Kaupunkikehityslautakunta, kokous 19.9.2023

Kuvaus

Tausta ja ohjelmoinnin tavoitteet

Mikkelin kaupunki tarjoaa uimarantapalveluita 29 rannalla eri puolilla kantakaupunkia, pitäjätaajamia ja haja-asutusalueita. Palvelun tarjoajana toimii Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen Infra- ja viheraluepalvelut, jolle vuoteen 2021 asti Liikuntapalveluiden vastuulla olleet 12 rantaa siirtyivät.

Infra- ja viheraluepalvelut tilaa uimarantojen kunnossapidon kokonaisuudessaan ulkopuoliselta urakoitsijalta osana ylläpidon alueurakoita. Hallinnollisten muutosten myötä palvelukokonaisuutta on arvioitu uudelleen ja siinä yhteydessä on koettu välttämättömäksi tehdä pitkän tähtäimen suunnitelma palvelun toteuttamiseksi tulevaisuudessa.

Uimarantapalvelun tarjoamisen ensisijaisena lähtökohtana on sen turvallisuus, johon käyttäjät harvemmin puuttuvat asioiden ollessa kunnossa. Toinen palvelun tärkeä lähtökohta on rantojen viihtyisyys ja virkistysarvot. Ne herättävät aika ajoin runsaasti kansalaiskeskustelua. Käyttäjien toiveena on hyvin hoidetutut uimarannat. Hyvä kunnossapito osoittaa käyttäjille alueen arvostusta ja ennaltaehkäisee ilkivaltaa.

Tämän kehittämisselvityksen tavoitteena on esittää vaihtoehdot ja keinot, joilla kaupungin uimarantapalvelut voidaan toteuttaa vallitseva taloustilanne huomioiden vähintään tyydyttävällä tavalla niin turvallisuuden kuin viihtyisyyden puolesta. Tässä kehittämisselvityksessä esitetään kaksi vaihtoehtoa, joista ensimmäisessä kaikki nykyiset rannat säilytetään ja toinen, jossa rantojen määrää karsitaan oleellisesti nykyisestä. Kehittämisselvitys sisältää myös kansalaisille suunnatun kyselyn sekä ulkopuolisen asiantuntijan tekemän riskinarvioinnin nykyisille uimarannoille.

Käsitteet, lait ja asetukset

EU-uimaranta

EU-uimarannat ovat rantoja, joita koskee EU:n uimavesidirektiivi. EU-uimarannoiksi määritetään suurehkot yleiset uimarannat, joilla arvioidaan uivan uimakauden aikana huomattava määrä (vuoteen 2014 saakka 100 kpl) uimareita päivittäin. Käytännössä EU-ranta käsite liittyy vesinäytteiden ottotaajuuteen, joka on normaaleja uimarantoja tiheämpää. EU-rantojen uimavedestä laaditaan terveydenhuoltoviranomaisten toimesta uimavesiprofiili, joka määrittää uimaveden laadun neljän vuoden aikajänteellä. Mikkelissä on tällä hetkellä yhdessä terveydenhuoltoviranomaisten ja toiminnan harjoittajan kanssa päädytty määrittelemään kolme EU-rantaa (Pitkäjärvi, Pankala ja Orijärvi) ja kaikkien kolmen rannan uimavesiprofiili on viimeisimmän vuoden 2021 määrityksen mukaan erinomainen. Uimavesiprofiilin päivittämisestä vastaa Mikkelin seudun ympäristöpalvelut.

Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011)

Kuluttajaturvallisuusalin 5 § (Huolellisuusvelvollisuus) mukaan: ” Toiminnanharjoittajan on olosuhteiden vaatiman huolellisuuden ja ammattitaidon edellyttämällä tavalla varmistauduttava siitä, että kulutustavarasta tai kuluttajapalvelusta ei aiheudu vaaraa kenenkään terveydelle tai omaisuudelle. Toiminnanharjoittajalla on oltava riittävät ja oikeat tiedot kulutustavarasta ja kuluttajapalvelusta, ja hänen on arvioitava niihin liittyvät riskit.”

Saman lain 9 § (Tietojen antaminen kuluttajalle) mukaan: ” Toiminnanharjoittajan on selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla annettava kuluttajille ja kuluttajiin rinnastettaville tarvittavat tiedot, jotta he pystyvät arvioimaan kulutustavaroihin ja kuluttajapalveluihin liittyvät vaarat. Valvontaviranomainen voi vaatia, että toiminnanharjoittaja antaa kuluttajille sopivalla tavalla tavaraan tai palveluun liittyvän vaaran torjumisen tai ehkäisemisen kannalta tarpeellisia käyttö- tai toimintaohjeita, varoituksia tai muuta tietoa.”

Laki edellyttää myös turvallisuusasiakirjan laatimisen uimarantoja varten (§ 7). Mikkelin kaupungin uimarantoja varten on kyseinen asiakirja laadittu vuonna 2016, joka on päivitetty viimeksi tämän ohjelmatyön yhteydessä. Siinä määritellään vastuutahojen lisäksi mm. ne konkreettiset toimenpiteet, joilla uimarantojen turvallisuus pyritään pitämään riittävällä tasolla.

Terveydensuojelulaki (763/1994)

Tässä laissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa (710/2014 ja 711/2014) määrätään uimaveden laadusta ja laadun valvonnasta. Asetuksissa on eritelty yleiset uimarannat (EU-uimarannat) ja pienet yleiset uimarannat, joiden näytteidenottotaajuudet ovat erilaiset. Kaikkien uimarantojen veden laatua tarkkaillaan uimakauden aikana asetuksien mukaisesti ja tarkkailusta vastaa viranomaisten osalta Mikkelin seudun ympäristöpalvelut ja se laskuttaa Infra- ja viheraluepalveluita tästä työstä vuosittain noin 6 600 eurolla. Viranomaisvalvonnan lisäksi uimaveden silmämääräistä tarkkailua tekevät säännöllisesti hoitotöiden yhteydessä alueurakoitsijan edustajat sekä Suomenniemen alueella kaupungin vesilaitoksen henkilöstö.

Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa yleisistä uimarannoista (177/2008) todetaan uimakauden olevan 15.6.–31.8.

Järjestyslaki (612/2003)

Lain tarkoitus on edistää järjestystä ja turvallisuutta yleisillä paikoilla sekä ehkäistä vaaratilanteiden syntymistä. Laissa käsitellään mm. kiellettyjä esineitä, lemmikkieläimiä ja yleisen turvallisuuden vaarantavaa käytöstä sekä alkoholin käyttöä. Uimarantojen osalta lain voidaan katsoa koskevan toiminnanharjoittajan sijaan enemmänkin käyttäjiä, joiden toiminta ja käytös ei saa aiheuttaa vaaraa yleiselle turvallisuudelle. Lisäksi laissa kielletään esimerkiksi lemmikkieläinten tuonti yleisille uimarannoille.

Tupakkalaki (549/2016)

Tämä laki ja sen vuoden 2022 päivitys kieltää tupakoinnin yleisellä uimarannalla toukokuun alusta syyskuun loppuun. Lain mukaan yleisellä uimarannalla tarkoitetaan uimarantaa, jossa kunnan terveydensuojeluviranomainen odottaa huomattavan määrän ihmisiä uivan eli tarkalleen ottaen vain niin sanottuja EU-rantoja. Tupakointikieltokyltit EU-uimarannoille on asennettu kesäkuussa 2022.

Uimarantojen nykytila

Nykyisistä uimarannoista 12 sijaitsee kantakaupungin alueella ja muut 17 uimarantaa kylissä ja pitäjätaajamissa. Mikkelissä uimarantojen kunnossapitokaudeksi on sovittu 1.6–30.9. Käytännön kokemus on osoittanut, että tällä ajanjaksolla on eniten käyttäjiä. Millään rannalla ei ole rantavalvontaa. Viimeisin kaikkia uimarantoja koskeva riskikartoitus on tehty kesäkuussa 2022. Samoin useimmat rannat (21 kpl), mukaan lukien kaikki liikuntapalveluilta siirtyneet rannat on tarkastettu sukeltamalla keväällä 2023. Ylläpitäjä on määrittänyt uimarannoille sukelluskierron; kantakaupungin ja pitäjätaajamien uimarannat sukelletaan vuosittain ja pienemmät 3 vuoden välein.

Yleisesti voidaan todeta, että keskeisimmät puutteet liittyvät rakenteisiin laiturilla ja pukusuojissa, puutteelliseen opastamiseen muutamille uimarannoille sekä uimarannalla olevaan käyttäjien informointiin. Myös pelastusvälineisiin ja niiden sijaintiin liittyviä puutteita esiintyi jonkin verran. Joillain rannoilla autojen turvallinen parkkeeraaminen on mahdollista vain hyvin vähälle määrälle autoja ja jalankulkijat ja autot ovat tällöin helposti törmäysvaarassa. Useammalla rannalla osoitetulta parkkipaikalta rannalle on pakollinen tien ylitys, pääosin ilman suojatietä. Polkupyörien parkkipaikat puuttuvat lähes kaikilta uimarannoilta.

Uimarantojen viihtyvyyteen vaikuttavat turvallisuuden lisäksi muutkin tekijät. Taajamien uimarannoilla on vaihtelevassa määrin intensiivistäkin kunnossapitoa vaativia viherrakenteita sekä leikki- ja liikuntavälineitä, joiden kunto vaikuttaa oleellisesti rannan viihtyisyyteen. Yleisesti liikuntapalveluilta siirtyneillä rannoilla on huomattava määrä korjaus- ja ylläpitovelkaa ja niissä esiintyy paitsi turvallisuuteen myös viihtyisyyteen liittyviä selviä puutteita. Taajamien ulkopuolella olevien rantojen perusrakenteet, kuten pukukopit ja puuceet ovat pääsääntöisesti useita kymmeniä vuosia vanhoja. Muutamilla rannoilla on tulipaikkoja, joiden paloturvallisuus on selvästi puutteellinen.

Infra- ja viheraluepalveluiden henkilöstöresurssi ei ole lisääntynyt mitenkään, vaikka organisaation vastuulle on tullut lisää 12 kappaletta uimarantoja vuonna 2022, joten palveluntarjoajan muut työt ovat kärsineet lisääntyneiden uimarantojen aiheuttamien lisätöiden vuoksi.

Infra- ja viheraluepalvelut palvelun tarjoajana urakoittaa kaikkien rantojen kunnossapidon ja vuosittaiset kustannukset vuoden 2022 hintatasolla ovat noin 160 000 euroa. Palvelun toteutukseen on varattu rahaa vuonna 2022 noin 113 000 euroa. Erotus on täytynyt kattaa vuonna 2022 Infra- ja viheraluepalveluiden muiden palveluiden vähentämisellä ja leikkaamisella ja tällaisella toimintamallilla on pidemmällä aikavälillä selvästi toimintaa ja palvelun tarjontaa rapauttava vaikutus.

Tilinpäätöksen mukaan vuonna 2022 uimarantojen kunnossapitoon ja välttämättömiin korjauksiin käytettiin 209 700 euroa.  Osassa uimarantoja rakenteet paljastuivat kesän 2022 aikana oletettua huonommiksi. Esim. Orijärven laituri rikkoutui ja Nielusen laituria ei kannattanut enää kunnostaa rakenteiden keveyden vuoksi.

Mikkelissä on kuudessa kohteessa talviuintipaikkoja, mutta niissä toiminnanharjoittajana on muut organisaatiot kuin Infra- ja viheraluepalvelut. (Mikkelin avantouimarit, Ristiina Rinkka ja Suomenniemen urheilijat).

Mikkelin kaupungin ainoa virallinen koirien uimapaikka sijaitsee Kaituenlammen eteläpäässä ja sen kunnossapidosta vastaa liikuntapalvelut. Koirien uittaminen kuitenkin on sallittua jokamiehenoikeudella kaikilla yleisillä alueilla lukuun ottamatta uimarannoiksi tai vesiliikennealueiksi osoitettuja rantoja, kunhan uittamisessa noudatetaan järjestyslain vaatimuksia mm. koirien kiinnipitämisen osalta. Kaupunki ei asenna koirien uittamista kieltäviä kylttejä yleisille alueille.

