Kaupunginhallitus, kokous 16.5.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 223 Valtuustoaloite: Uimarannat säilytettävä ja uimista Mikkelissä kehitettävä

MliDno-2021-3176

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Valtuutettu Satu Taavitsainen esitti 16.8.2021 hänen ja valtuutettu Petri Pekosen ym. valtuustoaloitteena otsikkoasiasta seuraavaa:

"Kesä 2021 oli helteinen ja kaupunkilaiset virkistäytyivät kaupungin uimarannoilla. Mikkeli on Saimaan kaunis kaupunki ja upeilla rannoillamme kelpaakin viettää kesäpäiviä niin vakituisten asukkaiden kuin matkailijoidenkin. Uimarannat ovat aina kuuluneet olennaisena osana Mikkeliin. Ne ovat olleet ja ovat yhä tärkeitä vapaa-ajanviettopaikkoja ja liikuntapaikkoja. Lisäksi ne ovat maksuttomia ja sellaisetkin kuntalaiset, joilla ei ole mökkiä tai venettä pääsevät nauttimaan järvestä.

Oli harmillista, että keskellä kauneinta kesää tuli asukkaille tietoon kaupungin linjaus poistaa käytöstä osa suosituista uimarannoista. Kyseisiltä uimarannoilta aiotaan poistaa / on poistettu opasteet, laituri ja muut uimarannan varusteet.

Mikkelin tulee nähdä järvessä uiminen ja veden äärelle helposti pääseminen kaupunkimme elinvoimaa vahvistavana asiana ja positiivisen mainekuvan ylläpitäjänä. Se raha, joka menee uimarantojen turvallisuudesta huolehtimiseen, on pieni kaupungin taloudessa, mutta sillä saadaan aikaan paljon kuntalaisten hyvinvointia. 

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että aiottuja uimarantojen sulkemisia ei tehdä, (esimerkiksi Kalevankangas ja Laajalampi), vaan kaupunki jatkaa edelleen uimarantojen ylläpitäjänä ja seuraa rakenteiden kuntoa korjaten rikkoutuneet laiturit ja muut rakenteet. Pidämme tärkeänä, että uimarannat ympäristöineen ja muine palveluineen ovat viihtyisiä ja turvallisia.

Esitämme myös, että kaupunki kehittää uimarantojaan kesä- ja talvikäyttöön yhdessä asukkaiden ja kaupunginosaseurojen, aluejohtokuntien ja järjestöjen kanssa kuunnellen ihmisten toiveita. Uimarannoistamme voi kehittää monipuolisia ja liikunnallista aktiivisuutta lisääviä kaiken ikäisten viihtymis- ja rentoutumiskeskuksia. Myös maauimalan perustamista Mikkeliin tulisi edistää esimerkiksi Rantakeitaan yhteyteen.

Lisäksi esitämme, että kaupunki huolehtii siitä, että vähintään yksi kaupungin uimarannoista täyttää esteettömän uimarannan kriteerit ja näin liikuntarajoitteisetkin henkilöt pääsevät nauttimaan kaupungin uimarannalla luonnon vedessä uimisesta.

Mikkelissä 16.8.2021

Satu Taavitsainen, SDP ja Petri Pekonen, Kesk.

Petri Tikkanen, Hannu Tullinen, Jenni Tissari,
Marita Hokkanen, Jatta Juhola, Jaana Vartiainen,
Soile Kuitunen, Paavo Barck, Raimo Heinänen,
Jaana Strandman, Pekka Pöyry, Laura Hämäläinen,
Pirjo Siiskonen, Suvi Kähkönen-Valtola, Kirsi Olkkonen,
Katriina Noponen, Anu Kokkonen, Juha Ropponen,
Jarno Strengell"

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen valmisteltavaksi.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään joulukuussa 2021.

Päätös

Hyväksyttiin lisäyksellä, että aloite läheteään valmisteltavaksi asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen lisäksi myös sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueelle sekä vammaisneuvostoon.

Valmistelija

Tiina Juhola, liikuntapäällikkö, tiina.juhola@sivistys.mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunginhallitus lähetti 30.8.2021 kokouksessaan aloitteen Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueelle, sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueelle sekä vammaisneuvostoon valmisteltavaksi.

Uimarantojen säilyttäminen oli Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan päätettävänä 17.11.2021 kokouksessa, jossa päätös oli seuraava: Laajalammen eteläisen pään ja Kalevanlammen uimarannan ylläpitoa ei lopeteta. Laajalammelle investoidaan sieltä poistetut pukukopit,​ leikkipaikka ja roskikset. Uimarantojen ylläpitokustannuksien kattamiseksi selvitetään kaupunkikehityslautakunnan kaavaillun osallistavan budjetoinnin määrärahan käyttöä näiden asuinalueiden osalta. Rauhaniemen ja Laajalammen välirannan rantoja ei ylläpidetä yleisinä uimarantoina.

Valtuustoaloitteessa esitettiin maauimalan perustamisen edistämistä Mikkeliin esimerkiksi Viihdeuimala Rantakeitaan yhteyteen. Mahdollista maauimalan paikkaa tarkasteltiin Helsingissä sijaitsevien maauimaloiden koon ja sijainnin kautta. Rantakeitaan länsipuolella on noin 2500 m2 kokoinen alue, jota olisi jatkoselviteltävä mahdollisen maauimalan sijoituspaikaksi. Yksi mahdollinen paikka maauimalalle voisi olla satamassa lähellä Veturikatua. Maauimalan, jossa on 8 ratainen 20 m x 25 m kokoinen ulkouima-allas ja noin 100 m2 lastenallas, ovat perustamiskustannukset noin 4,2 miljoonaa euroa. Vastaava allaskokonaisuus 50 m mittaisella altaalla noin 7,7 miljoonaa euroa. Usein maauimaloihin toivottu liukumäki ei sisälly yllä oleviin hintoihin.

Valtuustoaloitteessa esitettiin, että kaupunki huolehtii siitä, että vähintään yksi kaupungin uimarannoista täyttää esteettömän uimarannan kriteerit. Mikkelissä on esteetön uimaranta Pitkäjärven uimarannalla. Uimarannalla on invaluiska, jota pitkin pääsee suoraan veteen. Syksyllä 2021 valmistui lisäksi Säynättiin retkeilyreitin aloituskohtaan esteettömän kodan yhteyteen esteetön laituri, jota voi käyttää esim. ongintaan.

Asian tarkempi selvitys oheisena.

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta antaa oheisen selvityksen kaupunkikehityslautakunnalle.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana esittelijä muutti päätösehdotusta siten, että hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta antaa oheisen selvityksen kaupunkikehityslautakunnalle tiedoksi ja sitä ennen pyytää selvityksestä lausunnon vammaisneuvostolta. Vammaisneuvosto toimittaa lausuntonsa suoraan kaupunkikehityslautakunnalle.

Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko esittelijän muutettu päätösehdotus hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.

Valmistelija

Marko Vuorinen, kaupunginpuutarhuri, marko.vuorinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Valtuutettu Satu Taavitsainen esitti 16.8.2021 hänen ja valtuutettu Petri Pekosen ym. valtuustoaloitteena otsikkoasiasta seuraavaa: Uimarannat säilytettävä ja uintimahdollisuuksia kehitettävä

Kaupunginhallitus lähetti 30.8.2021 kokouksessaan aloitteen Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueelle, sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueelle sekä vammaisneuvostoon valmisteltavaksi.

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta antoi oheisen selvityksen kaupunkikehityslautakunnalle. Vammaisneuvosto toimittaa lausuntonsa suoraan kaupunkikehityslautakunnalle.

Uimarantojen säilyttäminen oli Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan päätettävänä 17.11.2021 kokouksessa, jossa päätös oli seuraava: Laajalammen eteläisen pään ja Kalevanlammen uimarannan ylläpitoa ei lopeteta. Laajalammelle investoidaan sieltä poistetut pukukopit,​ leikkipaikka ja roskikset. Uimarantojen ylläpitokustannuksien kattamiseksi selvitetään kaupunkikehityslautakunnan kaavaillun osallistavan budjetoinnin määrärahan käyttöä näiden asuinalueiden osalta. Rauhaniemen ja Laajalammen välirannan rantoja ei ylläpidetä yleisinä uimarantoina.

Valtuustoaloitteessa esitettiin maauimalan perustamisen edistämistä Mikkeliin esimerkiksi Viihdeuimala Rantakeitaan yhteyteen. Mahdollista maauimalan paikkaa tarkasteltiin Helsingissä sijaitsevien maauimaloiden koon ja sijainnin kautta. Rantakeitaan länsipuolella on noin 2500 m2 kokoinen alue, jota olisi jatkoselviteltävä mahdollisen maauimalan sijoituspaikaksi. Yksi mahdollinen paikka maauimalalle voisi olla satamassa lähellä Veturikatua. Maauimalan, jossa on 8 ratainen 20 m x 25 m kokoinen ulkouima-allas ja noin 100 m2 lastenallas, ovat perustamiskustannukset noin 4,2 miljoonaa euroa. Vastaava allaskokonaisuus 50 m mittaisella altaalla noin 7,7 miljoonaa euroa. Usein maauimaloihin toivottu liukumäki ei sisälly yllä oleviin hintoihin.

Valtuustoaloitteessa esitettiin, että kaupunki huolehtii siitä, että vähintään yksi kaupungin uimarannoista täyttää esteettömän uimarannan kriteerit.

Mikkelissä on esteetön uimaranta Pitkäjärven uimarannalla. Uimarannalla on invaluiska, jota pitkin pääsee suoraan veteen. Syksyllä 2021 valmistui lisäksi Säynättiin retkeilyreitin aloituskohtaan esteettömän kodan yhteyteen esteetön laituri, jota voi käyttää esim. ongintaan.

Liikuntapalveluiden ylläpitämät uimarannat (12 kpl) siirtyivät 1.1.2022 asumisen ja toimintaympäristön palvelualueelle.

Mikkelin kaupungilla on tämän päätöksen jälkeen yhteensä 29 virallista uimarantaa.

Vammaisneuvoston kannanotossa Pitkäjärven uimarannalle toivotaan äänimajakkaa ja yleisesti virallisille uimarannoille kaidetta veteen menemisen helpottamiseksi. Sisäuimahallien käyttöön esitetään erillistä vuoroa liikuntarajoitteisille.

Kaupunginvaltuusto on antanut joulukuussa 2021 talousarviokäsittelyn yhteydessä määräyksen leikkaavan budjetin tekemiseksi maaliskuun 2022 loppuun mennessä. Leikkaava budjetti vaikuttaa huomattavasti Mikkelin tarjoamien virallisten uimarantapalvelujen määrään. Kaupunkikehityslautakunta käsitteli virallisen uimarantaverkoston supistamista tämän kokouksen § 66 kohdalla.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkikehityslautakunta antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle edellä olevan vastauksen tehtyyn valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että kaupunginpuutarhuri Marko Vuorinen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 17.40-17.50.

Valmistelija

  • Marko Vuorinen, kaupunginpuutarhuri, marko.vuorinen@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi kaupunkikehityslautakunnan vastauksen valtuutettujen Satu Taavitsaisen ja Petri Pekosen ym. valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.