Kuvaus
Talousarvioraamin hyväksyminen käynnistää varsinaisen talousarviovalmistelun kaupunkiorganisaatiossa. Talousarvioraami on kaupunginhallitukseen nähden sitova talousarvion valmistelupohja. Lautakunnat ja johtokunnat valmistelevat vuoden 2025 talousarvioesityksensä talousarvioraamin mukaisesti.
Raamin hyväksymistä seuraava talousarviovalmisteluvalmistelun vaihe on syksyllä tapahtuva lautakuntien ja johtokuntien talousarvioesitysten käsittely 20.9.2024 mennessä, jonka jälkeen kaupunginvaltuustolle järjestetään talousarvioaiheinen iltakoulu ennen kaupunginhallituksen varsinaista lokakuun lopussa tapahtuvaa talousarviokäsittelyä. Kaupunginvaltuuston käsittelee talousarvion 11.11.2024 kokouksessa.
Tausta ja valmistelun lähtökohdat
Sote-uudistus leikkasi vuodesta 2023 alkaen suuren osan kuntien rahoituksesta. Sote-muutoksen ja siirtymäajan laskentaperusteista johtuen, oli jo ennen sote-uudistuksen voimaantuloa nähtävissä kunnille kohdistuvat erityisen suuret taloudelliset haasteet muutosta seuraavien lähivuosien 2024-2025 osalta.
Vuosi 2024 tulee olemaan tuloksellisesti erinomainen. Etelä-Savon Energia Oy:n vähemmistöosuuden myynti toteutui vuoden 2024 aikana, ja sen seurauksena kaupungin tuloksen ennakoidaan päätyvän noin 146 miljoonan euron ylijäämään. Viimeisimmän arvion mukaan tulos ilman energiaratkaisun vaikutuksia olisi kuitenkin noin 9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Energiakaupalla taseen alijäämä saadaan katettua ja valtion asettama arviointimenettely vältetään. Kaupasta tuloutuvilla varoilla saadaan myös merkittävästi tasapainotettua käyttötaloutta, mutta yksinään tämä ei talouden tasapainottamiseen riitä. Taseeseen jää vuoden 2024 jälkeen kuitenkin merkittävä ylijäämäpuskuri, jonka avulla tase kestää jo ennalta vaikeaksi tiedetyt vuodet.
Vuoden 2025 osalta näkymä on tarkentunut kevään 2024 aikana, ja sen perusteella aikaisemmin ennakoitu ja jo ennestään matala valtionosuuksien määrä on viimeisten arvioiden mukaan toteutumassa noin 5 miljoonaa euroa syksyn 2024 ennusteita heikompana. Ennustetta on muokannut sote-uudistuksen jälkeisten valtionosuuslaskelmien tarkentuminen ja lisäleikkaukset, sekä myös TE-palveluiden uudistumisen vaikutukset valtionosuuksien määrään.
Edellä mainittu TE-uudistus on merkittävässä roolissa vuoden 2025 talousarviovalmistelussa. Valtion tuottamat työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien vastuulle, ja samalla myös palveluiden tuottamiseen tarvittavaa valtionosuusrahoitusta osoitetaan kunnille. Mikkelin kaupungille siirtyy viimeisimmän tiedon mukaan valtion organisaatioista sekä muista uuden työllisuusalueen kunnista 62 työntekijää. Lähtökohtaisesti valtionrahoituksen tulisi kattaa kokonaisuudessaan muutoksen kustannukset, mutta näin ei Mikkelin kaupungin osalta ole, vaan muutos tuo ainakin alkuvaiheessa todella tuntuvan lisätaakan kaupungin taloudelliseen kantokykyyn. Muutokseen ja sen rahoitukseen liittyy kuitenkin vielä avoimia kysymyksiä, ja tästä syystä myös kyseisten palveluiden budjetointiin liittyy huomattava epävarmuus.
