Kuvaus
Mikkelin kaupungin ympäristötilinpäätös 2023
Ympäristötilinpäätöksen lyhyt yhteenveto on osana kaupungin tilinpäätöstä. Tämän lisäksi ympäristötilinpäätöksestä on vuodesta 2023 tehty laajempi erillinen versio, joka esitellään erikseen kaupunkikehityslautakunnassa ja kaupunginhallituksessa. Ympäristötilinpäätöksen kirjoittamiseen ovat osallistuneet Infra- ja viheraluepalvelut ja Mikkelin seudun ympäristöpalvelut.
Mikkelin kaupungin ympäristötilinpäätöksessä keskitytään esittämään taloudelliset tunnusluvut ja toiminnan toteutuminen suhteessa ympäristönsuojeluvaatimuksiin. Ympäristötilinpäätös kattaa pääosin Mikkelin kaupunkiorganisaation toimintayksiköitä koskevat ympäristötulot ja –menot sekä ympäristöinvestoinnit. Kaupunkikonsernin muut yksiköt eivät kuulu tähän tarkasteluun.
Ympäristötulot, -menot ja -investoinnit yhteensä
Taulukossa on esitetty ympäristönsuojeluluokittain vuoden 2023 ympäristötulot, -menot ja –investoinnit eriteltyinä verrattuna vuoden 2022 vastaaviin. Poistot ja ympäristövastuuvarauksista maksetut menot ovat mukana taulukon luvuissa.
|
Ympäristötulot, -menot ja -investoinnit
|
2023
|
2022
|
|
Tulot 1000 €
|
Menot 1000 €
|
Investoinnit 1000 €
|
Tulot 1000 €
|
Menot 1000 €
|
Investoinnit 1000 €
|
|
1. Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu
|
0
|
1 030
|
0
|
0
|
749
|
0
|
|
2. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely
|
7 544
|
5 568
|
5 209
|
6 990
|
4 983
|
1 573
|
|
3. Jätehuolto ja roskaantuminen
|
0
|
912
|
0
|
0
|
767
|
0
|
|
4. Maaperän ja pohjaveden suojelu
|
0
|
246
|
0
|
0
|
190
|
0
|
|
5. Melun ja tärinän torjunta
|
0
|
0
|
0
|
0
|
5
|
0
|
|
6. Luonnon- ja maisemansuojelu
|
0
|
61
|
0
|
0
|
53
|
31
|
|
7. Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät
|
100
|
337
|
0
|
87
|
321
|
0
|
|
8. Ympäristönsuojelun edistäminen
|
0
|
697
|
257
|
0
|
904
|
321
|
|
9. Ympäristöperusteiset verot
|
0
|
778
|
0
|
0
|
867
|
0
|
|
10. Ympäristönsuojelun poistot
|
0
|
4 571
|
0
|
0
|
4 384
|
0
|
|
Yhteensä
|
7 644
|
14 200
|
5 466
|
7 077
|
13 223
|
1 925
|
Ympäristötulot
Kaupungin yhteenlasketut ympäristötulot vuonna 2023 olivat 7,64 milj. euroa, joka on 7,9 % kaupungin kaikista toimintatuloista. Asukasta kohden ympäristötuloja kertyi 147,1 euroa. Lähes kaikki tulot tulivat jätevesimaksuista (6 834 000 euroa), mikä on noin 89,4 % kaikista ympäristötuloista. Muita tuloja tuli mm. viranomaistehtävien hoitamiseen liittyvistä lupa- ja valvontamaksuista (noin 100 000 euroa) ja hulevesimaksuja 710 000 euroa.
Ympäristömenot
Vuonna 2023 ympäristömenot olivat 14,2 milj. euroa, joka oli 5,8 prosenttia kaupungin kaikista toimintakuluista (sis. poistot). Asukasta kohden ympäristömenoja kertyi 273,3 euroa. Suurimmat menoerät olivat viemärilaitoksen poistot (29,5 %) ja jäteveden puhdistus (28,5 %), katujen pölyämisen ehkäisystä johtuvat kulut (118 000 euroa) sekä kunnan toiminnoista syntyvien jätteiden käsittelyyn ja liikenne- ym. alueiden puhtaanapitoon liittyvät kulut (416 000 euroa). Lopetettujen kaatopaikka-alueiden (Anttola, Haukivuori, Ristiina, Suomenniemi, Oravinmäki, Metsäsairilan vanha jätepenkka ja Tikkala) ylläpitoon sekä suotovesien ja ympäristön tarkkailuun käytettiin yhteensä noin 190 000 euroa. Ympäristömenoihin lasketaan myös ympäristönsuojeluun liittyvät verot ja veroluonteiset maksut, joita on jätevero, sähkövero ja polttoainevero.
Ympäristöinvestoinnit
Kaupungin vuoden 2023 ympäristöinvestoinnit olivat 5,47 milj. euroa, mikä oli 23,7 % kaupungin kaikista käyttöomaisuusinvestoinneista. Asukasta kohti ympäristöinvestointeja kertyi 105,2 euroa. Vesilaitoksella oli viemäriverkoston 276 000 euroa ja jäteveden puhdistuksen 4 468 000 euroa maksaneet investoinnit. Investointikohteet liittyivät Urpolanjoen patojen ennallistamisen viimeistelyyn (noin 14 500 euroa) ja hulevesiohjelman saneerauskohteisiin (yhteensä noin 324 000 euroa).
Energiatehokkuuteen tähtäävistä investoinneista huomioidaan ympäristötilinpäätöksessä puolet: Anttolan palvelurivitalon öljylämmityksen muutos maalämpöön sekä Suur-Savon museon lämmitystapamuutos suorasähkökattilasta ilmasta veteen lämpöpumppuun (yhteensä noin 124 000 euroa), sekä energialamppujen vaihtourakkaan (394 000 euroa).
Oravinmäen entinen kaatopaikka, lumen- ja maankaatopaikka - Vesientarkkailuraportti 2023, Ramboll Oy
Ramboll Oy on tarkaillut Oravinmäen entisen kaatopaikan jätetäytön sisäisen veden laatua ja alueelta jäteveden käsittelyyn pumpattavia suotovesiä. Tarkkailuun sisältyy myös vanhan kaatopaikka-alueen, lumenkaatopaikan ja maankaatopaikan alueelta koottavien hulevesien ja maankuivatusvesien tarkkailu lumenkaatopaikan viivytysaltaasta johtavassa ojastosta. Tarkkailussa noudatettiin 20.2.2013 päivättyä Rambollin laatimaa, Etelä-Savon ELY-keskuksen hyväksymää tarkkailuohjelmaa (ESAELY/21/07.00/2010). Tarkkailu liittyy vuonna 2007 suljetun Oravinmäen kaatopaikan jälkitarkkailuun.
Tarkkailuin tulosten perusteella Oravinmäen jätetäytöstä koottava suotovesi on laimeaa kaatopaikkavettä, jonka lika-aineiden pitoisuudet ovat olleet pitkäaikaistarkastelun perusteella tasaisessa laskusuunnassa. Lumenkaatopaikan viivytysaltaasta Muntsilanojaan johdettavat hulevedet ovat nykyisin hulevesinä ja ojavesinä laimeita. Muntsilanojan valuma-alueella muodostuvat pintavedet (F= 8,9 km2, MQ=85 l/s, MHQ=850 l/s ja MNQ=4 l/s) purkautuvat Saimaan Visulahteen, jossa vedenlaadun kehitys on ollut pitkällä aikavälillä taantuvaa. Visulahti on tämän vuoksi Mikkelin lähialueella vesienhoidon toimenpiteiden painopistealueita.
Tehtävän tekee erityisen haasteelliseksi se, että Visulahteen kulkeutuva ihmisperäinen kuormitus muodostuu niistä kuormituslähteistä, jotka eivät ole vahvan ympäristölupaa edellyttävän päästösääntelyn piirissä. Muntsilanoja on alueidenkäytöltään tällä hetkellä pääosin maa- ja metsätalousaluetta, ja vain alle 10 % valuma-alueesta on tällä hetkellä MRL 13a luvussa tarkoitettuja hulevesialueita. Muntsilanojan valuma-alueelta johtuvan fosfori- ja typpiravinteen ominaiskuormitus on keskimääräistä korkeampaa. Kuormituksen arvioidaan muodostuvan pääosin vesistöön ojavaluntana kulkeutuvasta hajakuormituksesta (maatalous, metsätalous, haja-asutus). Tulevaisuudessa alueen maankäyttötapa on kehittymässä taajamatoimintojen alueeksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että alueidenkäyttöä suunniteltaessa ja ratkaistaessa on pyrittävä hyödyntämään varsinaisten hulevesihallinnan keinojen ohella koko valuma-alueella käytettävissä olevat soveliaat alueet vesistöön kulkeutuvan kuormituksen rajoittamiseksi. Keskeinen edellytystekijä tässä suunnittelutyössä on valuma-alueen veden viivytyskyvyn parantaminen.
