Kaupunginhallitus, kokous 12.8.2024

Kuvaus

Vaalilain 8 § mukaan kunta muodostaa yhden äänestysalueen, jollei sitä ole tarpeen jakaa useampaan äänestysalueeseen. Äänestysalueiden pinta-alasta taikka asukasmäärästä ei vaalilaissa ole tarkempia määräyksiä. Äänestysalueista päättää valtuusto. Päätös äänestysalueista tulee voimaan seuraavan kalenterivuoden alussa, mikäli päätös tehdään ja päätöksestä ilmoitetaan Digi- ja väestötietovirastolle viimeistään edellisen vuoden elokuun loppuun mennessä.

Digi- ja väestötietovirastolle ilmoitettu valtuuston päättämä äänestysaluejako on voimassa toistaiseksi, kaikissa vaaleissa ja kansanäänestyksissä siihen saakka, kunnes sitä vaalilain määräämän järjestyksen mukaisesti uudestaan muutetaan.

Äänestysalueiden määrän vähentäminen heikentää äänestäjien mahdollisuuksia osallistua vaalipäivän äänestykseen. Jo useita vuosia jatkunut suuntaus on ollut äänestysalueiden määrän vähentäminen.

Oikeusministeriö on mm. kirjeessään kunnille (2.6.2023, dnro VN/17100/2023) suositellut, että äänestysalueiden määrää ei tulisi ilman painavaa syytä ainakaan vähentää, ja todennut lisäksi, että äänioikeusrekisterin (sähköinen vaaliluettelo) käyttö vaalipäivän äänestyksessä ei ole peruste vähentää äänestysalueiden määrää.

Mikkelissä on ollut vaaleissa 8 ennakkoäänestyspaikkaa ja vaalibussi sekä 18 vaalipäivän äänestyspaikkaa.

Nykyinen äänestysaluejako sekä äänioikeutettujen ja äänestäneiden määrät vuoden 2024 presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella olivat seuraavat:
 

Vaalien toimittamista varten kullekin äänestysalueelle nimetään vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään kolme. Nykyisellä äänestysaluejaolla vaalilautakuntiin on tarvittu vähintään yhteensä 90 jäsentä ja 54 varajäsentä.

Etenkin kunta- ja aluevaaleissa esteellisyyssäännökset saattavat aiheuttaa ongelmia vaalilautakuntien jäseniä ja varajäseniä valittaessa. Käytännössä jäsenten saamisessa on ollut viime vaaleissa haasteita.

Nykyisellä jaolla Keskusta-alueen äänestysalue on ollut äänioikeutettujen lukumäärältään suurin. Vaalien toimittaminen siellä on toiminut hyvin ja tuloslaskenta on saatu valmiiksi aikataulun mukaisesti.

Äänestysaluemuutos vaikuttaa varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikkaan. Äänestysaluejakopäätös ei määritä äänestysalueen varsinaisen vaalipäivän vaalihuoneiston sijaintia, vaan kaupunginhallitus päättää sen erikseen. Päätös ei myöskään vaikuta ennakkoäänestyspaikkoihin, vaan niistäkin kaupunginhallitus määrää erillisellä päätöksellä kaikkien toimitettavien vaalien yhteydessä.

Äänestysalueita yhdistämisissä on huomioitu äänestyspaikan esteettömyys, äänioikeutettujen lukumäärän pysyminen kohtuullisena suhteessa vastaavan kokoluokan kaupunkeihin ja se, että muutoksesta ei aiheudu äänestäjille merkittävää etäisyyden muutosta nykyisestä varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikasta.