Toimintakatteen muodostuminen
Talousarvioraami vuodelle 2025 on valmisteltu ulkoisten ja sisäisten tuottojen ja kulujen perusteella. Sisäisiä eriä tarkennetaan talousarviovalmistelun aikana, mutta ne eivät luonteensa vuoksi aiheuta muutosta koko kaupungin tason toimintakatteeseen (sisäisten erien vaikutus on aina +/- 0). Talousarvioraamin valmistelun lähtökohtana on huomioitu vuoden 2023 tilinpäätös ja vuoden 2024 talousarvio, sekä raamineuvottelumenettelyssä on käyty läpi kaikki toimialojen tiedossa olevat toiminnalliset muutokset ja kaupunginvaltuuston hyväksymien tasapainotusohjelmien vuoteen 2025 kohdistuvat eurovaikutukset.
Vuoden 2025 talousarvioraami osoittaa -147,5 miljoonan euron toimintakatetta. Raamin toimintakate on noin 14,5 miljoonaa euroa heikompi kuin vuoden 2024 talousarviossa (133 M€).
Toimintakatteen merkittävä negatiivinen kasvu on ollut jo aiemmin nähtävissä, esimerkiksi valtuuston 13.11.2023 hyväksymän vuoden 2024 talousarvion yhteydessä esitetyssä vuoden 2025 taloussuunnitelmassa. Suuri osa toimintakatteen muutoksesta selittyy työvoimapalvelujen uudistuksella. Valtion tuottamat TE-palvelut siirtyvät kuntien vastuulle vuoden 2025 alussa, ja muutoksen seurauksena nousevat kustannukset näkyvät kuntien toimintakatteessa. Kunnat saavat kasvaneisiin kustannuksiin kompensaatiota valtionosuuksien lisäyksenä, mutta se ei vaikuta tuloslaskelmaennusteen toimintakatteeseen, vaan vasta tuloslaskelman alaosaan ja sitä myöten lopulliseen tilikauden ali-/ylijäämäennusteeseen. TE-palvelujen muutoksella toimintakatteen heikkenemisestä selittyy noin puolet. Lisäksi toinen merkittävin erä on henkilöstökustannukset. Työmarkkinaratkaisun perusteella tulevien palkankorotusten johdosta palkkojen nousuun on varattu 3,3 %, ja tämä yhdistettynä toiminnallisiin muutoksiin aiheuttaa palkkoihin ilman TE-uudistuksen vaikutustakin noin 4,8 miljoonan euron korotuspaineen. Lisäksi kustannusten ja toimintakatteen kasvuun vaikuttaa yleinen hintojen nousu. Palveluista perittäviä maksuja ei ole mahdollista korottaa samassa suhteessa kuin kustannukset nousevat, sillä tiettyjen palveluiden osalta tulotavoitteet ovat jo edeltävinä vuosina osoittautuneet epärealistisen korkeiksi.
Tuloksen muodostuminen
Vuoden 2025 valtionosuuksiin liittyvä viimeisin ennustelaskelma julkaistiin toukokuussa 2024. Mikkelin kaupungin osalta uusimmassa laskelmassa esitetyt vuoden 2025 valtionosuudet olivat yli 5 miljoonaa euroa matalammat kuin vuoden 2024 talousarvion valmisteluhetkellä. Marraskuussa 2023 hyväksytyssä talousarviossa ja taloussuunnitelmassa vuoden 2025 ennakoitu -4,8 miljoonaa euroa alijäämäinen tulos sai päivitetyn valtionosuusarvion seurauksena lisää negatiivista painetta noin 5 miljoonan euron verran.
Raamivaiheeseen perustuva alustava tilikauden 2025 tulosarvio muodostuu talousarvioraamin osoittaman toimintakatteen ja raamin laatimishetken muiden ennakoitujen talousnäkymien mukaan noin -10,8 miljoonaa euroa alijäämäiseksi alempana esitettävän laskelmataulukon mukaisesti.
Vuoden 2025 alustava tulosennuste on heikko, mutta se noudattelee jo sote-uudistuksen alla saatuja ennakkokäsityksiä vuosien 2024-2025 haasteellisuudesta. Energiaratkaisun välttämättömyyden perusteena oli alijäämien kattamisen ja käyttötalouden vaikutusten lisäksi riittävän ylijäämäpuskurin saavuttaminen juuri näiden erityisen vaikeina näyttäytyvien vuosien ylittämiseksi.
