Kuvaus
Mikkelin kasvihuonekaasupäästöt, CO2 -raportti 2009-2020 (sisältää vuoden 2021 ennakkotiedon)
Vuosiraportti Mikkelin kasvihuonekaasupäästöistä on valmistunut. Raportti sisältää sähkönkulutuksen, lämmityksen, tieliikenteen, maatalouden ja jätehuollon päästöt vuosilta 2009-2021 (vuoden 2021 tiedot ovat ennakkotietoja). Raportissa noudatetaan energian osalta kulutusperusteista laskutapaa. Mukana olevat energiaperäiset päästöt lasketaan kunnalle sen mukaan, paljonko kunnassa kulutetaan sähköä, kaukolämpöä sekä lämmityksen ja liikenteen polttoaineita. Maatalouden osalta mukana on kunnan alueella tapahtuva maataloustuotanto. Jätteen ja jäteveden käsittelyn päästöt lasketaan syntypaikan mukaan. Suurin yksittäinen päästösektori Mikkelissä on tieliikenne, joka aiheuttaa 45% päästöistä. Lämmityksen päästöt ovat yhteensä 28%, maatalouden päästöt 12%, kuluttajien sähkönkulutus 9% ja jätehuolto 6%.
Asukasta kohden lasketut päästöt (t CO2-ekv./as.) ovat viimeisen 12 vuoden aikana laskeneet Mikkelissä selvästi. Vuonna 2020 asukasta kohden lasketut kasvihuonekaasupäästöt Mikkelissä olivat 4,8 t CO2-ekv./as. Ennakkotieto vuodelta 2021 on 4,9 t CO2-ekv./as. Vertailtaessa asukaskohtaisia päästöjä muihin kaupunkeihin ja kuntiin, Mikkelin asukaskohtaiset päästöt ovat keskimääräistä pienemmät.
Raporttiin sisältyy myös maakäyttösektorin tarkastelu vuosilta 2010, 2014 ja 2016. Metsien päästölaskennassa ovat mukana puuston biomassan hiilivaraston muutos sekä maaperän päästöt ja nielut. Puuston biomassan hiilivaraston muutos on laskettu perustuen Metsäntutkimuslaitoksen ja Luonnonvarakeskuksen valtakunnan metsien inventoinnin aineistoon Mikkelin puuston runkotilavuudesta vuosina 2009, 2011, 2013, 2015 ja 2017. Näiden tietojen perusteella on laskettu keskimääräiset vuosittaiset runkotilavuuden muutokset ja muutokset hiilivarastossa. Puuston päästöt ja nielut kuvaavat hiilivaraston vuosittaisia muutoksia Suomen kasvihuonekaasuinventaarion parametrejä hyödyntäen. Maaperän vaikutus maankäyttösektorin päästöihin ja nieluihin on puuston vaikutusta huomattavasti pienempi. Puuston kasvihuonekaasutase vaihtelee puuston kasvun ja hakkuiden mukaan. Laskennan mukaan maankäyttösektori toimi hiilen nieluna vuonna 2010 mutta on toiminut päästölähteenä vuosina 2014 ja 2016. Huolestuttavaa lisäksi on, että maankäyttösektorin päästöt ovat yli kaksinkertaistuneet vuodesta 2014 vuoteen 2016.
Vastaavat CO2-laskennat ja sektorikohtaiset tarkastelut on teetetty Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen toimialueen muista kunnista vuonna 2020 Mikkelin seudun kuntailmastohankkeen yhteydessä. Kaikki raportit löytyvät Mikkelin kaupungin www-sivuilta osoitteesta mikkeli.fi/sisalto/palvelut/ymparisto/ilmasto.
Lisäksi Mikkelille on laskettu kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2021 päättyneessä Kulma-hankkeessa, jossa kehitettiin kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen laskentamalli neljälle eri sektorille (energiankulutus ja rakentaminen, liikkuminen, ruoka sekä tavarat ja palvelut). Kulutuksesta arvioidaan aiheutuvan merkittävä osa Suomen ja koko maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Laskentamalli kehitettiin osana Kestävä Lahti –säätiön ja Sitowise Oy:n (aikaisemmin Benviroc Oy:n) rahoittamaa hanketta. Vuoden 2021 aikana toteutetussa pilottihankkeessa laskettiin kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt ensimmäistä kertaa vertailukelpoisesti suurelle joukolle suomalaisia kuntia ja kaupunkeja. Linkki Kulma-hankkeen raporttiin (Mikkeli): https://hallinta-mikkeli.kunta-api.fi/wp-content/uploads/2022/01/Kulma_kuntaraportti_Mikkeli_10012022.pdf
Kokonaisturvallisuuden kuntakierrokset
Jo ennen Ukrainan sotaa sovitut Etelä-Savon kokonaisturvallisuuden kuntakierrokset alkoivat maaliskuussa. Niissä käytiin läpi turvallisuuteen, varautumiseen ja tulevaa hyvinvointialuetta koskevia asioita läpi. Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden terveysvalvonta osallistui kokonaisturvallisuuden kuntakierrokselle Mäntyharjulla ja Pertunmaalla.