Mikkelin kaupungin liikuntapalvelut järjestää vuosittain uimakouluja. Kaupungin Infra- ja viheraluepalvelut -yksikkö ei vastaa uimakoulujen käytännön toiminnan turvallisuudesta, mutta pyrkii järjestämään olosuhteet sellaiseksi, että uimakouluja voi järjestää olosuhteiden puolesta turvallisesti. Uimakoulutoiminnasta sovitaan aina etukäteen Infra- ja viheraluepalveluiden kanssa.

Uimarantojen määrän vertailu muihin saman kokoluokan kaupunkeihin

Alla olevassa taulukossa vertaillaan Mikkelin kaupungin uimarantojen määrää sekä rantavalvontaa muihin saman kokoluokan kaupunkeihin. Kaupungit on valittu asukasluvun mukaan niin, että mukana on viisi Mikkeliä lähimpänä asukasluvultaan olevaa suurempaa ja viisi pienempää kaupunkia. Kaupungit esitetään siinä järjestyksessä, kuinka montaa asukasta yksi uimaranta laskennallisesti palvelee. Tämän lisäksi taulukkoon on otettu mukaan kolme Järvi-Suomen kaupunkia.

Taulukosta selviää, että kymmeneen asukasluvultaan lähimpään kaupunkiin verrattuna Mikkelin kaupungin virallisten uimarantojen määrä on sekä absoluuttisesti että asukaslukuun suhteutettuna selvästi suurin. Mikäli Mikkelin virallisten uimarantojen määrä säädettäisi taulukossa esitettyjen em. kaupunkien keskiarvon mukaan, olisi Mikkelissä noin kahdeksan virallista uimarantaa. Taulukossa on esitetty myös kolmen muun Järvi-Suomen kaupungin uimarantatilanne. Myös niissä uimarantatiheys asukasmäärään nähden on selvästi Mikkeliä pienempi.

 Kuntalaiskyselyn tuloksia

Kesän 2022 aikana 11.7-7.8.2022 kaupungin verkkosivuilla toteutettuun kyselyyn vastasi 492 henkilöä. Vastaajista 93 % käytti uimarantoja kesän 2022 aikana ja sama osuus käyttäjistä käytti rantoja vähintään 5 kertaa kyselyn sulkeutumiseen mennessä. Perheet olivat tyypillisin kävijäryhmä vastaajissa ja he kävivät laskennallisesti 2,4 eri rannalla. Suosituin uimaranta vastaajien keskuudessa oli Pitkäjärvi, tosin vastauksista ei käynyt ilmi, miten tuo suosio jakautui läntisen ja itäisen Pitkäjärven uimarannan kesken. Noin 91 % vastaajista olisi sitä mieltä, että yleisarvosana kaupungin uimarannoista on hyvä (71 %) tai kiitettävä (20 %).

Vastaajista noin 60 % useimmin käytetylle uimarannalle oli matkaa alle kaksi kilometriä ja 87 % vastaajista matkaa useimmin käytetylle rannalle oli alle viisi kilometriä. Mainitsemisen arvoista on myös, että 37 % vastaajista matkaa useimmin käytetylle rannalle oli alle kilometri. Noin 60 % vastaajista kulki rannoille joko kävellen tai polkupyörällä.

Kun kysyttiin, että tarvitaanko rannoille ns. perusvarustuksen (uimarantakyltti, pukukoppi, WC, pelastusrengas ja roska-astia) lisäksi vielä muuta, oli yli 77 % vastaajista tyytyväisiä tähän niin sanottuun perusvarustukseen. Ylivoimaisesti eniten kaivattu lisävaruste oli laituri. Laiturien suosioon saattoi vaikuttaa se, että yhden suosituimmista uimarannoista eli Orijärven uimarannan laituri oli pois käytöstä noin kuukauden ajan kyselyn aikana. Jonkin verran toivottiin lisää penkkejä ja leikkivälineitä.

Kysyttäessä vastaajien kantaa uimarantaverkoston karsimisesta taloudellisiin syihin vedoten noin 86 % oli sitä mieltä, että verkostoa ei saa karsia. Karsimisen hyväksyvissä vastauksissa ilmeni kohtalaisen yleisesti se, että lähekkäin olevista rannoista toisen voisi tarpeen tullen lakkauttaa. Joissain vastauksissa tuli esiin myös se, että lopetettavilla rannoilla voisi edelleen käydä uimassa omalla vastuulla.

Vapaassa kommentoinnissa tuli hyvin selvästi esille se, että vastaajat vastustivat uimarantojen lopettamista. Perusteluina olivat mm. palvelun edullisuus (ilmaista käyttäjille), rantojen merkitys Mikkelin veto- ja pitovoimalle sekä maineelle, uimataidon tärkeys sekä se, että kansalaisten mielestä palvelun tuottaminen ei ole kallista ja siksi lakkauttamisista saatava säästö pieni.

Mikkelin uimarantojen verkostotarkastelu

Vaikka viime vuosina kaupungin tietoon ei ole tullut vakavia loukkaantumisia uimarannoilla, on selvää, että kuluttajaturvallisuuslain vaatimus palvelun vaaraa aiheuttamattomuudesta ei toteudu kaikilla Mikkelin uimarannoilla edes laskennallisella nykymäärärahalla (160 000 euroa) saati vuodelle 2022 budjetoidulla 113 500 euron määrärahalla.

Monilla rannoilla on riskinarvioinnin tuloksena havaittu selviä turvallisuuspuutteita rantojen rakenteissa, joiden kuntoon laittaminen vaatii normaali käyttömenojen lisäksi vuosittaisia investointimäärärahoja. Uimarantojen yleiseen viihtyisyyteen liittyy myös runsaasti kohentamistarvetta. Tässä kehittämisselvityksessä on päädytty esittämään vaihtoehtoisesti joko nykyisen verkoston säilyttämistä ja määrärahojen lisäämistä tarpeen mukaan tai uimarantaverkoston harventamista.

Vaihtoehto 1

Tässä vaihtoehdossa kaikki nykyiset uimarannat säilytetään ja niiden palvelutasoa kehitetään turvallisuuspuutteita poistamalla ja viihtyisyyttä lisäämällä. Vaihtoehdossa tulee varata vähintään 160 000 euroa käyttötalouteen sekä suunniteltuihin investointeihin 70 000 euroa vuosittain. Tämän lisäksi tulee huomioida mahdolliset yllättävät rikkoutumiset kuten jäätilanteesta aiheutuvat laiturivauriot sekä merkittävämmät ilkivaltakorjaukset. Budjetoinnissa tulee huomioida yleinen kustannustason nousu.

Tämä vaihtoehto nostaa viher- ja infra-alueiden palvelualueen rahoitustarvetta pysyvästi. Ratkaisuna ei voi olla se, että kate haetaan toistuvasti Infra-ja viheralueiden muusta kunnossapidosta.

Vaihtoehto 2

Tässä vaihtoehdossa seuraavat uimarannat lopetetaan: Alamaa, Avojärvi, Honkalahti, Kalevanlampi, Kihli, Korpijärvi, Kouluranta, Laajalampi, Löytö, Pesäjärvi, Pitkähiekka, Saarijärvi. Vuotuinen säästö alueurakoinnissa nykyisten sopimusten päättymisen jälkeen vuodesta 2024 (vuoden 2023 säästön arvellaan kuluvan lopetettavilta rannoilta poistettavien rakenteiden purkamiseen) eteenpäin lopetetuista rannoista olisi noin 20 000 euroa vuodessa. Samoin kuin vaihtoehdossa 1, tässä vaihtoehdossa tulee varata suunniteltuihin investointeihin silti 70 000 euroa vuosittain. Tämän lisäksi tulee huomioida mahdolliset yllättävät rikkoutumiset kuten jäätilanteesta aiheutuvat laiturivauriot sekä merkittävämmät ilkivaltakorjaukset. Budjetoinnissa tulee huomioida yleinen kustannustason nousu.

Kihlin ja Laajalammen viheralueet jäävät puistoksi kunnossapitoluokkaan A3/R4 ja kaikkien lopetettavien rantojen käyttökelpoiset varusteet hyödynnetään muilla säilytettävillä rannoilla tai retkisatamissa. Kaikki lopetettavat viralliset uimarannat jäävät edelleen kansalaisten käytettäväksi myös uimiseen, vaikka varsinainen uimarantapalvelu loppuu.

Edellä esitetyn verkostotarkastelun jälkeen Mikkeliin jäisi 17 virallista uimarantaa eli yksi uimaranta noin 3000 asukasta kohden. Se olisi noin kaksinkertainen määrä edellä esitettyihin verrokkikaupunkeihin nähden. Säilytettäviä ja kehitettäviä rantoja olisivat:

• Haukivuoren satama
• Kaihu
• Valkamanlahti
• Launiala
• Nieluslampi
• Orijärvi
• Otava
• Pankalampi
• Pitkäjärvi
• Pitkäjärvi läntinen
• Ristiina
• Suojalampi
• Taipaleenlahti
• Tuukkala
• Tuppurala
• Kyyhkylä
• Urpola

Kolmannen sektorin osallistuminen uimarantapalvelun tuottamiseen

Virallista uimarantapalvelua olisi teoriassa mahdollista toteuttaa myös niin, että päävastuun uimarannan kunnossapidosta ottaisi jokin kolmannen sektorin toimija kaupungin ollessa mukana osittain rannan kunnossapidossa. Tämä vaihtoehto ei käytännössä ole toimiva sen vuoksi, että uimarantapalveluun liittyy paljon säännöllistä tekemistä (mm. kevätsukelluksia, viikoittaisia tarkastuksia ja puhtaanapitoa,) tiedostettua vastuun kantamista (mm. kuluttajaturvallisuuslain mukaisen turvallisuusasiakirjan laadinta ja päivittäminen) sekä rahallista panostamista (mm. uimaveden laadun valvonnasta koituvien kustannusten kattaminen, pelastusvälineistön järjestäminen ja rakenteiden korjaukset). Myös tässä vaihtoehdossa uimarannat jäisivät virallisiksi uimarannoiksi niiden ollessa kaupungin maalla. Lopullinen vastuu uimarannoista jäisi aina kaupungille.

Uimarantojen kehittäminen

Käytetyimpien uimarantojen nykyinen palvelutaso pyritään turvaamaan. Vähemmän käytettyjen rantojen kohdalla turvallisuus tulee olemaan pääasia. Kaikilla rannoilla suurimmat investoinnit kohdistuvat pakollisiin tärkeisiin rakenteisiin kuten laitureihin, käymälöihin ja pukukoppeihin. Liikenneturvallisuutta parannetaan uimarantojen peruskorjausten yhteydessä. Rannan ruoppaukset ja rantahiekan lisäys sekä metsäisten kohtien raivaukset yleisesti tullaan tekemään tarpeen ja rannan käyttöasteen mukaan. Nuotiopaikkojen paloturvallisuudesta tullaan huolehtimaan. Käyttäjäkyselyssä toivottu laiturien tai uimalauttojen lisääminen ei yleisesti ottaen ole turvallisuussyistä ja yleisen taloustilanteen vuoksi mahdollista.

Käytetyimpien uimarantojen eli Pitkäjärven, Pankalan, Orijärven, Kaihun, Haukivuoren sataman, Ristiinan uimalan, Anttolan Taipaleenlahden ja Otavan uimarannoilla nykyinen palvelutaso turvataan ja rannan turvallisuustekijöitä kohennetaan.

Urpolan uimaranta joudutaan siirtämään hieman lounaaseen läheisen koulukeskuksen rakentamiseen liittyvien kevyen liikenteen väylien rakentamisen vuoksi vuonna 2024.

Kaihussa, Pankalammella, Ristiinassa ja Taipaleenlahdessa laiturirakenteet ovat niin suuret, että niiden jaksottaiseen isompaan saneeraukseen on syytä varautua seuraavan kymmenen vuoden aikajänteellä. Haukivuoren satama, Launiala, Orijärvi, Otava, Pankalampi ja Taipaleenlahti ovat uimarannan lisäksi suhteellisen näyttäviä rakennettuja viheralueita, joiden kunnossapitoon tulisi panostaa korjausvelan kasvamisen ehkäisemiseksi.

