Mikkelin seudun ympäristölautakunta, kokous 13.6.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 68 Kiinteistön jätevesien käsittely ja ympäristöön johtaminen, Mikkeli - Uhkasakon asettaminen ja kuuleminen

MliDno-2022-4497

Aikaisempi käsittely

Mikkelin seudun ympäristölautakunta, 18.8.2022

Valmistelija

Heikki Tanskanen, ympäristösuunnittelija, heikki.tanskanen@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin seudun ympäristöpalveluihin on tehty vuonna 2021 kantelu puutteellisesti käsitellystä jätevedestä aiheutuvasta hajuhaitasta. Kiinteistön piha-alueelle purkautuu enimmän osan vuotta puuteellisesti käsiteltyä haisevaa jätevettä. Asian paikalla tapahtuneessa selvittelyssä ilmeni, että jätevesi purkautuu lännen suunnasta, jossa on kaksi mahdollista haitan aiheuttajakiinteistöä. Toisessa kiinteistössä ei haitan kärsijältä saatujen tietojen perusteella asuta vakituisesti ja kiinteistön käyttö on satunnaista loma-asumista. Toiseen, vakituisessa asuinkäytössä olevalle kiinteistölle, tehtiin tarkastus 11.8.2021. Tarkastuksella todettiin, että kiinteistöllä syntyy tavanomaisia kotitalouden jätevesiä (harmaita vesiä ja käymälävesiä) ja että ne johdetaan ympäristöön käsittelytarpeeseen nähden riittämättömän käsittelyn jälkeen. Tarkastuksella todettiin myös jätevesijärjestelmän käyttöön ja muuhun kiinteistön jätehuoltoon liittyviä laiminlyöntejä.

Käynnistä laaditussa tarkastusmuistiossa annettiin ympäristönsuojelulain 175 § ja 182 § mukaiset kiellot ja määräykset laiminlyönnin oikaisemiseksi ja ympäristön pilaantumisien vaaran rajoittamiseksi. Määräykset annettiin viranhaltijan tilapäisinä määräyksinä. Asian yhteydessä tehtiin myös YSL 185 § tarkoitettu kuuleminen myöhemmin tarvittaessa annettavan viranomaisen määräyksen tehostamiseen (YSL 184 §) liittyen. Oikaisevat toimet tuli käynnistää jätevesijärjestelmän huollon ja pilaantumisen rajoittamista koskevien toimien osalta välittömästi. Järjestelmän uusimista koskevat selvitykset, suunnittelu ja tarvittavan jätevesijärjestelmän rakentamista ja  rakenteen sijoittamista koskevan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen luvan hakeminen tuli käynnistää viimeistään 31.7.2022. Alue, jolla mainitut kiinteistöt sijaitsevat, on käytännössä taajamaa vastaavalla tiiveydellä rakennettua vanhaa kylää. Kiinteistön rakennuspaikalla sovelletaan uutta jätevesijärjestelmää rakennettaessa Mikkelin ympäristönsuojelumääräyksissä ja YSL 156c § tarkoitettua pilaantumiselle herkkien alueiden vaatimustasoa (jätevesien käsittelypaikalla rajoitteita ja edellytykset jätevesien turvalliselle ympäristöön johtamiselle puutteelliset). 

Kiinteistönomistaja on ollut Mikkelin seudun ympäristöpalveluihin yhteydessä 20.7.2022. Keskustelussa ilmeni, että aiemmassa asian selvittelyssä mainittu saostussäiliö on rakenteeltaan pohjaton imeytyskaivo. Ympäristöpalveluihin 23.7.2022 saapuneen ilmoituksen mukaan lietetilat on tyhjennetty ja kuvattu tyhjinä vaaditulla tavalla. Kerrotun mukaan säiliöön ei ole johdettu talousjätevesiä tyhjennyksen jälkeen.  

Asia viedään YSL 182.2 § nojalla kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimivan Mikkelin seudun ympäristölautakunnan ratkaistavaksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Maria Tirkkonen, terveysvalvonnan johtaja, maria.tirkkonen@mikkeli.fi

Kiinteistöllä 491-529-2-13 sijaitsevan vakituiseen asumiseen käytettävän omakotitalon talousvesien käsittelyyn ja ympäristöön johtamiseen käytettävä jätevesisien käsittelyjärjestelmä (YSL 154§) ja tähän liittyvä lietehuoltotapa katsotaan saadun ja hankitun selvityksen perusteella olevan kokonaisuutena siinä määrin puutteellisia, että YSL 155.1 § mukainen jäteveden haitattomaksi puhdistamista koskeva vaatimus ei toteudu. Puutteellisesti puhdistettujen jätevesien johtamisesta ympäristöön aiheutuu naapurikiinteistön käytölle sellaista naapurussuhdelaissa 26/1920 tarkoitettua kohtuutonta pitkäkestoista haittaa, että sen katsotaan vastaavan YSL 5.1 § 2 kohdassa tarkoitettua ympäristön pilaantumista. 

