Kaupunginvaltuusto, kokous 23.1.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 10 Mikkelin kaupungin kotoutumisohjelma 2023-2026

MliDno-2023-234

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Ari Liikanen, hallintojohtaja, ari.liikanen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kunnan kotoutumistyötä ohjaa laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010: kotoutumislaki). Kotouttamislain tavoitteena on tukea ja edistää kotoutumista sekä maahanmuuttajien mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken. On tärkeää myös huomioida maahanmuuttajien kotoutuminen yksilöllisenä prosessina, jolloin ymmärrystä ja tietoa alueen kotoutujista tarvitaan. Kotouttamisohjelmassa on keskeistä tavoitteet ja niiden toteutuminen ja se toimii työvälineenä sekä toimijoille että maahanmuuttajille. Tavoitteina ovat kielitaito,​ työllistyminen,​ yhdenvertaisuus ja peruspalveluiden turvaaminen,​ maahanmuuttajien aktiivisuus sekä tulkkipalve​luiden takaaminen. Tavoitteiden toteutuminen merkitsee kaupungin kaikkien palvelualueiden sekä muiden tahojen panosta kotouttamistyöhön.

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän perustamisen yhteydessä vastuu kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden asioista siirrettiin kunnilta kuntayhtymälle. Soteuudistuksessa kotoutumisen edistämisen vastuuta ei siirretty hyvinvointialueille vaan se on edelleen kunnilla kotouttamislain mukaisesti. Hyvinvointialue tukee kotoutumista sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon toimin. Hyvinvointialueella on rooli yhteistyörakenteissa alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa pakolaisten vastaanottoon liittyen sekä palvelujen varautumiseksi ja yhteensovittamiseksi. Kunnan on kuultava hyvinvointialuetta ennen pakolaisten kuntaan osoittamista, jos henkilöillä on ilmeisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeita. Hyvinvointialue osallistuu saapumiseen, jos vastaanotettavalla on sote-tarpeita ja järjestää asumisen palveluja, jos vastaanotettavalla on palveluasumisen tarpeita. Hyvinvointialue vastaa alaikäisten ilman huoltajaa tulevien asumisen järjestämisestä  ja palveluista. Tämän uudistuksen johdosta tulee kaupungin kotouttamisohjelmaa päivittää (hyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.6.2016 § 80). 

Kotouttamistyön ensimmäinen lähtökohta on kaupungin resurssien varmistaminen maahanmuuttokoordinaattorin viran täyttämisellä. Kyseisen viran kautta huolehditaan muut resurssitarpeet sekä jo olemassa olevat mahdollisuudet. Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Lisäksi myös siitä, että maahanmuuttajille tässä laissa tarkoitetut toimenpiteet ja palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Paikallisten viranomaisten on kehitettävä kotouttamista monialaisena yhteistyönä. Yhteistyöhön osallistuvat kunta, työ- ja elinkeinotoimisto, hyvinvointialue, Kansaneläkelaitos ja poliisi sekä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestävät järjestöt, yhdistykset ja yhteisöt.

Mikkelin kaupungin kotoutumisohjelmaa on valmisteltu konserni- ja elinvoimapalvelujen johdolla yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Kotoutumisohjelman valmistelussa on pyydetty lausunnot seuraavilta ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden kanssa toimivilta organisaatioilta:

Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa
Etelä-Savon Koulutus Oy
Etelä-Savon TE-toimisto
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Mikkelin kaupungin sivistystoimi
Mikkelin Miksei Oy
Mikkelin seudun kuntakokeilu
Mikkelin vastaanottokeskus
Mimosa ry.
Otavan opisto

Kotouttamisohjelmassa on huomioitu saadut lausunnot. Lausunnoissa on tarkennettu lausunnon antajan edustaman organisaation roolia kotoutumisen edistämisessä. Lausunnoissa on myös kiinnitetty asioiden ilmaisutapaan, painotuksiin ja sisällöllisiin puutteisiin.

Päätösehdotus

Esittelijä

Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan Mikkelin kaupungin kotoutumisohjelman vuosille 2023-2026.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan siten, että kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy liittenä olevan Mikkelin kaupungin kotoutumisohjelman vuosille 2023-2026.

Esittelijän muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Merkitään, että pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa.

Kuvaus

Kokouksen oheismateriaalina on Monikulttuurityö Mimosa ry:n, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän ja Etelä-Savon Koulutus Oy:n lausunnot Mikkelin kaupungin kotoutumisohjelmaan 2023-2026.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy liittenä olevan Mikkelin kaupungin kotoutumisohjelman vuosille 2023-2026.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Työllisyyspalvelut/palvelupäällikkö, sivistysjohtaja, Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa, Etelä-Savon Koulutus Oy, Etelä-Savon TE-toimisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Mikkelin Miksei Oy, Mikkelin seudun kuntakokeilu, Mikkelin vastaanottokeskus, Mimosa ry, Otavan opisto

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.


Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-16 ja arkipyhien aattoina sekä kesä-elokuussa maanantaista perjantaihin klo 9-15.