Kaupunginvaltuusto, kokous 26.8.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 77 Äänestysalueiden määrän vähentäminen

MliDno-2024-2702

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Topi Heinänen, vs. kaupunginlakimies, topi.heinanen@mikkeli.fi
Ari Liikanen, hallintojohtaja, ari.liikanen@mikkeli.fi

Kuvaus

Vaalilain 8 § mukaan kunta muodostaa yhden äänestysalueen, jollei sitä ole tarpeen jakaa useampaan äänestysalueeseen. Äänestysalueiden pinta-alasta taikka asukasmäärästä ei vaalilaissa ole tarkempia määräyksiä. Äänestysalueista päättää valtuusto. Päätös äänestysalueista tulee voimaan seuraavan kalenterivuoden alussa, mikäli päätös tehdään ja päätöksestä ilmoitetaan Digi- ja väestötietovirastolle viimeistään edellisen vuoden elokuun loppuun mennessä.

Digi- ja väestötietovirastolle ilmoitettu valtuuston päättämä äänestysaluejako on voimassa toistaiseksi, kaikissa vaaleissa ja kansanäänestyksissä siihen saakka, kunnes sitä vaalilain määräämän järjestyksen mukaisesti uudestaan muutetaan.

Äänestysalueiden määrän vähentäminen heikentää äänestäjien mahdollisuuksia osallistua vaalipäivän äänestykseen. Jo useita vuosia jatkunut suuntaus on ollut äänestysalueiden määrän vähentäminen.

Oikeusministeriö on mm. kirjeessään kunnille (2.6.2023, dnro VN/17100/2023) suositellut, että äänestysalueiden määrää ei tulisi ilman painavaa syytä ainakaan vähentää, ja todennut lisäksi, että äänioikeusrekisterin (sähköinen vaaliluettelo) käyttö vaalipäivän äänestyksessä ei ole peruste vähentää äänestysalueiden määrää.

Mikkelissä on ollut vaaleissa 8 ennakkoäänestyspaikkaa ja vaalibussi sekä 18 vaalipäivän äänestyspaikkaa.

Nykyinen äänestysaluejako sekä äänioikeutettujen ja äänestäneiden määrät vuoden 2024 presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella olivat seuraavat:
 

Alue Äänioikeutetut Äänestäneet Ennakkoäänet
001 Keskusta 5513 3091 2419
002 Kaukola 2513 1853 1307
003 Nuijamies 2156 1637 1042
004 Urpola 1911 1532 923
005 Laajalampi 1175 777 479
006 Moisio 2354 1865 1104
007 Siekkilä 3569 2613 1661
008 Emola 3092 2342 1380
009 Lähemäki 3995 2965 1677
010 Tuppurala 3728 2727 1926
011 Rantakylä 3841 2975 1741
012 Rämälä 695 506 296
013 Sairila 962 766 434
014 Otava 1334 943 530
015 Anttola 1275 992 624
016 Haukivuori 1367 983 618
017 Ristiina 3355 2506 1616
018 Suomenniemi 491 369 184

 

Vaalien toimittamista varten kullekin äänestysalueelle nimetään vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään kolme. Nykyisellä äänestysaluejaolla vaalilautakuntiin on tarvittu vähintään yhteensä 90 jäsentä ja 54 varajäsentä.

Etenkin kunta- ja aluevaaleissa esteellisyyssäännökset saattavat aiheuttaa ongelmia vaalilautakuntien jäseniä ja varajäseniä valittaessa. Käytännössä jäsenten saamisessa on ollut viime vaaleissa haasteita.

Nykyisellä jaolla Keskusta-alueen äänestysalue on ollut äänioikeutettujen lukumäärältään suurin. Vaalien toimittaminen siellä on toiminut hyvin ja tuloslaskenta on saatu valmiiksi aikataulun mukaisesti.

Äänestysaluemuutos vaikuttaa varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikkaan. Äänestysaluejakopäätös ei määritä äänestysalueen varsinaisen vaalipäivän vaalihuoneiston sijaintia, vaan kaupunginhallitus päättää sen erikseen. Päätös ei myöskään vaikuta ennakkoäänestyspaikkoihin, vaan niistäkin kaupunginhallitus määrää erillisellä päätöksellä kaikkien toimitettavien vaalien yhteydessä.

Äänestysalueita yhdistämisissä on huomioitu äänestyspaikan esteettömyys, äänioikeutettujen lukumäärän pysyminen kohtuullisena suhteessa vastaavan kokoluokan kaupunkeihin ja se, että muutoksesta ei aiheudu äänestäjille merkittävää etäisyyden muutosta nykyisestä varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikasta.

Linkki äänestysalueiden karttaan:  https://storymaps.arcgis.com/stories/9052acd5f26044b4bc443d7c0b9748a5

Päätösehdotus

Esittelijä

Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelin kaupungin äänestysaluejakoa muutetaan siten, että äänestysalueita yhdistetään ja niiden lukumäärää vähennetään kuudella 18:stä 12:aan seuraavasti:

  • Urpolan ja Laajalammen äänestysalueet yhdistetään yhdeksi Urpolan äänestysalueeksi
  • Rantakylän ja Otavan äänestysalueet yhdistetään yhdeksi Rantakylän äänestysalueeksi
  • Kaukolan ja Nuijamiehen äänestysalueet yhdistetään yhdeksi Nuijamiehen äänestysalueeksi
  • Emolan ja Rämälän äänestysalueet yhdistetään yhdeksi Emolan äänestysalueeksi kuitenkin siten, että Kurjenselästä etelään oleva alue liitetään Lähemäen äänestysalueeseen
  • Moision ja Sairilan äänestysalueet liitetään seuraaviin äänestysalueisiin: Tien 13 (Lappeenrannantie) suunta liitetään Urpola-Laajalampeen. Alueen itäinen raja kulkee tiessä 62 (Anttolantie). Alueen keskimmäinen osa liitetään Tuppuralaan. Läntisen alueen raja on tie 62 (Anttolantie) ja itäinen raja vanha Viitostie. Alueen pohjoinen osa liitetään Emolan äänestysalueeseen


Muutoksen jälkeen uudet äänestysalueet ja niiden tunnukset ovat seuraavat:

001  Keskusta-alue
002  Nuijamies
003  Urpola
004  Siekkilä
005  Emola
006  Lähemäki
007  Tuppurala
008  Rantakylä
009  Anttola
010  Haukivuori
011  Ristiina
012  Suomenniemi

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Pekka Pöyry esitti Kirsi Olkkosen, Petri Pekonen ja Jatta Juholan kannattamana, että asian käsittely keskeytetään ja käsittelyä jatketaan tiistaina 13.8.2024 klo 10.00.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys asian käsittelyn keskeyttämisestä tässä kokouksessa ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista tässä kokouksessa, äänestävät jaa ja ne jotka kannattavat Pekka Pöyryn esitystä asian käsittelyn keskeyttämistä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin, ja annetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa ääntä (Eero Aho, Jarno Strengell, Jaana Strandman, Armi Salo-Oksa, Heli Kauppinen, Jani Sensio) ja 5 ei ääntä (Petri Pekonen, Kirsi Olkkonen, Jouko Kervinen, Jatta Juhola, Pekka Pöyry).

Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan tässä kokouksessa. 

Lisäksi Jarno Strengell esitti, ettei nykyistä Mikkelin kaupungin äänestysaluejakoa muuteta eikä äänestysalueita yhdistetä tai niiden lukumäärää vähennetä perustellen asiaa seuraavasti: Jos äänestysalueita vähennetään pohjaesityksen mukaan, on 2017 kuntavaalien 21:sta äänestysalueesta jäljellä vain 12:sta äänestysaluetta. Nyt poistettavaksi esitetyiden kuuden äänestysalueen vaalipäivän äänestäjien yhteismäärä, presidentinvaalien 2024 ensimmäisellä kierroksella oli 2560 äänestäjää ja esimerkiksi Moisiossa oli 761 ja Otavassa 413 vaalipäivän äänestäjää. Äänestysalueiden määrän vähentäminen ja yhdistäminen heikentää äänestäjien mahdollisuuksia osallistua vaalipäivän äänestykseen. Tämä lisää myös puolueiden välistä epätasa-arvoa ja suosii niitä puolueita, joiden äänestäjät ovat valmiita liikkumaan pitkiäkin matkoja vaalipäivän äänestykseen eikä esimerkiksi ennakkoäänestäjien määrän lisääntyminen, poista tätä asiaa. Aikaisemmin on jo poistettu muun muassa Launialan-, Peitsarin- ja Siekkilän kaupunginosassa sijaitsevat vaalipäivän äänestyspisteet. Merkittävää taloudellista hyötyä äänestysalueiden vähentämisestä ei ole. Mahdollinen ennakkoäänestysbussien lisääminen päätöksen jälkeen lisää kustannuksia. Koska kukaan ei kannattanut Jarno Strengellin esitystä, se raukesi.

Merkitään, että Jarno Strengell jätti asiasta eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin hänen esityksensä. 

Lisäksi tuli kaksi muutosesitystä asiassa:

Jouko Kervinen esitti Armi Salo-Oksan kannattamana seuraavaa: "Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelin kaupungin äänestysaluejakoa muutetaan siten, että äänestysalueita yhdistetään ja niiden lukumäärää vähennetään kuudella 18:sta 12:een seuraavasti:

  • Urpolan, Laajalammen ja Moision äänestysalueet yhdistetään yhdeksi Urpolan äänestysalueeksi.
  • Rantakylän ja Otavan äänestysalueet yhdistetään yhdeksi Rantakylän äänestysalueeksi.
  • Kaukolan ja Nuijamiehen äänestysalueet yhdistetään yhdeksi Nuijamiehen äänestysalueeksi.
  • Emolan äänestysalueen pohjoinen osa Kurjenselästä pohjoiseen liitetään Rämälän äänestysalueeseen. 
  • Emolan äänestysalueen eteläinen osa Kurjenselästä etelään ja Sairilan äänestysalue liitetään Lähemäen äänestysalueeseen."

 

Kirsi Olkkonen esitti Pekka Pöyryn ja Petri Pekosen kannattamana, että poistetaan pykälästä esitys "Rantakylän ja Otavan äänestysalueet yhdistetään yhdeksi Rantakylän äänestysalueeksi" ja pidetään Otavan ja Rantakylän äänestysalueet entisellään.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli voidaanko äänestää siten, että Kirsi Olkkosen muutosesitys Rantakylä ja Otavan äänestyalueesta äänestetään erikseen ja sitten kokonaisuudessaan äänestetään vastakkain esittelijän päätösehdotus ja Jouko Kervisen muutosesitys (ilman Rantakylän ja Otavan äänestysalueita). Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Kirsi Olkkosen muutosesityksessä Rantakylän ja Otavan äänestysalueista äänestetään siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta äänestysalueiden yhdistämisestä, äänestävät jaa ja ne jotka kannattavat Kirsi Olkkosen esitystä, että äänestysalueita ei yhdistetä, äänestävät ei. Äänestyksessä annettiin 5 jaa ääntä (Heli Kauppinen, Jouko Kervinen, Armi Salo-Oksa, Jani Sensio, Eero Aho) ja 6 ei ääntä (Petri Pekonen, Kirsi Olkkonen, Pekka Pöyry, Jaana Strandman, Jatta Juhola, Jarno Strengell). 

Puheenjohtaja totesi, että Kirsi Olkkosen muutosesitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. 

Jouko Kervisen muutosesityksessä äänestetään siten, että ne jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa ja ne jotka kannattavat Jouko Kervisen esitystä äänestävät ei. Äänestyksessä annettiin 5 jaa ääntä (Eero Aho, Jaana Strandman, Heli Kauppinen, Jarno Strengell, Jani Sensio) ja 6 ei ääntä (Petri Pekonen, Armi Salo-Oksa, Kirsi Olkkonen, Jatta Juhola, Pekka Pöyry, Jouko Kervinen).

Puheenjohtaja totesi, että Jouko Kervisen muutosesitys (poislukien Rantakylän ja Otavan äänestysalueiden yhdistäminen) on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Muutoksen jälkeen uudet äänestysalueet ja niiden tunnukset ovat seuraavat:

001 Keskusta-alue
002 Nuijamies
003 Urpola
004 Siekkilä
005 Lähemäki
006 Tuppurala 
007 Rantakylä
008 Rämälä 
009 Otava
010 Anttola
011 Haukivuori 
012 Ristiina 
013 Suomenniemi


Päivitetty linkki äänestysalueiden karttaan: https://arcg.is/unf9D

Merkitään, että henkilöstöjohtaja Petri Mattila, hankintapäällikkö Jani Suomalainen ja vs. talousjohtaja Janne Skott poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

Merkitään, että kokouksessa pidettiin neuvottelutauot klo 15.17-15.27 ja klo 15.55-16.05

Kuvaus

Linkki äänestysalueiden karttaan: https://arcg.is/unf9D

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelin kaupungin äänestysaluejakoa muutetaan siten, että äänestysalueita yhdistetään ja niiden lukumäärää vähennetään viidellä 18:stä 13:aan seuraavasti:

  • Urpolan, Laajalammen ja Moision äänestysalueet yhdistetään yhdeksi Urpolan äänestysalueeksi
  • Kaukolan ja Nuijamiehen äänestysalueet yhdistetään yhdeksi Nuijamiehen äänestysalueeksi
  • Emolan äänestysalueen pohjoinen osa Kurjenselästä pohjoiseen liitetään Rämälän äänestysalueeseen. 
  • Emolan äänestysalueen eteläinen osa Kurjenselästä etelään ja Sairilan äänestysalue liitetään Lähemäen äänestysalueeseen.


Muutoksen jälkeen uudet äänestysalueet ja niiden tunnukset ovat seuraavat:

001  Keskusta-alue
002  Nuijamies
003  Urpola
004  Siekkilä
005  Lähemäki
006  Tuppurala
007  Rantakylä
008  Rämälä
009  Otava
010  Anttola
011  Haukivuori
012  Ristiina
013  Suomenniemi

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana valtuutettu Jarno Strengell esitti valtuutettu Paavo Barckin kannattamana, ettei nykyistä Mikkelin kaupungin äänestysaluejakoa muuteta eikä äänestysalueita yhdistetä tai niiden lukumäärää vähennetä seuraavin perusteluin: 

1. Jos äänestysalueita vähennetään pohjaesityksen mukaan, on 2017 kuntavaalien 21:sta äänestysalueesta jäljellä vain 13:sta äänestysaluetta.
2. Nyt poistettavaksi esitetyiden viiden äänestysalueen vaalipäivän äänestäjien yhteismäärä, presidentinvaalien 2024 ensimmäisellä kierroksella oli 2899 äänestäjää eli 9,2 prosenttia kaikista äänestäneistä (kokonaisäänimäärä 31442).
3. Esimerkiksi kolmen yhdistettäväksi esitetyn alueen Urpolan, Laajalammen ja Moision vaalipäivän äänestäjien yhteismäärä oli 2024 vaaleissa 1668 äänestäjää, jos äänestyspisteet yhdistetään, tulee yhteen vaalipäivän äänestyspisteeseen joka minuutti kymmenen tunnin ajan noin kolme uutta äänestäjää. Lisäksi samanaikaiset 2025 kunta- ja aluevaalit vievät äänestäjältä ja virkailijoilta aikaisempaa enemmän aikaa. Äänestyspiste ruuhkautuu eikä tästä selvitä ilman virkailijoiden ja äänestyskoppien lisäämistä.
4. Äänestysalueiden määrän vähentäminen, pidentää vaalipäivän äänestäjien äänestysmatkoja ja heikentää äänestäjien mahdollisuuksia osallistua vaalipäivän äänestykseen. Vaalipäivänä äänestää kaikenikäisiä ihmisiä.
5. Vuoden 2025 kaksi eri äänestyslippua (kunta- ja aluevaalit) vaativat kaksi eri äänten laskentaa eli vaalipäivän äänten laskijoita tarvitaan nykyistä enemmän eikä senkään johdosta äänestyspisteiden tai virkailijoiden määrää voi vähentää.
6. Puolueet voivat nimetä sunnuntain vaalipäivän virkailijoiksi myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole puolueen jäseniä, esimerkiksi ennakkoäänestyksen virkailijoita. Tämä vaatii pienen toimintamallimuutoksen.
7. Aikaisemmin on jo poistettu muun muassa Launialan-, Peitsarin- ja Siekkilän kaupunginosassa sijaitsevat vaalipäivän äänestyspisteet.
8. Merkittävää taloudellista hyötyä äänestysalueiden vähentämisestä ei ole, on puhuttu ”ykköstonnien” säästöstä.
9. Mahdollinen ennakkoäänestysbussin käyttömäärän lisääminen äänestysalueiden vähentämisen jälkeen, lisää kustannuksia eli äänestysalueiden vähentäminen ei tuo kustannussäästöjä.
10. Äänestysaluemuutos koskee kunta- ja aluevaalien lisäksi myös eduskuntavaaleja, eu- vaaleja ja presidentinvaaleja.
11. Uusia valmiita suunnitelmia ennakkoäänestämisen lisäämiseksi niillä alueilla, joista vaalipäivän äänestyspiste esitetään poistettavaksi ei ole.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Jarno Strengellin esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 47 jaa ääntä, 2 ei ääntä ja yksi tyhjä ääni. Valtuutettu Jukka Pöyry oli poissa.

Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Merkitään, että äänestysluettelo liitetään pöytäkirjaan. Liite 1.

Merkitään, että valtuutettu Jarno Strengell jätti asiasta eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin hänen esityksensä.

Merkitään, että pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin kokouksessa.

Tiedoksi

Digi- ja väestötietovirasto

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.


Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-15.