Mikkelin seudun ympäristölautakunta antaa YSL 175 § nojalla seuraavat kiellot ja määräykset:

  1. Kielletään lain vastaisen menettelyn jatkaminen kiinteistön talousjätevesihuollon osalta. Jätevesien käsittelyjärjestelmästä ei saa johtaa jätevettä ympäristöön ennen, kun kiinteistölle on rakennettu YSL 155.1§ ja 156c§ vaatimukset täyttävä jätevesien käsittelyjärjestelmä.
  2. Annetaan tilapäinen määräys koetun haitan lievittämiseksi. Mikäli säiliöön on tarpeellista johtaa jätevettä ennen vaatimukset täyttävän jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamista, tulee nykyinen imeytyskaivo muuttaa umpisäiliöksi, jotta käsittelemätöntä jätevettä ei pääse kulkeutumaan ympäristöön. Säiliön tilapäisen muuttamisen voi toteuttaa sulkemalla imeytyskaivon pohja 0-6 mm murskeella tai vastaavalla tiivistyvällä mineraaliaineksella ja tiivistämällä täyttökerros. Pohjan ohella säiliöstä johtava ylivuotoputki tulee sulkea. Vaihtoehtoisesti tilapäinen varastointi voidaan toteuttaa valamalla säiliöön tilapäinen pohja tai asentamalla paikalle tilapäinen säiliö. Toteutus tulee dokumentoida kuvaamalla ja toimittaa tiedot Mikkelin seudun ympäristöpalveluille. Lietehuollosta tulee pitää kirjaa ja siirtoasiakirjat /tositteet tulee säilyttää.
  3. Kiinteistön omistajan/haltijan tulee käynnistää viivytyksettä jätevesijärjestelmän uusimiseen tähtäävät selvitykset ja suunnittelu. Jätevesijärjestelmän rakentamislupa ja sijoituspaikkalupa ratkaistaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella toimenpideluvalla. Uusiminen katsotaan käynnistetyksi, kun rakennusvalvontaviranomaiselle on jätetty uusimista koskeva lupahakemus. Lupahakemukseen liitetään YSL 157a§ ja VNA 157/2017 6 § mukaiset tiedot sisältävä jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma. Uusiminen tulee käynnistää viimeistään 30.9.2022 ja loppuunsaattaa 31.1.2023 mennessä.
     

Annetaan lisäksi seuraavat paikalliseen lakia tarkentavaan normiin perustuvat kiellot:

Jätteen hävittäminen polttamalla ja hautaamalla on Mikkelin jätehuoltomääräysten nojalla kielletty. Kiellon vastaisesta menettelystä voi aiheutua YSL kiellettyä ympäristön pilaantumista tai jätelaissa (JL) kiellettyä roskaantumista.

Todetaan, että YSL 185 § mukaisessa kuulemisessa ei ole jätetty 31.7.2022 mennessä mielipidettä, vastinetta tai vaatimuksia.

 

Sovelletut oikeusohjeet:

Ympäristönsuojelulaki 527/2014 (YSL), 16 luku, 155§,155.2,157a§c,175,182§,184§

Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla VNA 157/2017 6§

Vesihuoltolaki119/2001 VHL

Mikkelin kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 27.1.2021

Mikkelin jätehuoltomääräykset 1.1..2016

Maankäyttö ja rakennuslaki 132/1999 (MRL)

Naapurussuhdelaki (26/1920) 17§

Hallintolaki (434/2003  HL)

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että Anne Korhola poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo 17.02.

Valmistelija

  • Heikki Tanskanen, ympäristösuunnittelija, heikki.tanskanen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kiinteistön jätevesien käsittelystä ja ympäristöön johtamisesta on tehty vuonna 2021 kantelu Mikkelin seudun ympäristöpalveluille jätevesistä aiheutuvaan naapurussuhdehaittaan liittyen. Asia liittyy useaan jätevesien käsittelyssä,  jäteveden johtamisessa sekä jätevesijärjestelmään liittyvässä jätehuollossa tehtyyn laiminlyöntiin. Kiinteistölle tehtiin tarkastus ja annettiin viranhaltijan kehotus 23.6.2022. Mikkelin seudun ympäristölautakunta antoi 18.8.2022 § 71 tekemällään päätöksellä laiminlyönnin oikaisemiseen liittyvän kiellon ja määräyksen.