Rantavalvontatarve

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ohjeistaa määrittämään rantavalvonnan tarpeen ja valvojien määrän tunnistettujen vaarojen perusteella. Valvonnan tarvetta lisäävät esimerkiksi hyppytorni, useat samanaikaiset käyttäjät, veneily ja laivaväylä tai rannalla olevat leikkivälineet. Tukes on kehittänyt rantavalvonnan tarpeen määrittelyyn työkalun (https://tukes.fi/rantavalvontatyokalu), jonka mukaan käyttäjämäärä maltillisesti arvioituna kuudella rannalla (Haukivuoren satama, Orijärvi, Pankalampi, Pitkäjärvi sekä Pitkäjärvi läntinen ja Ristiina) rantavalvonta on tarpeen. Työkalun mukaan Kaihun uimarannalla on todennäköisesti tarve useammalle rantavalvojalle ja Tuppuralan uimarannalla rantavalvonnan tarve on koholla.

Varovasti arvioituna palkka- ja sivukulukustannus yhdestä uimavalvojasta yhden kuukauden ajalta olisi noin 2500 euroa. Näin seitsemän rannan valvontaan (Kaihussa kaksi valvojaa) kuluisi pelkkiä palkkakuluja noin 20 000 euroa ilman varallaolojärjestelmää. Rantavalvojien työaika pitää määrittää sen mukaan, miten paljon ja mihin aikaan rannalla on käyttäjiä ja valvojien tauot on järjestettävä niin, että valvonta ei häiriinny ja tämä tarkoittaisi käytännössä toimivaa varallaolojärjestelmää. Lisäksi valvojille tulisi järjestää asianmukaiset pelastusvälineet sekä muu tarpeisto.

Mikäli rannoille pitää rakentaa valvojaa varten sosiaalitilaa tms. tulisivat nämä kustannukset em. summan päälle. Pelkästään yhden uimarannan valvontakulut olisivat yhden kuukauden ajalta yhdellä valvojalla ja varahenkilöllä sekä asianmukaisilla varusteilla arviolta noin 5 000 euroa. Edellä mainituissa kustannuksissa ei ole huomioitu mahdollista sosiaali- ja valvontatilojen tarvetta minkään uimarannan osalta.

Kaupungin linjaus uimarantaverkoston tasosta ja laajuudesta

Mikkelin kaupungin taloustilanne tämän kehittämisselvityksen laadintahetkellä on sellainen, että Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen Infra- ja viheraluepalveluille osoitetulla vuotuisella vuoden 2022 määrärahalla ei pystytä ylläpitämään 29 nykyistä uimarantaa sillä tasolla, jota kuluttajaturvallisuuslaki edellyttää ja jolla kaikkia uimarantoja voidaan pitää viihtyisänä ja virkistävänä.

Vaihtoehdossa 2 lopetettavaksi esitettyjen uimarantojen käyttö uimiseen ei loppuisi virallisten uimarantojen lopettamisen myötä eivätkä nämä ranta-alueet jäisi täysin vaille Infra- ja viheraluepalveluiden hoitoa.

Näillä perusteilla vastuullinen toiminnanharjoittaja esittää, että uimarantaohjelman vaihtoehdoista valitaan jompikumpi ja että rantavalvonnasta tehdään lautakunnan päätös.

Päätösehdotus

Esittelijä

Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy Mikkelin kaupungin uimarantojen kehittämisselvityksen vuosille 2023-2033.

Kaupunkikehityslautakunta linjaa uimarantojen kehittämissuunnaksi kehittämisselvityksessä esitetyn vaihtoehdon 1, jossa nykyiset viralliset uimarannat tulevat säilymään. Kehittämissuunnan valinta edellyttää uimarantojen ylläpidon (käyttötalous TA23 198.00 €) rahoituksen pitkäjänteistä nostamista vuoden 2023 tasolta n. 160 000 euroa. Nykyisten virallisten uimarantojen säilyttäminen edellyttää talaousarvion investointimäärärahojen säilyttämisen 75 000 € tasolla rakenteiden korjausvelan poistamiseksi ja korjaamiseksi.

Virallisten uimarantojen rantavalvonnan tarpeen määrittämisen jälkeen tulee tämä huomioida kehittämisselvityksen aikajakson talousarviovalmistelussa.

Päätös

Hyväksyttiin.