Kokonaistilanteeseen liittyy kuitenkin myös muuttuvia osatekijöitä, jotka näyttäytyvät Mikkelille enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Elinvoiman kasvuohjelmaan kohdistuu merkittäviä odotuksia, ja Mikkeli onkin alkuvuoden aikana saanut useita positiivia uutisia kaupunkiin kohdistuvista investoinneista. Lisäksi valtiovarainministeriö valmistelee peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistusta vuoden 2026 alusta lukien.
Tällä hetkellä Mikkeli kuuluu suurimpien sote-uudistuksen taloudellisten kärsijöiden joukkoon. Vuosina 2024-2025 Mikkelin kaupunki saa valtionosuutta keskimäärin 183 euroa/asukas, kun verrokkikuntien keskiarvo on 305 euroa/asukas. Nykyinen erittäin matala valtionosuuksien taso tulisi uudistuksessa korjata tasavertaiselle ja kestävälle tasolle, joka turvaisi Mikkelin sekä Mikkelin seudun edellytyksiä laadukkaiden peruspalveluiden tuottamiseen sekä elinvoiman ja kehityksen edistämiseen. Mikäli korjaus tasavertaiseen ja oikeudenmukaiseen rahoituksen jakautumiseen toteutuu, voi Mikkelin talous ottaa jopa ratkaisevan askeleen tasapainon saavuttamiseen. Tämän tavoitteen toteutumista edistetään edunvalvontatyön kautta, mutta tällä hetkellä tarkempien tietojen puute tekee vuoden 2025 jälkeisen ajan ennustamisesta erittäin hankalaa.
|
Toimintakate
|
- 147 459
|
|
Verotulot
|
142 691
|
|
Valtionosuudet
|
13 000
|
|
Rahoitustuotot ja -kulut, netto
|
1 840
|
|
Vuosikate
|
10 072
|
|
Poistot
|
- 21 000
|
|
Tilikauden tulos
|
- 10 928
|
|
Poistoeron muutokset
|
160
|
|
Tilikauden yli-/alijäämä
|
- 10 778
|
(tuhansina euroina)
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi
Kaupunginhallitus hyväksyy talousarvioraamin vuodelle 2025 ja valtuuttaa talouspalvelut antamaan lautakunnille ja johtokunnille talousarvion valmisteluohjeen.
Päätös
Asiasta käydyn keskustelun aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan siten, että asia palautetaan uuteen valmisteluun. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän muutettu päätösehdotus hyväksyä yksimielisesti. Hyväksytttiin.
Lisäksi Jarno Strengell esitti, että talousarvioraamin uudelleen valmistelussa ei leikata alkuperäisen kokousesityksen sivistyksen- ja hyvinvoinnin palvelualueen kuluja 124 699 000 euroa tai toimitakatetta 117 749 000 euroa. Perustelu: Sivistyksen- ja hyvinvoinnin palvelualueelta tehtävät lisäleikkaukset, heikentävät varhaiskasvatuksen ja koulutuksen toimintaedellytyksiä sekä lisäävät tulevaisuudessa kunnan- ja hyvinvointialueen kustannuksia. Nykyinen raami sisältää jo esimerkiksi koulunkäyntiohjaajien ja opettajien henkilöstövähennyksiä. Mikkelin kaupunki teki 2023 noin 20 miljoonaa euroa ylijäämäisen tuloksen, Etelä-Savon Energian myynnistä saaduilla tuloilla kaupungin tase on 145 miljoonaa euroa plussalla. Inspiran tekemän selvityksen mukaan, Mikkelin kaupungin käyttötalous kääntyy jo nyt suunnitelluilla säästötoimenpiteillä positiiviseksi lähivuosina. Eli tarvetta sivistyksen- ja hyvinvoinnin lisäleikkauksille ei ole. Koska kukaan ei kannattanut Jarno Strengellin esitystä, se raukesi.
Merkitään, että Jarno Strengell jätti asiasta eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin hänen esityksensä.
Merkitään, että työllisyysjohtaja Jukka Ollikainen ja työllisyyspäällikkö Pekka Patama osallistuivat kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana.