älykkäästi uudistuva Mikkeli
- Osaamisen ja yrittäjyyden Mikkeli
- Mahdollistavat elinympäristöt ja hyvinvointia edistävä toiminta ja palvelut
- Yhteisöllisyys ja osallisuus.
Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. (Kuntalaki 410/2015 § 110)
Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Määrärahat ovat lupa käyttää rahaa ja tulot ovat sitovia velvoitteita kerätä rahaa. Talousarvion määrärahat voi alittaa ja tuloja voi kerryttää talousarviota enemmän, mutta ei toisinpäin.
Mikkelin kaupungin vuoden 2023 tulos oli 19,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen, johtuen poikkeuksellisesta ja kertaluontoisista tulosta parantaneista eristä. Tämä ylijäämä ei kuitenkaan riittänyt kattamaan taseeseen kertyneitä alijäämiä (TP2022 -40,8 milj.). Ns. kriisikuntakriteereihin liittyvän sääntelyn (kuntalaki 110.3 §) mukaisesti Mikkelin kaupungin olisi pitänyt pystyä kattamaan tilinpäätöksessä olevat alijäämät vuoden 2023 loppuun mennessä. Alijäämien kattamiseksi on keväällä 2024 myyty vähemmistöosuus kaupungin 100 prosenttisesti omistamasta tytäryhtiöstä Etelä-Savon Energia Oy:stä. Tällä toimenpiteellä taseen alijäämä saadaan katettua ja valtion asettama arviointimenettely vältetään. Kaupasta tuloutuvilla varoilla saadaan myös merkittävästi tasapainotettua käyttötaloutta, mutta yksinään tämä ei talouden tasapainottamiseen riitä.
Käyttötalouden sopeuttamistarve jatkuu voimakkaana edellä mainitusta energiaratkaisusta huolimatta. Mikkelin kaupungin talousarvioraami 2025 osoittaa noin -142,7 miljoonan euron toimintakatetta. Raamivaiheeseen perustuva alustava tilikauden 2025 tulos muodostuu talousarvioraamin osoittaman toimintakatteen ja raamin laatimishetken muiden ennakoitujen talousnäkymien mukaan noin -5,1 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Ennustetta vuoden 2025 valtionosuuksista on aikaisempaa enemmän laskenut sote-uudistuksen jälkeisten valtionosuuslaskelmien tarkentuminen ja lisäleikkaukset, sekä myös TE-palveluiden uudistumisen vaikutukset valtionosuuksien määrään.
Kaikki aikaisempien vuosien sopeuttamis- ja tasapainotusohjelmissa päätetyt säästötoimenpiteet tulee huomioida talousarviovalmistelussa.
Lautakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma sisältävät seuraavat osat: perustehtävä, palvelusuunnitelma, strategiakortti ja suoritetaulukot, joissa todetaan toimintaan liittyvät kappalemääriset suoritetiedot.
Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue vastaa yhdessä talouspalveluiden kanssa kaupungin investointiohjelman laatimisesta ja laatii koko kaupunkia koskevan investointiohjelman. Irtaimiston osalta investointiosaan budjetoidaan yli 10 000 euroa maksavat koneet ja kalusto sekä muu irtaimisto. Hallinto- ja elinvoimapalveluiden sisäisäisillä veloituksilla (talouspalvelut, hankintapalvelut, henkilöstöpalvelut, tietohallinto sekä vahtimestaripalvelut) laskutetaan keskitetysti tuotetut palvelut kaikilta kaupungin yksiköiltä. Työllistämistukipalkat budjetoidaan keskitetysti Työllisyyspalveluissa.
Sisäisten vuokrien kulut kohdistetaan kustannuspaikoille tilojen käytön mukaisesti. Puhtauspalveluiden veloitus perustuu palvelusopimuksiin. Ruokapalveluiden hinta määräytyy tilattavien ruokien määrän perusteella ruokapalveluiden kustannuksista.