Hyvä uutinen raportoidun tarkkailun osalta on se, että Oravinmäen kaatopaikan, lumenkaatopaikan ja maankaatopaikan muodostamalla hulevesialueella tässä on selvästikin onnistuttu. Kuormitus on pitkäaikaistarkastelun perusteella ollut laskusuunnassa. Tilanteen kehitystä on pyrittävä seuraamaan myös taajaman yläpuoleisella isolla valuma-alueella. Mikkelin seudun ympäristöpalvelut lisää tähän liittyen vuonna 2024 toteutettavaan näytteenottoon Muntsilanojan valuma-alueen pisteitä omaan vesistöjen ja pienuomien seuranataohjelmaansa.
Tikkalan vanha kaatopaikka - Ympäristötarkkailu 2023, Ramboll Oy
Tarkkailu koskee Tikkalan vanhan lopetetun kaatopaikan vaikutusten jälkitarkkailua. Tarkkailu toteutettiin Eurofins / Viljavuuspalvelu Oy:n laatiman 21.2.2013 päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Etelä-Savon ELY-keskus on lausunnollaan (ESAELY/50/07.00/2012) hyväksynyt tarkkailuohjelman.
Vuoden 2023 tarkkailu koski kaatopaikka-alueelta johdettavia pintavesiä ja jätetäytöstä Mikkelin jätevedenpuhdistamolle pumpattavia kaatopaikan sisäisiä suotovesiä. Kaatopaikan suotoveden kuormitusvaikutusta tarkkaillaan Pahalammen mittapadolta. Mittapadolta tarkkailtavassa vedessä on enin osa Pahalammen valuma-alueelta kertyviä pintavesiä. Alueelta ympäristöön johdettavat vedet ovat olleet melko laimeita. Pitkän aikajakson tarkastelussa Tikkalan kaatopaikka-alueen kuormitus on ollut laskusuunnassa.
Metsäsairilan lajittelu ja kierrätyskeskus - Velvoitetarkkailu 2023, Ramboll Oy
Metsäsairilan lajittelu- ja kierrätyskeskus ja siihen liittyvä kaatopaikan toiminta on ratkaistu 28.3.2007 myönnetyllä ympäristöluvalla (ESA-2004-Y-242-111), ja laitoksen toimintaa tarkkaillaan vuosittain toteutettavan tarkkailuohjelman mukaisesti. Velvoitetarkkailua on tehty esiteltävän 2023 vuositarkkailun osalta hyväksytyn ja toistaiseksi voimassa olevan tarkkailuohjelman (4.3.2019; Ramboll Finland Oy) mukaisena syyskuun loppuun asti ja lokakuun alusta 19.9.2023 päivitetyn tarkkailuohjelman mukaisena (19.9.2023 Ramboll Finland Oy). Alueella on ollut kunnalliseen jätehuoltoon liittyvää toimintaa vuodesta 1971 alkaen. Tällä hetkellä lajittelu- ja kierrätyskeskusalueen pinta-ala on kaikkiaan noin 60 ha, josta nykyistä käytössä olevaa jätetäyttöaluetta on noin 3,5 ha ja suljettua vanhaa jätetäyttöaluetta noin 9 ha.
Laitosalueella syntyvät kaatopaikan suotovedet (määrä vuosittain 70 000 - 90 000 m3) pumpataan käsiteltäväksi Metsäsairilan jätevedenpuhdistamolle. Laitoksen vaikutuksia tarkkaillaan laajahkolla ohjelmalla, johon sisältyy varsinaisella laitosalueella toteutettavaa erilaisiin vesijakeisiin, jätetäytön sisäiseen suotoveteen ja alueelle sijoitetuista pohjavesiputkista otettaviin näytteisiin perustuvaa seurantaa sekä laitosalueen ympäristössä sijaitsevilla näytteenottopisteillä tehtävää ympäristön laadun tarkkailuilla (pohjavesiputket, pohjavesikaivot, pintavesiojat, vesistöt).
Jäteaseman / kierrätyskeskuksen kuormitus on ollut pitkässä tarkastelussa laskusuunnassa vuodesta 1996 alkaen, jolloin alettiin pumpata kaatopaikan suotovedet jätevedenpuhdistamolle. Tällä hetkellä laitosalueesta kohdistuu ympäristöön enää lievää hajakuormitusluonteista kuormitusta, jonka vaikutukset eivät sanottavammin erotu alueen muiden hajakuormittajien aiheuttamasta kuormituksesta. Lasku näkyy paikoin myös ympäristön laadun hitaana parantumisena mm. Myllylahdella. Vuonna 2023 kuormitus oli tehtyjen arviolaskelmien perustella fosforin osalta noin 0,48 % ja typen osalta noin 1,1 % valuma-alueelle (Visulahti-Mustaselkä) tulevasta kuormasta. Vuonna 2023 Metsäsairilan kierrätyskeskuksen arvioitu ravinnekuormitus ympäristöön vastasi noin 5-20 tyypillisesti jätevetensä käsittelevän vakituisesti asutun haja-asutusalueen kiinteistön kuormitusta (arviovälin alaraja fosforikuormituksen ja yläraja typpikuormituksen mukaan).
Mikkelin Ristiinan Yöveden vedenlaatu vuonna 2023 ja vedenlaadun kehitys vuosina 1990 – 2023, Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy
Mikkelin (ent. Ristiinan) Yöveden tarkkailua on toteutettu vuodesta 1980 lähtien. UPM Plywood Oy Pelloksen tehtaiden ja Ristiinan keskuspuhdistamon ympäristöluvissa on velvoitettu seuraamaan jätevesien vesistövaikutuksia ja tarkkailu toteutetaan yhteistarkkailuna. Nykyisellään Yöveden tarkkailua toteutetaan Ramboll Oy:n 16.12.2015 laatiman yhteistarkkailuohjelman (Ristiinan jätevedenpuhdistamo ja UPM Plywood Oy, Pelloksen vaneritehtaat) mukaisesti.
Yövedeltä otetaan vesistötarkkailunäytteet tarkkailuohjelman mukaisesti kolme kertaa vuodessa yhdeksältä havaintopaikalta. Vesistötarkkailun lisäksi kuormittajien velvoitteena on toteuttaa myös Yöveden biologista (pohjaeläintarkkailu) sekä kalataloudellista tarkkailua. Vuonna 2023 tehtiin tarkkailuohjelman mukaisesti kalataloudellinen tarkkailu. Biologinen tarkkailu on vuorossa vuonna 2024.
Vuonna 2023 tarkkailtujen puhdistamojen toimintavuosi oli melko tavanomainen. Ristiinan jätevedenpuhdistamolle tulokuorma oli jonkun verran edellisvuosia korkeampi eikä kaikkia yksittäisiä lupaehtoja saavutettu. Pelloksen tehtaan puhdistamoissa oli myös yksittäisiä jaksopoikkeamia. Molempien puhdistamojen yhteenlaskettu kuormitus oli edellisvuotta korkeampi mm. fosforikuorman osalta. Kyse on osaltaan pienehköille tulokuormitukseltaan vaihteleville laitoksille tyypillisestä vuosivaihtelusta eikä laitosten yhteenlaskettu vesistökuormitus poikennut kokonaisuutena merkittävästi tavanomaisesta.
Laitosten vesistövaikutuksia tarkkaillaan yhteensä 12 Pökkäänlahden ja Uittamonsalmen välille sijoittuvasta näytepisteestä. Selkeimmin laitosten kuormitusvaikutus oli havaittavissa Ristiinan yhdyskuntajätevesipuhdistamon purkupisteen edustalla sijaistevalla näytepisteellä Pukkisaaren edustalla. Vaikutus voitiin todeta purkuvesistön hygieenisen laadun heikentymisenä ja alentuneina hapen kyllästysarvoina varsinkin pohjan läheisessä vesikerroksessa. Osassa tarkkailupisteitä varsinkin Pökkäänlahden pohjoispäässä vedenlaatuun vaikuttaa yläpuoliselta valuma-alueelta tuleva kuormitus, johon sisältyy ihmisen toimintaan liittyvää hajakuormitusta. Tarkkailulla alueella havaitaan myös taajamahulevesien vedenlaatua heikentävää vaikutusta. Tulovirtaaman suuren vaihtelun tiedetään häiritsevän Ristiinan yhdyskuntajätevesipuhdistamon toimintaa. Ilmiö viitaa siihen, että viemäriverkostoon pääsee edelleen puhdistamon toiminnan kannalta merkittävä määrä hulevesiä.