Kuvaus
Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyä talousarvio.
Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kaupunginvaltuusto hyväksyy vuoden loppuun mennessä seuraavan kalenterivuoden talousarvion ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. (Kuntalaki 410/2015 § 110)
Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Määrärahat ovat lupa käyttää rahaa ja tulot ovat sitovia velvoitteita kerätä rahaa. Talousarvion määrärahat voi alittaa ja tuloja voi kerryttää talousarviota enemmän, mutta ei toisinpäin. Talousarvioraami on lautakuntatasolla sitova valmistelupohja.
Mikkelin kaupungin vuoden 2020 tulos oli 9,45 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Positiivisen tuloksenkin jälkeen taseessa on kertyneitä alijäämiä 32,7 miljoonaa euroa. Vuosi 2021 on myös muodostumassa alijäämäiseksi, ja koronaepidemian vaikutukset aiheuttavat edelleen merkittävää epävarmuutta talouden ennustamiseen. Ns. kriisikuntakriteereihin liittyvän sääntelyn (kuntalaki 110.3 §) mukaisesti Mikkelin kaupungin on kyettävä kattamaan tilinpäätöksessä olevat alijäämät vuoden 2023 loppuun mennessä.
Talousarviovuotta 2022 ja suunnitelmakautta 2023-2024 leimaa edelleen erittäin voimakas talouden sopeuttamisen tarve. Kaupunginvaltuusto on linjannut kaupungin talouden tasapainotustoimenpiteistä kaupunkirakenneselvityksessä (18.6.2018 § 71) ja palvelusuunnitelmassa (18.3.2019 § 35). Lisäksi kaupunginhallitus on hyväksynyt (22.6.2020 § 231) talous- ja tulevaisuusohjelman ja siinä esitetyt linjaukset talousarvion valmistelun pohjaksi. Kaikki talousarviovuodelle 2022 ja suunnitelmavuosille 2023–2024 määritetyt sopeutustavoitteet on huomioitava talousarviovalmistelussa.
Lautakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman sisältö:
- Perustehtävä: tiivis yhteenveto toimielimen perustehtävästä.
- Palvelusuunnitelma: lyhyesti toimielimen tärkeimmät ja keskeisimmät palveluun liittyvät kehittämissuunnitelmat ja palvelutuotantoon vaikuttavat muutokset, tarkoituksena on kuvata mihin suuntaan palveluita kehitetään.
- Ohjelmakortti: strategian ohjelmien seuranta.
- Suoritetaulukot: kappalemääräiset suoritetiedot ja kustannukset.
Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue vastaa yhdessä talouspalveluiden kanssa kaupungin investointiohjelman laatimisesta ja laatii koko kaupunkia koskevan investointiohjelman. Kaupunkirakenneselvitys ja palvelusuunnitelma linjaavat keskeisiä investointeja suunnitelmakaudella. Irtaimiston osalta investointiosaan budjetoidaan yli 10 000 euroa maksavat koneet ja kalusto sekä muu irtaimisto.
Hallinto- ja elinvoimapalveluiden sisäiset veloitukset käsittävät talouspalveluiden, hankintapalveluiden, henkilöstöpalveluiden, tietohallinnon ja yleishallinnon sisäiset veloitukset, joilla laskutetaan keskitetysti tuotetut palvelut kaikilta kaupungin yksiköiltä.
Työllistämistukipalkat budjetoidaan keskitetysti Työllisyyspalveluissa.
Sisäiset vuokrat kohdistetaan kustannuspaikoille tilojen käytön mukaisesti.
Puhtauspalveluiden veloitus perustuu palvelusopimuksiin ja ruokapalveluiden hinta määräytyy tilattavien ruokien määrän perusteella ruokapalveluiden kustannuksista.
Hankkeen tarpeen tunnistamisen keskeinen kriteeri on sen kytkeytyminen osaksi kaupungin voimassa olevan strategian toteutukseen. Toteutuspäätöksen yhteydessä varmistetaan hankkeen tarvitsemat resurssit sekä rahoitussuunnitelma.
Vuoden 2022 henkilöstösuunnitelmassa pääpaino on tavoiteorganisaatio 2021:n toteuttamisessa ja toisaalta sen päivittämisessä uutta valtuustokautta varten. Henkilöstösuunnittelu Mikkelin kaupungissa pohjautuu kaupungin edellisen valtuustokauden strategiaan, strategisiin kehitysohjelmiin sekä kevään 2018 kaupunkirakenneselvitykseen, vuoden 2019 palvelusuunnitelmaan, kesällä 2020 laadittuun tatu-ohjelmaan sekä vuoden 2020 henkilöstösuunnitelman yhteydessä hyväksyttyyn tavoiteorganisaatioon. Tavoiteorganisaatiota kuvataan tulosaluetasolla. Tavoiteorganisaatioon liittyy myös tarvittavan osaamisen kuvaaminen sekä suunnitelma siitä, miten puuttuva osaaminen organisaatioon hankitaan.