Koko kaupungin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma muodostuu kahdesta osasta: henkilöstösuunnitelmasta sekä koulutussuunnitelmasta. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla varmistetaan palvelutuotannon kannalta optimaaliset henkilöstörakenteet ja mitoitukset ottaen huomioon kaupungin taloudellinen tilanne. Henkilöstön osaamista kehitetään ennakoivasti ja huomioiden kaupungin järjestämien palveluiden vaatiman osaamisen tulevaisuuden tarpeet (tavoiteorganisaatio). Kukin toimiala vastaa henkilöstönsä työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työterveyttä turvaavan toiminnan rahoituksesta.
Talousarvioraamin keskeiset muutokset:
- Palkankorotusvaraus 3,33 % talousarvion 2024 tasosta
- Raamissa on huomioitu kaikki aiemmissa säästöohjelmissa linjatut säästötoimenpiteet. Lisäksi vuosille 2024-2026 laadittu tasapainotustoimenpiteet
- Palvelualueiden ilmoittamat toiminnalliset muutokset on viety raamineuvottelujen yhteydessä talousarvioraamiin
Lautakuntien ja liikelaitosten johtokuntien hyväksymien talousarvioehdotusten valmisteluun liittyvine asiakirjoineen on oltava pe 20.9.2024 klo 12.00 mennessä tallennettuna.
---
Kasvatus- ja opetuslautakunnan alaiset tulosalueet ovat valmistelleet talousarvioesityksensä kaupunginhallituksen antamaan raamiin. Merkittävä menojen kasvu kohdistuu henkilöstökuluihin: menojen kasvu lähes 1,9 miljoonaan euroa verrattuna vuoden 2024 tasoon (mm. palkankorotusvaraus +3,33 prosenttia).
Lautakunnan talousarvion toimintatuotot ovat 3,686 milj. euroa (ta2024 3,663 milj. euroa) ja toimintakulut 102,822 milj. euroa (99,584 milj. euroa). Toimintakate on näin ollen 99,136 milj. euroa (95,921 milj. euroa). Talousarvio on laadittu erittäin kireäksi. Esimerkiksi oppimisen tuen palvelut tulevat uudistumaan, uusi laki tulee voimaan 1.8.2025 ja tässä vaiheessa ei vielä tiedetä, miten lainmuutos tulee vaikuttamaan koulutuksen järjestäjien palveluihin.
Kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisen hallinnon toimintatuotot ovat 0,89 milj. euroa (ta2024 0,100 milj. euroa), joka on lähes kokonaan hankeavustusta (”Oma juttu kaikille”-hanke). Toimintakulut ovat 0,581 milj. euroa (ta2024 0,546 milj. euroa). Toimintakate on 0,493 milj. euroa (ta2024 0,446 milj. euroa). Hallinnon alla ovat lautakunta, koko palvelualueen yhteinen henkilöstö sekä ”Oma juttu kaikille – Harrastamisen Mikkelin malli”-hanke. Talouden tasapainotustoimenpiteen ”sivistyksen lautakuntien yhdistäminen” on huomioitu sekä kasvatus- ja opetuslautakunnan että hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan talousarviossa ja lautakuntien kustannuksista on leikattu 10 000 euroa (uusi toimielinrakenne uuden valtuustokauden alusta alkaen).
Varhaiskasvatuksen toimintatuotot ovat 1,052 milj. euroa (ta2024 1,302 milj. euroa). Toimintakulut ovat 38,790 milj. euroa (ta2024 37,605 milj. euroa). Toimintakate on 37,739 milj. euroa (ta2024 36,303 milj. euroa). Varhaiskasvatuksessa seurataan päiväkotien käyttöastetta ja käyttöasteiden alenemisen johdosta varaudutaan tekemään muutoksia päiväkotiverkkorakenteeseen. Varhaiskasvatuksessa on varauduttu elokuun 2024 indeksitarkistuksesta johtuvaan yksityisten palvelutuottajien palvelusetelin arvon korotuksesta johtuvaan palvelusetelimenojen kasvuun. Itäisen alueen päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelma on valmistunut ja rakentamisen hankesuunnittelu käynnistetään vuoden 2025 aikana.
