Kuvaus
Uusi eläinlääkintähuoltolaki on hyväksytty eduskunnassa
Eduskunta on hyväksynyt uuden eläinlääkintähuoltolain (285/2023) 8.2.2023. Uuden eläinlääkintähuoltolain mukaan kunnilla olevaa perustasoisten eläinlääkäripalvelujen järjestämisvastuuta täsmennetään ja rajataan. Järjestämisvastuu kattaa laissa yksilöitävät palvelut, joiden riittävä saavutettavuus on eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kansanterveyden turvaamiseksi välttämätöntä varmistaa koko maassa.
Samalla eduskunta hyväksyi maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöön sisältyneen lausuman. Siinä eduskunta edellyttää, että "eläinlääkintähuoltolain vaikutuksia eläinlääkäripalveluiden alueelliseen saatavuuteen sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin seurataan, ja että valtioneuvosto ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin, joilla turvataan kohtuuhintaiset eläinlääkäripalvelut koko maassa. Edellä tarkoitetuista vaikutuksista toimitetaan selvitys eduskunnalle kahden vuoden kuluessa eläinlääkintähuoltolain voimaantulosta."
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Tavoitteena on voimaantulo vuonna 2023.
Eläinlääkintähuoltolaki 285/2023 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®
Eläinlääkäreiden osaaminen ja työvoimatarve
Eläinlääkäreiden osaamisesta ja työvoimantarpeesta on tehty selvitys. Selvitys arvioi eläinlääkärikoulutuksen määrällisistä koulutustarpeista, selvittää syitä eläinlääkäreiden rekrytointiongelmiin ja tuo ehdotuksia veto- ja pitovoiman kehittämiseksi.
Linkki selvitykseen:
https://okm.fi/-/selvitys-ehdottaa-elainlaakarikoulutuksen-lisaamista-ja-elainlaakarien-tyoolojen-kehittamista?fbclid=IwAR0I1t-qj2W7fTXez4G4PfNoiLowA_0fN9CSMWumP2zMgIIGm9B48ZXHBz0
Johdon katselmus
Terveysvalvonta piti johdon katselmuksen 10.3.2023. Katselmuksessa käytiin läpi edellisen vuoden laadunhallintaan liittyvät dokumentit, tallenteet ja tulokset sekä laadunhallinnalle omassa yksikössä asetetut tavoitteet ja arvioitiin niiden toteutuminen. Lisäksi asetettiin laadunhallinnan tavoitteet vuodelle 2023. Vuoden 2022 aikana ei tehty sisäisiä auditointeja, mutta poikkeamat on kirjattu ja käsitelty terveysvalvonnan palavereissa.
Mikkelin kaupungin ympäristötilinpäätös 2022
Ympäristötilinpäätöksen lyhyt yhteenveto on osana kaupungin tilinpäätöstä. Tämän lisäksi ympäristötilinpäätöksestä on vuodesta 2022 tehty laajempi erillinen versio, joka esitellään erikseen kaupunkikehityslautakunnassa ja kaupunginhallituksessa.
Ympäristötilinpäätöksen kirjoittamiseen ovat osallistuneet Infra- ja viheraluepalvelut ja Mikkelin seudun ympäristöpalvelut.
Mikkelin kaupungin ympäristötilinpäätöksessä keskitytään esittämään taloudelliset tunnusluvut ja toiminnan toteutuminen suhteessa ympäristönsuojeluvaatimuksiin. Ympäristötilinpäätös kattaa pääosin Mikkelin kaupunkiorganisaation toimintayksiköitä koskevat ympäristötulot ja –menot sekä ympäristöinvestoinnit. Kaupunkikonsernin muut yksiköt eivät kuulu tähän tarkasteluun.
Ympäristötulot, -menot ja -investoinnit yhteensä
Taulukossa on esitetty ympäristönsuojeluluokittain vuoden 2022 ympäristötulot, -menot ja –investoinnit eriteltyinä verrattuna vuoden 2021 vastaaviin. Poistot ja ympäristövastuuvarauksista maksetut menot ovat mukana taulukon luvuissa.
| Ympäristötulot, -menot ja -investoinnit |
2022 |
2021 |
| Tulot 1000 € |
Menot 1000 € |
Investoinnit 1000 € |
Tulot 1000 € |
Menot 1000 € |
Investoinnit 1000 € |
| 1. Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu |
0 |
749 |
0 |
0 |
778 |
0 |
| 2. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely |
6 990 |
4 983 |
1 573 |
7 016 |
3 823 |
5 727 |
| 3. Jätehuolto ja roskaantuminen |
0 |
767 |
0 |
75 |
1 249 |
0 |
| 4. Maaperän ja pohjaveden suojelu |
0 |
190 |
0 |
0 |
266 |
0 |
| 5. Melun ja tärinän torjunta |
0 |
5 |
0 |
0 |
5 |
27 |
| 6. Luonnon- ja maisemansuojelu |
0 |
53 |
31 |
0 |
32 |
0 |
| 7. Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät |
87 |
321 |
0 |
113 |
292 |
0 |
| 8. Ympäristönsuojelun edistäminen |
0 |
904 |
321 |
0 |
973 |
0 |
| 9. Ympäristöperusteiset verot |
0 |
867 |
0 |
0 |
0 |
0 |
| 10. Ympäristönsuojelun poistot |
0 |
4 384 |
0 |
0 |
3 602 |
0 |
| Yhteensä |
7 077 |
13 223 |
1 925 |
7 204 |
11 020 |
5 754 |
Ympäristötulot
Kaupungin yhteenlasketut ympäristötulot vuonna 2022 olivat 7,08 milj. euroa, joka on 5,5 % kaupungin kaikista toimintatuloista. Asukasta kohden ympäristötuloja kertyi 136,1 €. Lähes kaikki tulot tulivat jätevesimaksuista (6 382 000 €), mikä on noin 90,2 % kaikista ympäristötuloista. Muita tuloja tuli mm. viranomaistehtävien hoitamiseen liittyvistä lupa- ja valvontamaksuista (noin 87 000 €) ja hulevesimaksuja 608 000 €.
Ympäristömenot
Vuonna 2022 ympäristömenot olivat 13,22 milj. euroa, joka oli 2,6 prosenttia kaupungin kaikista toimintakuluista (sis. poistot). Asukasta kohden ympäristömenoja kertyi 254,3 euroa. Suurimmat menoerät olivat viemärilaitoksen poistot (30,6 %) ja jäteveden puhdistus (28,6 %). Ympäristömenoihin lasketaan myös ympäristönsuojeluun liittyvät verot ja veroluonteiset maksut, joita on jätevero, sähkövero ja polttoainevero. Lopetettujen kaatopaikka-alueiden (Anttola, Haukivuori, Ristiina, Suomenniemi, Oravinmäki, Metsä-Sairilan vanha jätepenkka ja Tikkala) ylläpitoon sekä suotovesien ja ympäristön tarkkailuun yhteensä noin 160 000 €.
Investoinnit
Kaupungin vuoden 2022 ympäristöinvestoinnit olivat 1,93 milj. euroa, mikä oli 7,3 % kaupungin kaikista käyttöomaisuusinvestoinneista. Asukasta kohti ympäristöinvestointeja kertyi 37,0 euroa. Vesilaitoksella oli viemäriverkoston 479 000 € ja jäteveden puhdistuksen 455 000 € investoinnit.
Investointikohteet liittyivät Urpolanjoen patojen poistamiseen (noin 100 000 €) ja energialamppujen vaihtourakkaan (noin 193 000 euroa), hulevesiohjelman saneerauskohteisiin (noin 536 000 €) Naistingin lintukosteikon kunnostamiseen (noin 52 000 €).
Mikkelin kasvihuonekaasupäästöt, CO2-raportti Mikkeli 2009 – 2021 (sisältää vuoden 2022 ennakkotiedon)
Raportissa on esitetty Mikkelin kasvihuonekaasujen päästöt vuosina 2009–2021. Lisäksi on esitetty ennakkotieto vuoden 2022 päästöistä. Mukana laskennassa ovat seuraavat sektorit: kuluttajien sähkönkulutus, sähkölämmitys, maalämpö, kaukolämmitys, erillislämmitys, tieliikenne, maatalous ja jätehuolto. Lisäksi on tarkasteltu teollisuuden sähkönkulutuksen päästöjä.
CO2-raportissa mukana olevat energiaperäiset päästöt lasketaan kunnassa (maantieteellisenä alueena) kulutetun sähkön, kaukolämmön sekä lämmityksen ja liikenteen polttoaineiden määrän perusteella. Maatalouden osalta laskenta sisältää kunnan alueella tapahtuvan maataloustuotannon päästöt. Jätteiden käsittelyn päästöt lasketaan syntypaikan mukaan.
Mikkelin päästöt ilman teollisuutta kasvoivat 6 prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2021. Keskimäärin päästöt kasvoivat CO2-raportin kunnissa 4 prosenttia.
Mikkelin päästöt kuluttajien sähkönkulutuksesta vuonna 2021 olivat 0,4 t CO2-ekv/asukas, eli noin 20 % suuremmat kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Sähkönkulutus on yleensä keskimääräistä suurempaa kunnissa, joissa on paljon loma-asukkaita, kunnissa, joissa on selvästi enemmän työpaikkoja kuin asukkaita, sekä kunnissa, joissa tarjotaan palveluja myös naapurikuntiin.
Mikkelin kasvihuonekaasujen päästöt vuonna 2021 olivat yhteensä 266,0 kt CO2-ekv ilman teollisuutta. Näistä päästöistä 21,6 kt CO2-ekv aiheutui kuluttajien sähkönkulutuksesta, 10,6 kt CO2-ekv sähkölämmityksestä ja 0,8 kt CO2-ekv maalämmöstä. Päästöistä 44,2 kt CO2-ekv aiheutui kaukolämmityksestä, 34,5 kt CO2-ekv erillislämmityksestä, 108,6 kt CO2-ekv tieliikenteestä, 29,3 kt CO2-ekv maataloudesta ja 16,3 kt CO2-ekv jätehuollosta. Teollisuuden sähkönkulutuksen päästöt olivat 14,9 ktCO2-ekv.
Mikkelin päästöt asukasta kohden vuonna 2021 olivat 5,1 t CO2-ekv ilman teollisuutta, kun ne kaikissa CO2-raportissa mukana olevissa kunnissa vaihtelivat välillä 2,3–15,7 t CO2-ekv. CO2-raportin kuntien keskimääräinen asukaskohtainen päästö vuonna 2021 oli 6,1 t CO2-ekv.
Mikkelin asukasta kohti lasketut päästöt rakennusten lämmityksestä olivat yhteensä 1,7 t CO2-ekv. Rakennusten lämmityksen asukaskohtainen päästö CO2-raportin kunnissa vaihteli välillä 0,6–4,7 t CO2-ekv keskiarvon ollessa 1,8 t CO2-ekv/asukas.
Mikkelin päästöt tieliikenteestä vuonna 2021 olivat 2,1 t CO2-ekv/asukas, eli noin 20 % pienemmät kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Sekä kunnan alueella tapahtuva läpiajoliikenne että paikallinen liikenne vaikuttavat tieliikenteen päästöihin.