Linkki äänestysalueiden karttaan:  https://storymaps.arcgis.com/stories/9052acd5f26044b4bc443d7c0b9748a5

Päätösehdotus

Esittelijä

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelin kaupungin äänestysaluejakoa muutetaan siten, että äänestysalueita yhdistetään ja niiden lukumäärää vähennetään kuudella 18:stä 12:aan seuraavasti:

• Urpolan ja Laajalammen äänestysalueet yhdistetään yhdeksi Urpolan äänestysalueeksi
• Rantakylän ja Otavan äänestysalueet yhdistetään yhdeksi Rantakylän äänestysalueeksi
• Kaukolan ja Nuijamiehen äänestysalueet yhdistetään yhdeksi Nuijamiehen äänestysalueeksi
• Emolan ja Rämälän äänestysalueet yhdistetään yhdeksi Emolan äänestysalueeksi kuitenkin siten, että Kurjenselästä etelään oleva alue liitetään Lähemäen äänestysalueeseen
• Moision ja Sairilan äänestysalueet liitetään seuraaviin äänestysalueisiin: Tien 13 (Lappeenrannantie) suunta liitetään Urpola-Laajalampeen. Alueen itäinen raja kulkee tiessä 62 (Anttolantie). Alueen keskimmäinen osa liitetään Tuppuralaan. Läntisen alueen raja on tie 62 (Anttolantie) ja itäinen raja vanha Viitostie. Alueen pohjoinen osa liitetään Emolan äänestysalueeseen

Muutoksen jälkeen uudet äänestysalueet ja niiden tunnukset ovat seuraavat:

001  Keskusta-alue
002  Nuijamies
003  Urpola
004  Siekkilä
005  Emola
006  Lähemäki
007  Tuppurala
008  Rantakylä
009  Anttola
010  Haukivuori
011  Ristiina
012  Suomenniemi

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Pekka Pöyry esitti Kirsi Olkkosen, Petri Pekonen ja Jatta Juholan kannattamana, että asian käsittely keskeytetään ja käsittelyä jatketaan tiistaina 13.8.2024 klo 10.00.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys asian käsittelyn keskeyttämisestä tässä kokouksessa ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista tässä kokouksessa, äänestävät jaa ja ne jotka kannattavat Pekka Pöyryn esitystä asian käsittelyn keskeyttämistä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin, ja annetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa ääntä (Eero Aho, Jarno Strengell, Jaana Strandman, Armi Salo-Oksa, Heli Kauppinen, Jani Sensio) ja 5 ei ääntä (Petri Pekonen, Kirsi Olkkonen, Jouko Kervinen, Jatta Juhola, Pekka Pöyry).

Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan tässä kokouksessa. 

Lisäksi Jarno Strengell esitti, ettei nykyistä Mikkelin kaupungin äänestysaluejakoa muuteta eikä äänestysalueita yhdistetä tai niiden lukumäärää vähennetä perustellen asiaa seuraavasti: Jos äänestysalueita vähennetään pohjaesityksen mukaan, on 2017 kuntavaalien 21:sta äänestysalueesta jäljellä vain 12:sta äänestysaluetta. Nyt poistettavaksi esitetyiden kuuden äänestysalueen vaalipäivän äänestäjien yhteismäärä, presidentinvaalien 2024 ensimmäisellä kierroksella oli 2560 äänestäjää ja esimerkiksi Moisiossa oli 761 ja Otavassa 413 vaalipäivän äänestäjää. Äänestysalueiden määrän vähentäminen ja yhdistäminen heikentää äänestäjien mahdollisuuksia osallistua vaalipäivän äänestykseen. Tämä lisää myös puolueiden välistä epätasa-arvoa ja suosii niitä puolueita, joiden äänestäjät ovat valmiita liikkumaan pitkiäkin matkoja vaalipäivän äänestykseen eikä esimerkiksi ennakkoäänestäjien määrän lisääntyminen, poista tätä asiaa. Aikaisemmin on jo poistettu muun muassa Launialan-, Peitsarin- ja Siekkilän kaupunginosassa sijaitsevat vaalipäivän äänestyspisteet. Merkittävää taloudellista hyötyä äänestysalueiden vähentämisestä ei ole. Mahdollinen ennakkoäänestysbussien lisääminen päätöksen jälkeen lisää kustannuksia. Koska kukaan ei kannattanut Jarno Strengellin esitystä, se raukesi.

Merkitään, että Jarno Strengell jätti asiasta eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin hänen esityksensä. 

Lisäksi tuli kaksi muutosesitystä asiassa:

Jouko Kervinen esitti Armi Salo-Oksan kannattamana seuraavaa: "Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelin kaupungin äänestysaluejakoa muutetaan siten, että äänestysalueita yhdistetään ja niiden lukumäärää vähennetään kuudella 18:sta 12:een seuraavasti:

• Urpolan, Laajalammen ja Moision äänestysalueet yhdistetään yhdeksi Urpolan äänestysalueeksi.
• Rantakylän ja Otavan äänestysalueet yhdistetään yhdeksi Rantakylän äänestysalueeksi.
• Kaukolan ja Nuijamiehen äänestysalueet yhdistetään yhdeksi Nuijamiehen äänestysalueeksi.
• Emolan äänestysalueen pohjoinen osa Kurjenselästä pohjoiseen liitetään Rämälän äänestysalueeseen. 
• Emolan äänestysalueen eteläinen osa Kurjenselästä etelään ja Sairilan äänestysalue liitetään Lähemäen äänestysalueeseen."

Kirsi Olkkonen esitti Pekka Pöyryn ja Petri Pekosen kannattamana, että poistetaan pykälästä esitys "Rantakylän ja Otavan äänestysalueet yhdistetään yhdeksi Rantakylän äänestysalueeksi" ja pidetään Otavan ja Rantakylän äänestysalueet entisellään.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli voidaanko äänestää siten, että Kirsi Olkkosen muutosesitys Rantakylä ja Otavan äänestyalueesta äänestetään erikseen ja sitten kokonaisuudessaan äänestetään vastakkain esittelijän päätösehdotus ja Jouko Kervisen muutosesitys (ilman Rantakylän ja Otavan äänestysalueita). Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Kirsi Olkkosen muutosesityksessä Rantakylän ja Otavan äänestysalueista äänestetään siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta äänestysalueiden yhdistämisestä, äänestävät jaa ja ne jotka kannattavat Kirsi Olkkosen esitystä, että äänestysalueita ei yhdistetä, äänestävät ei. Äänestyksessä annettiin 5 jaa ääntä (Heli Kauppinen, Jouko Kervinen, Armi Salo-Oksa, Jani Sensio, Eero Aho) ja 6 ei ääntä (Petri Pekonen, Kirsi Olkkonen, Pekka Pöyry, Jaana Strandman, Jatta Juhola, Jarno Strengell). 

Puheenjohtaja totesi, että Kirsi Olkkosen muutosesitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. 

Jouko Kervisen muutosesityksessä äänestetään siten, että ne jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa ja ne jotka kannattavat Jouko Kervisen esitystä äänestävät ei. Äänestyksessä annettiin 5 jaa ääntä (Eero Aho, Jaana Strandman, Heli Kauppinen, Jarno Strengell, Jani Sensio) ja 6 ei ääntä (Petri Pekonen, Armi Salo-Oksa, Kirsi Olkkonen, Jatta Juhola, Pekka Pöyry, Jouko Kervinen).

Puheenjohtaja totesi, että Jouko Kervisen muutosesitys (poislukien Rantakylän ja Otavan äänestysalueiden yhdistäminen) on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Muutoksen jälkeen uudet äänestysalueet ja niiden tunnukset ovat seuraavat:

001 Keskusta-alue
002 Nuijamies
003 Urpola
004 Siekkilä
005 Lähemäki
006 Tuppurala 
007 Rantakylä
008 Rämälä 
009 Otava
010 Anttola
011 Haukivuori 
012 Ristiina 
013 Suomenniemi

Päivitetty linkki äänestysalueiden karttaan: https://arcg.is/unf9D

Merkitään, että henkilöstöjohtaja Petri Mattila, hankintapäällikkö Jani Suomalainen ja vs. talousjohtaja Janne Skott poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

Merkitään, että kokouksessa pidettiin neuvottelutauot klo 15.17-15.27 ja klo 15.55-16.05