Perusopetuksen toimintatuotot ovat 2,299 milj. euroa (ta2024 2,046 milj. €). Toimintakulut ovat 57,309 milj. euroa (ta2024 55,675 milj. euroa). Toimintakate on 55,010 milj. euroa (ta2024 53,629 milj. euroa). Saimaanportin yhtenäiskoulu on valmistunut ja uuden koulun ensimmäinen täysi toimintavuosi on 2025. Rouhialan koulu yhdistetään Päämajakouluun valtuuston päätöksen mukaisesti 1.8.2025. Tasapainotusohjelman mukaisesti perusopetuksen talousarvioesityksessä on vähennetty 10 koulunkäynnin ohjaajan resurssit. Perusopetuksen valtakunnalliseen tuntijakoon tulee 1.8.2025 alkaen yhteensä kolme vuosiviikkotuntia lisää äidinkielen ja matematiikan opetukseen luokille 1-6. Lisäksi oppimisen tukeen on 1.8.2025 alkaen tulossa merkittäviä muutoksia, joiden kustannusvaikutuksista ei ole vielä tarkkaa tietoa. Koulunuorisotyötä vahvistetaan yhteistyössä nuorisopalvelujen kanssa.
Lukiokoulutuksen toimintatuotot ovat 0,247 milj. euroa (ta2024 0,215 milj. euroa). Toimintakulut ovat 6,142 milj. euroa (ta2024 5,758 milj. euroa). Toimintakate on 5,895 milj. euroa (ta2024 5,543 milj. euroa). Mikkelissä on yksi nuorten lukiokoulutuksen yksikkö Mikkelin lukio. Aikuislukiokoulutus on keskitetty Otaviaan Nettilukioon ja Otavan Opiston aikuislukioon, ja kahden tutkinnon lukio-opetus on järjestetty 1.8.2022 alkaen Mikkelin lukiossa. Lukiokoulutusta kehitetään erilaisten hankkeiden avulla mm. opiskelijoiden kansainvälisyysosaamisen vahvistamiseksi ja oppimisen tukemiseksi.
Oheisena investointiohjelmaesitys talousarviovuodelle ja suunnittelukaudelle.
Sivistysjohtaja ja tulosaluejohtajat esittelevät kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvioesityksen ja investointiohjelmaesityksen kokouksessa.
Päätös
Asiasta käydyn keskustelun aikana Antti Pakarinen esitti Hanne Vainion ja Leena Kontisen kannattamana, että viiden koulunkäynnin ohjaajan resurssien eurovaikutus lisätään talousarvioon vuodelle 2025. 10 ohjaajan vähennys kuluvalle lukukaudelle on jo tehty, mutta on oltava liikkumavaraa jos tuen tarpeeseen tarvitaan lisäresurssia, sillä tuen tarve ei eikä oppilasmäärä tulevalle vuodelle näytä ainakaan vähentyneen. Perusteluna kaupunginvaltuuston kokouksen 13.12.2023 §137:ssä hyväksytty toimenpidealoite, jossa mainitaan mm. "Säästöjä ja uusia toimintamalleja selvitettäessä on otettava huomioon myös mahdollisuus jatkoaikaan, jos koulutuksen laatu tai lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi kärsivät leikkauksista.
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Antti Pakarisen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 jaa ääntä (Pirkko Valtola, Olli Ylönen, Mervi Eskelinen, Matti Eskelinen) ja 7 ei ääntä (Antti Pakarinen, Hanne Vainio, Riikka Nikulainen, Leena Kontinen, Toni Kanerva, Petri Tikkanen, Tiina Elkharam).
Puheenjohtaja totesi, että Antti Pakarisen esitys on tältä osin tullut kasvatus- ja opetuslautakunnan päätökseksi.
Muilta osin päätösehdotus hyväksyttiin.
Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta päätti, että viranhaltijat oikeutetaan tekemään tekniset korjaukset ja täydennykset talousarvioon 2025.
Merkitään, että Pirkko Valtola saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana.