Valmistelija
Sari Häkkinen, HR-päällikkö, sari.hakkinen@mikkeli.fi
Petri Mattila, henkilöstöjohtaja, petri.mattila@mikkeli.fi
Kuvaus
Vuoden 2021 tilinpäätösennuste on noin 4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tilinpäätösarvio on parempi kuin vuoden lopulla tehdyt ennusteet, mutta yhä selvästi alijäämäinen. Taseeseen kertyneen alijäämän määräksi vuoden 2021 tilinpäätöksessä arvioidaan noin 34 miljoonaa euroa edellisten tilikausien alijäämiin tehtävien oikaisukirjausten jälkeen. Myös vuoden 2022 talousarvio on 4,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Ilman tasapainotustoimia vuoden 2022 tilinpäätöksessä kumulatiivisen alijäämän määrä kasvaa noin 38,7 miljoonaan euroon. Vuoden 2022 näkymien epävarmuutta lisää etenkin Essote-kuntayhtymän kuntalaskutukseen liittyvä ylitysriski.
Kaupungin on ns. kriisikuntamenettelyn välttääkseen katettava taseeseen kertyneet alijäämät vuoden 2023 loppuun mennessä. Alijäämien määrä on jo niin merkittävä, että niiden kattaminen pelkästään käyttötaloutta sopeuttamalla ei tule annetussa aikarajassa onnistumaan. Tämän vuoksi Mikkeli selvittää vaihtoehtoja energiaomaisuutensa järjestelyille alijäämien kattamiseksi. Talouden ongelma on kuitenkin kaksiosainen; kertyneiden alijäämien lisäksi kaupungille kertyvät tulot eivät jatkossakaan näytä riittävän palvelutuotannosta aiheutuvien menojen kattamiseen. Taseen alijäämien kattamisen lisäksi on näin ollen puututtava myös käyttötalouden epätasapainoon, joka kerryttää vuosittain uutta alijäämää.
Vuoden 2023 talousarvion ensimmäisiä linjavetoja valmistellaan parhaillaan Palvelut ja tulevaisuus -ohjelman eli Patu-työn yhteydessä. Talouden suunnittelu on erityisen haasteellista sote-uudistuksen johdosta vielä epävarmojen rahoitusnäkymien sekä menokasvun nopeutumisen ja tulopohjan heikkenemisen takia. Sote-uudistuksen myötä tällä hetkellä kunnille ohjautuvista verotuloista ja valtionosuuksista merkittävä osuus siirtyy valtiolle hyvinvointialueiden toiminnan rahoittamiseksi. Tilanteen epävarmuudesta huolimatta on selvää, että sote-uudistus ei tuo nopeaa helpotusta jo entuudestaan huonossa taloustilanteessa olevalle kunnalle rahoitusjärjestelmään sisällytettyjen tasauselementtien vuoksi. Mikkelin kaupungin taloustilanne tulee säilymään haasteellisena myös sote-uudistuksen jälkeen, ja käyttötaloudessa menojen ja tulojen välillä vallitseva epäsuhta on saatava korjattua aidoilla ja pysyvillä rakenteellisilla muutoksilla.
Vuoden alussa käynnistyneen Patu-ohjelman valmistelussa pyritään tasapainottamaan taloutta palvelurakenteen uudistamisen ja elinvoiman vahvistamisen kautta. Palvelutuotantoa uudistamalla ja henkilöstöpolitiikkaa kehittämällä tavoitellaan koko organisaatiolle taloudellisesti kestävämpää toimintamallia. Työssä yhteensovitetaan paitsi aiemmat tasapainotusohjelmat uusiin säästötoimenpiteisiin, myös konkretisoidaan uuden valtuustostrategian toimeenpanoa valtuustostrategian valmistelussa tehdyn linjauksen mukaisesti. Kokonaisuus toimii ohjenuorana strategisiin tavoitteisiin ja talouden tasapainoon pyrkimisessä. Toimenpideohjelmia päivitetään valtuustokauden puolivälissä.
Palvelut ja tulevaisuus -ohjelmalla tavoitellaan 7,5 miljoonan euron vuositason käyttötaloussäästöä, vuoden 2022 osalta tavoite on 3,7 miljoonaa euroa. Lisäksi henkilöstölle suositellaan lomarahojen vaihtamista vapaaksi sekä vapaaehtoisten palkattomien vapaiden hyödyntämistä, joilla tavoitellaan 1 miljoonan euron säästöä talousarviovuodelle 2022. Näin ollen PaTu-ohjelmalla pyritään myös vuoden 2022 osalta siihen, että tilikauden tulos ei muodostuisi alijäämäiseksi. Tasapainotustyö on mittava, ja eri toimenpiteiden vaikutukset jakautuvat väistämättä useammalle vuodelle. Talouden sopeuttaminen vaatii kokonaistarkastelua, jossa tarkastellaan tulopohjan lisäksi kaikkia toimintakuluja, esimerkiksi henkilötyövuosien kehitystä. Kokonaistarkastelussa on kiinnitettävä huomiota mm. palveluiden saatavuuteen ja toimitilojen määrään ja laatuun, tukipalvelujen ja hallinnon toimivuuteen sekä toimintatapojen uudistamiseen. Myös yhteistyötä on lisättävä ja tehostettava palvelualueiden ja toimintayksiköiden välillä. Hankinnat ovat yhtä lailla tarkastelun kohteena.
Henkilöstömenoja tulee pystyä vähentämään siten, ettei vaaranneta asiakasturvallisuutta ja lakisääteisten palvelujen järjestämistä ja tuottamista. Lisäksi on kiinnitettävä huomioita henkilöstön jaksamiseen. Henkilötyövuosissa voidaan saavuttaa säästöjä mm. tarkoituksenmukaisenmukaisella työnjaolla, eläköitymisen ja muun vaihtuvuuden hyödyntämisellä sekä tehtävien uudelleen järjestelyillä. Mikkelin kaupungin talouden tervehdyttämiseksi kaupungin tulee hakea yhdessä henkilöstön ja henkilöstöjärjestöjen kanssa pitkävaikutteisia rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia ja uudistuksia, jotka johtavat tehtävien ja työmäärän vähenemiseen.
Edellä todetusta johtuen on syytä käynnistää henkilöstöjärjestöjen kanssa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain 4 §:n 1–4 kohtien mukaiset neuvottelut talouden tasapainottamiseen tarvittavista toimenpiteistä vuosille 2022–2023 Mikkelin kaupungissa, taseyksikössä ja liikelaitoksissa. Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa(449/2007) säädetyn lain (yt-laki) 4 §:n 1 momentin mukaan työn antajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa käsitellään ainakin sellaiset asiat, jotka koskevat muun muassa (1) henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa ja kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä; (2) palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeenluovutusta;... sekä (4) taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista.
Yt-lain 5 §:n 1 momentin mukaan ennen kuin työnantaja ratkaisee 4 §:ssä tai 4 a §:ssä tarkoitetun asian, hänen on neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla olevan
toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ainakin niiden työn tekijöiden kanssa, joita asia koskee. Neuvottelut on aloitettava niin ajoissa kuin mahdollista.
Yt-lain 6 §:n 1 momentin mukaan ennen yhteistoimintamenettelyn aloittamista työnantajan tulee antaa asianomaisille työntekijöille sekä heidän edustajilleen yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävän asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot siten, että he voivat riittävästi perehtyä ja valmistautua käsiteltävään asiaan.
Yt-lain 7 §:n mukaan, jos työnantaja harkitsee 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua toimenpidettä, työnantajan on annettava kirjallinen neuvottelu esitys yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista. Harkitessaan vähintään kymmenen työntekijän irtisanomista, lomauttamista yli 90 päiväksi tai osa-aikaistamista, työnantajan on annettava näiden työntekijöiden edustajille kirjallisesti käytettävissä olevat tiedot:
- aiottujen toimenpiteiden perusteista;
- alustava arvio irtisanomisten, lomauttamisten tai osa-aikaistamisten märästä;
- selvitys periaatteista, joiden mukaan irtisanomisen, lomauttamisen tai osa-aikaistamisen kohteeksi joutuvat työntekijät määräytyvät; sekä
- arvio ajasta, jonka kuluessa irtisanomiset, lomauttamiset ja osa-aikaistamiset tehdään.
Yt-lain 8 §:n mukaan työnantajan esittäessä käsiteltäväksi yhteistoimintaneuvotteluissa toimenpiteitä, jotka voivat johtaa työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamisen, on 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu neuvotteluesitys tai siitä ilmenevät tiedot toimitettava kirjallisesti myös työ- ja elinkeinotoimistolle viimeistään yhteistoiminta neuvottelujen alkaessa, jollei näitä tietoja ole toimitettu sille aikaisemmin muussa yhteydessä.
Yt-lain 13 §:n mukaan, jos työnantajan harkitsema irtisanominen, osa-aikaistaminen tai 90 päivää pidempi lomauttaminen kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun neuvotteluja on käyty vähintään kuuden viikon ajanjaksona niiden alkamisesta lukien, ellei yhteistoimintaneuvotteluissa toisin sovita.
Neuvotteluilla tavoitellaan ensi sijassa pysyviä säästöjä ja tarvittaessa niitä tukevia kertaluontoisia säästöjä. Mikkelin kaupungilla on vuoden 2021 tilinpäätöksessä 1736 vakinaista henkilöä ja henkilötyövuosia 1576,79.
Päätösehdotus
Esittelijä
Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi
Kaupunginhallitus päättää käynnistää tuotannollisin ja taloudellisin perustein työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) mukaiset, koko kaupungin henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut talouden tasapainottamiseen tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseksi vuosina 2022 ja 2023 Mikkelin kaupungissa. Neuvotteluissa käsitellään em. lain 4 §:n 1 momentin kohtien 1-4 mukaisia asioita. Neuvotteluilla tavoitellaan ensi sijassa pysyviä säästöjä ja tarvittaessa niitä tukevia kertaluontoisia säästöjä. Henkilöstömenojen vähentämisessä ensisijaisena tavoitteena on säästöjen saavuttaminen eläke- ja muun poistuman, määräaikaisen henkilöstön vähentämisen, työ- ja työaikajärjestelyjen, toiminnan ja prosessien kehittämisen sekä vapaaehtoisten keinojen avulla. Mikäli on todennäköistä, että säästötavoite ei muutoin toteudu, vaihtoehtona on henkilöstön lomauttaminen ja/tai irtisanominen.
Pysyvien säästöjen osalta tavoitellaan kokonaisuudessaan 7,5 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä käyttötalouteen. Vuoden 2022 osalta tavoite on kuitenkin 3,7 miljoonaa euroa. Lisäksi henkilöstölle suositellaan lomarahojen vaihtamista vapaaksi sekä vapaaehtoisten palkattomien vapaiden hyödyntämistä, joilla tavoitellaan 1 miljoonan euron säästöä talousarviovuodelle 2022. Vuoden 2022 kokonaissäästötavoite on näin ollen 4,7 miljoonaa euroa.
Neuvottelumenettelystä työnantajan edustajana vastaa henkilöstöjohtaja. Henkilöstön vähentämistarve olisi enintään 100 henkilötyövuotta (vuoteen 2024 mennessä). Mikäli neuvottelussa löydettävät ratkaisut edellyttävät erillisten päätösten tekemistä, tehdään ne hallintosäännön toimivaltuuksien mukaisesti.
Pöytäkirja tämän pykälän ostalta tarkastetaan kokouksessa.
Päätös
Asiasta käydyn keskustelun aikana Jarno Strengell esitti, että seuraavasta päätösesityksen lauseesta poistetaan kolme viimeistä sanaa ”Mikäli on todennäköistä, että säästötavoite ei muutoin toteudu, vaihtoehtona on henkilöstön lomauttaminen ja/tai irtisanominen”. Eli tässä vaiheessa yt- neuvotteluita henkilöstöön kohdistuviin säästöihin pyritään muilla esitetyillä keinoilla kuin irtisanomisilla. Irtisanomisen mainitseminen lisää turhaa levottomuutta henkilöstössä, vaikeuttaa työntekijöiden rekrytointia ja heikentää Mikkelin kaupungin mainetta. Henkilöstöä on vähennetty viimeisen kolmen vuoden aikana 126htv (henkilötyövuotta), alustavissa suunnitelmissa on ollut vähentää 2024 mennessä 70htv ja 2026 mennessä lisää 65htv eli yhteensä ilman irtisanomisia 261htv. Iso osa Mikkelin kaupungin työntekijöistä on lakisääteisissä työtehtävissä, kuten varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa. Koska kukaan ei kannattanut esitystä, se raukesi.
Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.
Merkitään, että Jarno Strengell jätti asiaan eriävän mielipiteen, joka on saman sisältöinen kuin hänen esityksensä.