Kiinteistöllä 491-529-2-13 sijaitsevan vakituiseen asumiseen käytettävän omakotitalon talousvesien käsittelyyn ja ympäristöön johtamiseen käytettävä jätevesien käsittelyjärjestelmä (YSL 154 §) ja tähän liittyvä lietehuoltotapa katsotaan saadun ja hankitun selvityksen perusteella olevan kokonaisuutena siinä määrin puutteellisia, että YSL 155.1 § mukainen jäteveden haitattomaksi puhdistamista koskeva vaatimus ei toteudu. Puutteellisesti puhdistettujen jätevesien johtamisesta ympäristöön aiheutuu naapurikiinteistön käytölle sellaista naapurussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta pitkäkestoista haittaa, että sen katsotaan vastaavan YSL 5.1 § 2 kohdassa tarkoitettua ympäristön pilaantumista.

Mikkelin seudun ympäristölautakunta on aiemmin (18.8.2022 § 71) kieltänyt YSL 175 § nojalla lainvastaisen menettelyn jatkamisen. Jätevesien käsittelyjärjestelmästä ei saa johtaa jätevettä ympäristöön ennen, kun kiinteistölle on rakennettu YSL 155.1§ ja 156c§ vaatimukset täyttävä jätevesien käsittelyjärjestelmä. Lisäksi lautakunta antoi tilapäisen määräyksen koetun haitan lievittämiseksi ("Mikäli säiliöön on tarpeellista johtaa jätevettä ennen vaatimukset täyttävän jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamista, tulee nykyinen imeytyskaivo muuttaa umpisäiliöksi, jotta käsittelemätöntä jätevettä ei pääse kulkeutumaan ympäristöön..."). Kiinteistön omistajan / haltijan tuli käynnistää viivytyksettä jätevesijärjestelmän uusimiseen tähtäävät selvitykset ja suunnittelu. Uusiminen tuli käynnistää viimeistään 30.9.2022 ja loppuunsaattaa 31.1.2023 mennessä.

Kiinteistö ei ryhtynyt laiminlyönnin oikaisemiseen liittyviin toimiin, minkä seurauksena tehtiin 2.6.2023 hallintopakon asettamiseen liittyvä kuuleminen. Kuulemisessa kuvattiin ja tiedoksi saatettiin asetettavat päävelvoitteet (asumisessa syntyvän jätteen jätehuollosta huolehtiminen ja jätevesijärjestelmän uusiminen). Kiinteistön omistajat eivät antaneet   kuulemisessa selvitystä laiminlyönnin jatkamiselle tai esittäneet sellaista vaatimusta tai selvitystä, jolla katsovat olevan vaikutusta asian ratkaisuun. Kiinteistön omistaja ryhtyi kuulemisen jälkeen 18.8.2022 § 71 annetun kiellon ja määräyksen kohdassa 3 määrättyyn jätevesijärjestelmän uusimiseen panemalla vireille maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999 MRL) mukaisen toimenpideluvan hakemisen. Hankkeelle myönnettiin toimenpidelupa 5.9.2023. Lupa on haettu varastosäiliölle, jonne kiinteistön kaikki jätevedet oli tarkoitus johtaa. Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen saamien ja hankkimien tietojen perusteella luvan hakemisen lisäksi muita Mikkelin seudun ympäristölautakunnan 18.8.2022 antaman kiellon ja määräyksen vaatimuksia ei ole noudatettu. Määräyksen kohdassa 3 määrättyjä jätevesijärjestelmän uusimista vaatimuksenmukaiseksi koskevia toimia ei ole saatettu valmiiksi. Kiinteistön omistaja ei ole myöskään pyrkinyt selvittelyllä tai olemalla muuten yhteydessä viranomaiseen myötävaikuttamaan ympäristöön pilaantumisesta aiheutuvan naapurussuhdehaitan lievittämiseen. Koska annettua kieltoa ja sen toimeenpanemiseksi annettuja määräyksiä ei ole  noudatettu, asiaa käsitellään Mikkelin seudun ympäristölautakunnassa seuraavaksi uhkasakon asettamiseksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Maria Tirkkonen, terveysvalvonnan johtaja, maria.tirkkonen@mikkeli.fi

Mikkelin seudun ympäristölautakunta tehostaa ympäristölautakunnan 18.8.2022 § 71 ympäristönsuojelulain 175 § nojalla antaman päätöksen kieltoja ja määräyksiä uhkasakon asettamisella. Uhkasakon asettaminen kohdistuu rekisterikiinteistöllä 491-529-2-13 sijaitsevan vakituiseen asumiseen tarkoitetun asuinkiinteistön haltijoihin / omistajiin (OH ja PJ). Uhkasakko asetetaan seuraavien kahden päävelvoitteen tehosteeksi:

1. Asumisessa syntyvän jätteen jätehuollosta huolehtiminen

Ensimmäinen päävelvoite muodostuu Mikkelin seudun ympäristölautakunnan 18.8.2022 antaman päätöksen kohtien 1 ja 2 sisällöstä:

Kielletään lain vastaisen menettelyn jatkaminen kiinteistön talousjätevesihuollon osalta. Jätevesien käsittelyjärjestelmästä ei saa johtaa jätevettä ympäristöön ennen, kun kiinteistölle on rakennettu YSL 155.1§ ja 156c§ vaatimukset täyttävä jätevesien käsittelyjärjestelmä.

Annetaan tilapäinen määräys koetun haitan lievittämiseksi. Mikäli säiliöön on tarpeellista johtaa jätevettä ennen vaatimukset täyttävän jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamista, tulee nykyinen imeytyskaivo muuttaa umpisäiliöksi, jotta käsittelemätöntä jätevettä ei pääse kulkeutumaan ympäristöön. Säiliön tilapäisen muuttamisen voi toteuttaa sulkemalla imeytyskaivon pohja 0-6 mm murskeella tai vastaavalla tiivistyvällä mineraaliaineksella ja tiivistämällä täyttökerros. Pohjan ohella säiliöstä johtava ylivuotoputki tulee sulkea. Vaihtoehtoisesti tilapäinen varastointi voidaan toteuttaa valamalla säiliöön tilapäinen pohja tai asentamalla paikalle tilapäinen säiliö. Toteutus tulee dokumentoida kuvaamalla ja toimittaa tiedot Mikkelin seudun ympäristöpalveluille. Lietehuollosta tulee pitää kirjaa ja siirtoasiakirjat / tositteet tulee säilyttää.

2. Jätevesijärjestelmän uusiminen

Toinen asetettava päävelvoite koskee kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmän muuttamista vaatimuksenmukaiseksi  ja muodostuu 18.8.2022 annetun päätöksen kohdan 3 sisällöstä.

Kiinteistön omistajan/haltijan tulee käynnistää viivytyksettä jätevesijärjestelmän uusimiseen tähtäävät selvitykset ja suunnittelu. Jätevesijärjestelmän rakentamislupa ja sijoituspaikkalupa ratkaistaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella toimenpideluvalla. Uusiminen katsotaan käynnistetyksi, kun rakennusvalvontaviranomaiselle on jätetty uusimista koskeva lupahakemus. Lupahakemukseen liitetään YSL 157a§ ja VNA 157/2017 6 § mukaiset tiedot sisältävä jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma. 

Jätevesijärjestelmän uusimiseen tähtäävät toimet tulee saattaa päätökseen.

Uhkasakko asetetaan niin, että kummallekin päävelvoitteelle asetetaan erillinen kiinteä uhkasakko.

Päävelvoitteen 1 osalta esitetään asetettavan 1500 €:n uhkasakko ja päävelvoitteen 2 osalta esitetään asetettavaksi   1000 €:n uhkasakko. 

Päävelvoitteille asetettavat uhkasakot kohdistuvat kiinteistön omistajille niin, että päävelvoitteesta yksi (1) OH:lle maksettavaksi tulee 750 €:n sakko ja PJ:lle 750 €:n sakko, mikäli päävelvoitetta ei noudateta ja sakko tuomitaan maksettavaksi. Päävelvoitteesta kaksi (2) OH:lle tulee maksettavaksi 500 €:n sakko ja PJ:lle 500 €:n sakko, mikäli päävelvoitetta ei noudateta ja sakko tuomitaan maksettavaksi. Uhkasakko kohdistetaan kiinteistörekisteriin rekisterikiinteistön omistajiksi merkittyihin omistajiin kiinteistön omistusosuuksien mukaisesti.  

Päävelvoitteissa määrättyjä kieltoja tulee noudattaa ja velvollisuudet täyttää päävelvoitteen 1 osalta 30.9.2024 mennessä   ja päävelvoitteen 2 osalta 31.10.2024 mennessä sillä uhalla, että uhkasakot tuomitaan maksettaviksi.

Päätös toimitetaan asianosaisille tiedoksi todisteellisesti. Päätöksellä toimitetaan uhkasakon asettamisen ohessa uhkasakkolaissa tarkoitettu asianosaisen kuuleminen uhkasakon tuomitsemisen osalta päävelvoitteita 1 ja 2 koskevien tällä päätöksellä asetettavien sakonuhkien osalta. Asianosaisille varataan tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun 30 vrk kuluessa asiasta saadun tiedoksiannon kuluessa. Tieto päätöksestä lähetetään Maanmittauslaitokselle asetetun uhan merkitsemiseksi rasitteeksi kiinteistölle.

Ratkaisua päävelvoitteiden uhkasakon määrästä ja velvoitteiden määräajoista perustellaan seuraavasti:

Kiinteistön jätevesien käsittelyä, ympäristöön johtamista ja jätevesiin liittyvää lietehuoltoa koskevia laiminlyöntejä ja niistä aiheutuvan naapurussuhdehaitan ehkäisyä koskeva asia on ollut haitan ja velvollisuuden osalta kiinteistön omistajien tiedossa huomattavan pitkään. Alue on taajaan rakennettua aluetta eikä haitta ole haitan kärsijöille merkityksetön.  Kiinteistön omistajilla on ollut riittävästi aikaa 18.8.2022 annetun kiellon ja määräyksen jälkeen käynnistää haitan vähentämiseen tähtäävät toimet ja toteuttaa kiinteistölle ympäristönsuojelulain 16 luvun talousvesien käsittelynormin täyttävä järjestelmä. Päävelvoitteen 1 alle ryhmitellyt toimet kuuluvat normaaleihin käytössä olevan vakituisesti asutun haja-asutuskiinteistön jätevesijärjestelmän ja lietehuollon käyttörutiineihin, ja niiden toteutus on mahdollista aloittaa ilman viivytystä. Päävelvoitetta 1 voidaan noudattaa itsenäisesti jätevesijärjestelmän käyttötoimilla riippumatta päävelvoitteessa  2  asetetun vaatimuksen toimeenpanoaikataulusta. Näistä syistä päävelvoitteille on asetettu eri sisältöiset aikataulut ja uhkasakot. Päävelvoitteen 2 kokonaisuus asetetaan koska  kiinteistön jätevesijärjestelmä ja jätevesin käsittelyjärjestelmän kokonaisuus ei saadun ja hankitun selvityksen perusteella täytä YSL 155.1 yleistä jäteveden käsittelystä huolehtimisvaatimusta, ja järjestelmän käytöstä aiheutuu YSL 5 § tarkoitettua ympäristön pilaantumista. Hallintopakon asettamiseen liittyvässä kuulemisessa ei ole tullut esille sellaista selvitystä, tietoa tai olosuhdetta, joka estää päävelvoitteena 2 asetetun vaatimuksen täyttämisen enemmälti viivyttelemättä varsiinkin, kun muutosta koskeva suunnitelma on saanut rakentamis- ja sijoituspaikkaluvan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa lupaprosessissa. Luvan mukaisen järjestelmän rakentamisen arvioidaan kuitenkin vaativan konetöiden ja tarvikkeiden hankinnan takia päätöksessä annetun varoajan. Näiden perusteiden vuoksi päävelvoitteelle 2 ehdotetaan asetettavan pienempi  sakkouhka ja pidempi määräaika.

 

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014 YSL) 5§, 155.1§, 175§

Jätelaki (646/2011 JL)

Uhkasakkolaki (1113/1990 ) 1§, 4§, 5§, 6§, 7§, 8§, 22§, 23§ ja 24§

Naapurussuhdelaki (26/1920  ) 3§,4§,17§,18§

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Kiinteistön omistajat (OH ja PJ), Maanmittauslaitos, Mikkelin kaupungin rakennusvalvonta

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen ja/tai päätöksen asiankäsittelystä peritystä maksusta haetaan muutosta kirjallisella valituksella.

Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa ympäristönsuojelulain (527/2014) 191 §:n perusteella hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen),
  • rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät,
  • toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
  • valtion valvontaviranomainen ja vaikutusalueen edellä mainitun muun kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,
  • muu asiassa yleistä etua valvovalla viranomainen.


Valitusaika
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista valitusviranomaiselle.

Valituskirjelmän on oltava perillä valitusviranomaisella määräajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen virka-ajan päättymistä.

Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Asianosaisen ja muiden tahojen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä päätöksen julkaisemisajankohdasta yleisessä tietoverkossa viranomaisen verkkosivuilla.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen
Valitus tehdään Vaasan hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa
Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 65100 Vaasa
Puhelinnumero: 029 56 42780
Faksinumero: 029 56 42760
Sähköpostiosoite: vaasa.hao@oikeus.fi
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00­–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100 Mikkeli
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-15.