Mikkelin seudun ympäristölautakunta, kokous 17.11.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 94 Roskaantumiseen liittyvän määräyksen antaminen ja uhkasakon asettaminen, Pertunmaa

MliDno-2021-2192

Valmistelija

  • Sari Hämäläinen, ympäristötarkastaja, sari.a.hamalainen@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin seudun ympäristöpalvelut on tehnyt vuodesta 2015 alkaen tilalle 588-402-2-51 useita tarkastuskäyntejä kiinteistön roskaantumisen johdosta ja antanut kiinteistön entiselle omistajalle useita siivouskehotuksia ja selvityspyyntöjä. Kiinteistöllä on käsitelty entisen omistajan toimesta rakennusten purkujätettä murskaamalla ilman ympäristönsuojelulain (YSL, 527/2014) 27 §:n mukaista ympäristölupaa. Toiminnan seurauksena kiinteistö on todettu jätelain 72 §:n mukaisella tavalla roskaantuneeksi.

12.8.2015 Mikkelin seudun ympäristöpalvelut teki tilalle tarkastuskäynnin, jonka tarkoituksena oli tutustua kiinteistöllä harjoitettavaan toimintaan ja keskustella ympäristöluvan tarpeesta. Alueella murskattiin puuta (metsätähde, kierrätyspuu), jonka lisäksi toiminnanharjoittaja kertoi kokeilumielessä murskanneensa rakennusten purusta syntyvää jätettä. Kiinteistöllä oli purkujätteen lisäksi kantoja, metsätähdettä, purkupuuta, jätebetonia sekä autonrenkaita ja muuta jätteeksi luokiteltavaa materiaalia. Jätemateriaali kehotettiin poistamaan alueelta. Tässä yhteydessä myös todettiin, että alueella harjoitetaan ammattimaista jätteenkäsittelyä ja kehotettiin toiminnanharjoittajaa hakemaan toiminnalle ympäristölupaa.

Tilalle tehtiin uusi käynti 4.10.2017 Heinolan ympäristötoimen pyynnöstä. Tarkoituksena oli selvittää, onko kiinteistölle viety nk. seulanalitusjätettä (murskatun rakennusjätteen käsittelyssä syntyvää jätettä). Maastokäynnillä havaittiin, että ko. tilalla on yli puolen hehtaarin varastoalue (karttamittauksena noin 0,68 ha). Alueelle on selkeästi pidemmällä aikajaksolla tuotu murskattua puuta, jonka seassa on purkujäteperäistä osittain murskaantunutta jätettä (muovia, sähköjohtoa, eristevillaa, sekalaisia osia eri materiaaleista eli murskatun rakennusjätteen käsittelyssä syntyvää seulanalitusjätettä). Tämä jätettä sisältävä puumassa on tasattu kyseisellä kiinteistöllä sijaitsevalle varastokentälle eri kohtiin. Tasattujen alueiden päälle oli kasattu uutta jätemateriaalia. Vastaavanlaista haketettua osin puuperäistä jätettä on alueella useammassa kohdassa kasattuna satoja kuutioita. Vuoden 2015 tarkastuskäynnin perusteella kiinteistölle annettiin siivouskehotus ylimääräisen tavaran ja epäkurantin materiaalin poistamiseksi kiinteistöltä, mutta maastokäynnillä havaittiin, että niitä ei ollut poistettu. Toiminnanharjoittaja ei myöskään hakenut toiminnalleen eikä jätteen sijoittamiselle ympäristölupaa, eikä hän ilmoittanut toiminnastaan ELY - keskuksen jäterekisteriin. Tässä yhteydessä toiminnanharjoittajalta kiellettiin jätteen käsittely ja kuljettaminen sekä nk. seulanalitusjätteen ja rakennusten purkujätteen sijoittaminen ko. kiinteistölle. Lisäksi kiellettiin ns. seulanalitusjätteen hautaaminen ja polttaminen ko. kiinteistöllä. Toiminnanharjoittajaa pyydettiin antamaan selvitys toiminnastaan ja kiinteistön ennallistamisesta.

Maastokäynnillä 29.5.2018 todettiin, että edelliseen käyntikertaan verrattuna ei ollut tapahtunut muutosta: aluetta ei ollut siivottu eikä jätteitä poistettu. Toiminnanharjoittaja ei ole myöskään antanut selvitystä toiminnastaan ja alueen ennallistamisesta, jonka johdosta toistettiin toiminnanharjoittajalle annetut kiellot ja selvityspyyntö sekä annettiin siivouskehotus. Lisäksi Mikkelin seudun ympäristöpalvelut sai Etelä-Savon ELY -keskuksesta tiedon, että kiinteistöllä toiminut yritys oli asetettu konkurssiin 22.5.2018.

Kiinteistö on myyty uudelle omistajalle 17.1.2020. Keväällä 2020 Heinolan ympäristötarkastaja ilmoitti, että kiinteistön omistaja ja nykyinen vuokralainen ovat poistaneet kiinteistölle maahan haudattuja jätteitä. Siivouskehotusten johdosta kiinteistölle tehtiin Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen toimesta 16.10.2020 maastokäynti, jolloin todettiin, että kiinteistöä ei ollut siivottu annettujen siivouskehotusten mukaisesti. Marraskuussa 2020 kiinteistön entinen omistaja ilmoitti siivoavansa kiinteistön ennen talvea ja hän toimitti 24.11.2020 valokuvia siirtoasiakirjoista ja puhdistetusta maa-alueesta. Näiden selvitysten perusteella kiinteistöllä pidettiin lopputarkastus 21.5.2021. Tarkastuksella todettiin, että siivoaminen on kohdistunut vain osaan aluetta ja suurin osa kiinteistön alueesta oli edelleen roskaantunut sekä murskatulla purkujätteellä että erinäisillä jätteeksi jääneillä tavaroilla. Lisäksi tarkastuksella havaittiin jätteiden polttamista. Kiinteistö oli siis edelleen jätelain 72 §:n tarkoittamalla tavalla roskaantunut. Tarkastuksen johdosta annettiin 11.6.2021 kiinteistön entiselle omistajalle siivouskehotus poistaa alueelta murskattu purkujäte (ns. seulanalitejäte) ja jätteeksi jääneet käyttökelvottomat esineet sekä annettiin kielto hävittää jätteitä polttamalla.

Mikkelin seudun ympäristöpalvelut sai 13.8.2021 valituksen puujätteen murskauksesta ko. kiinteistöllä. Kiinteistölle tehtiin tarkastus 7.9.2021, jolloin havaittiin, että alueen siivousta ei ollut suoritettu siivouskehotuksessa esitetyllä tavalla: alueelta ei ollut viety pois murskattua purkujätettä tai murskattua purkujätettä sisältävää maa-ainesta. Puujätettä oli edelleen murskattu ja läjitetty alueen reunoille. Mikkelin seudun ympäristöpalvelut lähetti kiinteistön entiselle omistajalle uuden siivouskehotuksen haastetiedoksiantona 21.9.2021. Tässä yhteydessä hänelle annettiin myös tilaisuus tulla kuulluksi ja antaa kirjallinen selitys asian ratkaisemiseen vaikuttavista tekijöistä 14 vuorokauden kuluessa kuulemiskirjeen vastaanottamisesta (24.11.2021).

Mikkelin seudun ympäristöpalveluille ei ole toimitettu kirjallista selitystä asian ratkaisemiseen vaikuttavista tekijöistä. Kiinteistölle tehtiin 21.7.2022 tarkastus, jossa havaittiin, että alueen siivousta ei ollut suoritettu siivouskehotuksessa esitetyllä tavalla: alueelta ei ole viety pois murskattua purkujätettä ja murskattua purkujätettä sisältävää maa-ainesta. Alueen maaperässä oli vielä laajalla alueella havaittavissa murskattua purkujätettä. Myöskään eri puolilla kiinteistöä olevia jätteitä (mm. betonielementit, auton renkaat, puu- ja muovijäte) ei ole toimitettu asianmukaiseen käsittely- tai vastaanottopisteeseen. Viimeisin maastokäynti kiinteistölle tehtiin 3.11.2022. Havaintojen perusteella kiinteistö on edelleen jätelain 72 §:n tarkoittamalla tavalla roskaantunut.

Etelä-Savon ELY-keskuksen mukaan kiinteistön maaperä on saattanut pilaantua YSL 16 §:n tarkoittamalla tavalla, josta voi viitearvovertailun perusteella aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Edellä mainitun johdosta ELY-keskus on 3.10.2019 merkinnyt kyseisen kohteen Maaperän tilan tietojärjestelmään lajiin Selvitystarve, kiinteistöllä on myös merkintä Tarkista selvitystarve.

PERUSTELUT

Kiinteistö on todettu tarkastuksilla jätelain mukaisella tavalla roskaantuneeksi. Jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä.

Jätelain 72 §:n mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa (roskaamiskielto). Edelleen jätelain 73 §:n mukaan roskaajan on poistettava roskaava esine tai aine ympäristöstä ja muutoinkin siivottava roskaantunut alue. Jätelain 75 §:n mukaan kunnan ympäristösuojeluviranomainen voi määrätä siivoamisvelvollisen täyttämään velvollisuutensa.

Jätelain 129 §:n mukaan valvontaviranomaisen on tehostettava, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, jätelain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai toiminta keskeytetään tai kielletään. Asia on valmisteltu ympäristölautakunnan päätettäväksi, koska kiinteistön entinen omistaja ei ole noudattanut hänelle vuodesta 2015 lähtien annettuja siivouskehotuksia.

Koska Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen 21.7.2022 ja 3.11.2022 suorittamilla tarkastuksilla todettiin, että asianosainen ei ole noudattanut hänelle 21.9.2021 annettua siivouskehotusta, on lautakunnan perusteltua asettaa uusi velvoite ja asettaa sen tehosteeksi uhkasakko, mikäli velvoitteessa määrätyt toimenpiteet jätetään tekemättä. Tällä pyritään saamaan kiinteistö siivotuksi ja siten ehkäisemään kiinteistön alueella olevista jätteistä mahdollisesti aiheutuvaa ympäristö- ja terveysvaaraa tai -haittaa.

Velvoite on kohdistettu tiedossa olevaan roskaajaan. Asetettua uhkasakkoa ja määräaikaa harkittaessa on otettu huomioon velvoitteen noudattamiselle aiemmin annetut määräajat.

ILMOITUSVELVOLLISUUS

Jos asianomainen kiinteistö tai sitä koskeva käyttöoikeus luovutetaan, on tässä päätöksessä asetetusta velvoitteesta ja uhasta ilmoitettava luovutuksensaajalle ottamalla luovutuskirjaan sitä koskeva maininta tai tekemällä ilmoitus muutoin todisteellisesti. Lisäksi kiinteistönomistajan on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle luovutuksensaajan nimi ja osoite. Ympäristölautakunta ilmoittaa tästä päätöksestä uhkasakkolain 19 § edellyttämällä tavalla Maanmittauslaitokselle, jotta kiinteistöä 588-402-2-51 koskevasta päävelvoitteesta ja sen tehosteeksi asetetusta uhasta tehtäisiin merkintä kiinnityksistä pidettävään rekisteriin.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Jätelaki (646/2011) 5 §, 13 §, 72-73 §, 75 §, 126 §, 129 §, 139 §

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 7 §, 16 §, 27 §

Uhkasakkolaki (1113/1990) 1 §, 4 §, 6-8 §, 10 §, 12 §, 19 §, 22-24 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §, 36 §, 43-45 §, 47 §, 60 §

 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Maria Tirkkonen, terveysvalvonnan johtaja, maria.tirkkonen@mikkeli.fi

Mikkelin seudun ympäristölautakunta määrää kiinteistön entisen omistajan poistamaan kiinteistölle 588-402-2-51 varastoitu murskattu purkujäte (ns. seulanalitejäte) ja em. jätettä sisältävä maa-aines ja toimittamaan ne asianmukaiset luvat omaavaan vastaanotto- tai käsittelypaikkaan 30.6.2023 mennessä sekä toimittamaan ko. tilalla eri puolilla kiinteistöä olevat jätteet (mm. betonielementit, auton renkaat, puu- ja muovijäte) hyötykäyttöön niille järjestettyihin keräyspaikkoihin 30.6.2023. Lisäksi ympäristölautakunta määrää kiinteistön entisen omistajan toimittamaan Mikkelin seudun ympäristöpalveluille kirjallisen todistuksen siitä, että em. jätemateriaalit on toimitettu asianmukaiseen vastaanotto- tai käsittelypaikkaan.

Tehoste velvoitteelle

Edellä antamansa velvoitteen tehosteeksi ympäristölautakunta asettaa asianosaiselle jätelain 129 §:n nojalla 7 000 euron uhkasakon, mikäli velvoitteessa määrätty toimenpide jätetään tekemättä. Mikäli velvoitetta ei ole noudatettu määräaikaan mennessä eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä, ympäristölautakunta voi uhkasakkolain (1113/1990) 10 § 1 momentin nojalla määrätä uhkasakon täytäntöönpantavaksi.

Kuuleminen hallintopakon täytäntöönpanosta

Ympäristölautakunta varaa samalla hallintolain (434/2003) 34 §:n sekä uhkasakkolain (1113/1990) 22 §:n mukaisesti asianosaiselle tilaisuuden tulla kuulluksi harkitun velvoitteen ja sen tehosteeksi asetetun uhkasakon johdosta sekä antaa kirjallinen selitys asian ratkaisemiseen vaikuttavista tekijöistä. Selitystä pyydetään erityisesti siitä, onko esittää pätevää syytä velvoitteen noudattamatta jättämiselle. Mahdollinen selitys liitteineen pyydetään toimittamaan Mikkelin seudun ympäristöpalveluille (ymparistopalvelut@mikkeli.fi tai PL 33, 50101 Mikkeli) 14 vuorokauden kuluessa tämän päätöksen vastaanottamisesta (vastaanottopäivää lukuun ottamatta). Määräajan noudattamatta jättäminen tai selityksen antamatta jättäminen ei estä asian käsittelyä.

Päätöksen täytäntöönpano

Ympäristölautakunta määrää, että tätä päätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta jätelain 139 § mukaisesti.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Haastetiedoksiannolla velvoitetulle, kiinteistönomistaja, Maanmittauslaitos

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa jätelain (646/2011) 138 §:n perusteella hakea muutosta:

  • se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,
  • rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät,
  • toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
  • elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja toiminnan vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.


Valitusaika
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista valitusviranomaiselle.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen virka-ajan päättymistä.

Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Käytettäessä todisteellista sähköistä tiedoksiantoa päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun asiakirja on noudettu viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta.

Mikäli päätös lähetetään tiedoksi tavallisena kirjeenä, katsotaan asianosaisen saaneen tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Päätöksen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kuitenkin kirjeen saapumispäivänä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen
Valitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Puhelinnumero: 029 564 2500
Faksi: 029 564 2501
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. 


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100 Mikkeli
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-16 ja arkipyhien aattoina sekä kesä-elokuussa maanantaista perjantaihin klo 9-15.