Kuvaus
Jätehuollon organisointia on käsitelty kahdesti (11.9.2023 ja 13.2.2024) Mikkelin kaupungin Konserni- ja elinvoimajaostossa.
Uusi jätelaki astui voimaan 19.7.2021. Jätelain uudistuksella on tarkoitus vauhdittaa kierrätystä ja kiertotaloutta. Uudistusten tavoitteena on, että vuonna 2025 Suomessa tulee kierrättää yhdyskuntajätteestä 55 prosenttia ja 60 prosenttia vuonna 2030. 8.6.2023 Euroopan komissio julkaisi varhaisvaroitusraportin niille maille, jotka eivät näytä saavuttavan jätedirektiivissä asetettuja tavoitteita. Komission mukaan Suomi on jäämässä tavoitteista. Kuntien ja niiden omistamien jätelaitosten osalta kierrätystavoitteisiin pääseminen edellyttää merkittäviä investointeja mm. infraan, henkilöresursseihin ja tieto- ja viestintätekniikkaan. Palvelujen tuottaminen kustannustehokkaasti tulee olemaan haaste erityisesti niillä alueilla, joissa asukaspohja pienenee, kustannustehokkuus edellyttää tulevaisuudessa nykyistä laajempia kokonaisuuksia. Jätepalveluiden palveluiden tuottaminen on kehittynyt suurempien käsiteltävien massamäärien suuntaan. Vastaavasti palveluja tuottavien organisaatioiden järjestäytymisessä on viime aikoina nähty suuruuden ekonomiaan perustuvia, kunnallisia rajoja ylittäviä integraatiota.
Jätehuollon organisointia on käsitelty kahdesti (11.9.2023 ja 13.2.2024) Mikkelin kaupungin Konserni- ja elinvoimajaostossa.
Mikkelin kaupungin Konserni- ja elinvoimajaosto on kokouksessaan 13.2.2024 (§7 Jätehuollon organisoinnin selvitys) päättänyt käynnistää esiselvityksen Mikkelille mahdollisista jätehuollon palvelutehtävän viranomais- ja organisointimalleista.
Metsäsairila Oy yhdessä Jätekukko Oy:n kanssa on teetättänyt aiemmin KPMG Oy Ab:lla selvityksen jätehuoltoyhtiöiden fuusioitumisesta. Työ sisältää lähtötiedot tähän työhön.
KPMG Oy Ab on jättänyt (xx.04.2024) tarjoutumisen eo. kuvattuun työhön Toimeksiantokirjeen muodossa.
Hankintalain 40 §:n mukaan suorahankinnassa hankintayksikkö neuvottelee valitsemiensa toimittajien kanssa hankintasopimuksen ehdoista julkaisematta etukäteen hankintailmoitusta. Hankinta voidaan toteuttaa suorahankinta, jos hankintalainkriteerit täyttyvät. Hankintalain 40 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan suorahankinta voidaan toteuttaa teknisestä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan; lisäedellytyksenä on, että järkeviä vaihtoehtoisia tai korvaavia ratkaisuja ei ole eikä kilpailun puuttuminen johdu hankinnan ehtojen keinotekoisesta kaventamisesta.
Hankinnan arvioitu kustannus on 15 000 – 20 000 euroa, joten palveluhankintoja koskeva kansallinen kynnysarvo 60 000 euroa ei ylity. Mikkelin kaupunkikonsernin hankintasäännön mukaan hankintalain tarkoittamia suorahankintoja on mahdollista toteuttaa perustellusti, kun kriteerien täyttymisestä on kuultu hankintapäällikköä.
Nyt käsillä olevassa asiassa suorahankinnan kriteerit täytyvät, koska kyseessä on KPMG:n laatiman fuusioitumisselvityksen jatkoselvitys Jätehuollon organisoinnista ja rakennemalleista Mikkelissä, jonka vuoksi muilla toimijoilla ei ole jo laadittua laajaa tausta-aineistoa (Hankintalaki 40 § 2 momentin 2 kohta). Hankintapäällikkö on myös todennut suorahankinnan kriteeristön täyttyvän.
Mikkeli hankkii jatkotyönä Jätehuollon rakenteellisten mallien esiselvityksen suorahankintana KPMG Oy Ab:ltä.