Henkilöstösuunnitelmalla ja tavoiteorganisaation kuvaamisella ohjataan strategian ja palvelujen tuottamisen vaatimaa henkilöstöresurssia ja osaamista. Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on olla ennakoivaa toimenpiteiden suunnittelua ja varautumista toiminnan edellyttämiin henkilöstöä koskeviin muutoksiin. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla varmistetaan palvelutuotannon kannalta optimaaliset henkilöstörakenteet ja mitoitukset ottaen huomioon kaupungin taloudellinen tilanne.Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma muodostuu kahdesta osasta: henkilöstösuunnitelmasta sekä koulutussuunnitelmasta.
Kukin toimiala vastaa henkilöstönsä työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työterveyttä turvaavan toiminnan rahoituksesta. Työoloja, työympäristöä ja työkykyä ylläpitävän toiminnan (esim. työturvallisuuslain mukaiseen työn vaarojen selvittämiseen ja arviointiin perustuvat korjaustoimenpiteet) määrärahatarpeet on katettava kokonaisraamin puitteissa.
Talousarviovalmistelun yhteydessä koostetaan koko organisaation kattava riskirekisteri. Rekisteriin kirjataan
- tiivis kuvaus riskistä
- riskin vaikutuksen arviointi toimintaan ja riskin todennäköisyyden arviointi
- kuvaus toimenpiteistä, jotka toteutetaan ko. riskin ennakoimiseksi ja hallitsemiseksi
- ko. riskin hallintatoimenpiteiden vastuuhenkilö ja -yksikkö
- kuvataan ko. riskin hallintatoimenpiteiden seuranta ja raportointi.
Lautakuntien ja liikelaitosten johtokuntien hyväksymien talousarvioehdotusten valmisteluun liittyvine asiakirjoineen on oltava valmiit pe 15.10.2021 klo 12.00 mennessä.
---
Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan alaiset tulosalueet ovat valmistelleet talousarvioesityksensä kaupunginhallituksen antama raami ja tämän lisäksi palvelualueelle kohdistettu säästövelvoite huomioiden.
Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan talousarvioesitys toteuttaa kaupunginhallituksen ohjeistuksen siten, että osa toimenpiteistä kohdistuu vuodelle 2022. Lautakunnan alaisen toiminnan toimintatuotot ovat 3,465 milj. euroa ja toimintakulut 20,091 milj. euroa. Toimintakate on näin ollen 16,626 milj. euroa.
Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan hallinnon toimintatuotot ovat 0,374 milj. euroa, toimintakulut ovat 2,671 milj. euroa (ta2021 2,324 milj. euroa). Toimintakate on 2,297 milj. euroa. Hallinnon alle sijoittuu ESR-rahoitteinen Kulttuurin unelmavuosi 2022- hanke, joka tuo kulttuurin, taiteen ja viihteen lähelle asukasta työllistäen samalla alueen toimijoita. Hankkeen budjetti (1/2021-3/2023) on 600.000 €, josta Etelä-Savon maakuntaliiton hankerahoitusta on 80 % ja kaupungin omarahoitusosuutta 20 %. Säästötavoitteen saavuttamiseksi hallinnon isoista kumppanuuksista – Mikkelin teatterin kannatusyhdistys, Mikkelin musiikkiopiston kannatusyhdistys ja Mikkelin Mikaeli Oy – esitetään leikattavaksi 10 %.
Kansalaisopiston toimintatuotot ovat 0,516 milj. euroa (ta2021 0,510 milj. euroa), toimintakulut 1,928 milj. euroa (ta2021 2,239 milj. euroa) ja toimintakate 1,412 milj. euroa (ta2021 1,729 milj. euroa). Kansalaisopiston toiminta on seudullista ja perustuu laajaan ja tiiviiseen eri toimijoiden kanssa. Vaikuttamistoimielimet vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto sijoittuvat tulosalueelle. Säästötavoitteen saavuttamiseksi kansalaisopiston kurssimäärää leikataan.
Kirjastopalvelujen toimintatuotot ovat 0,428 milj. € (ta2021 0,457 milj. euroa), toimintakulut 3,598 milj. euroa (ta2021 3,637 milj. euroa) ja toimintakate 3,170 milj. euroa (ta2021 3,180 milj. euroa). Kirjastotoimintaa kehitetään kirjastolaki huomioiden, palvelustrategian linjausten mukaan lähipalveluna ja kirjastopalvelujen saatavuuden turvaamiseksi hakeutuvina palveluina sekä verkkopalveluina. Säästötavoitteen saavuttamiseksi kirjastoaineiston määrärahaa ja henkilöstöresurssia leikataan.
Liikuntapalvelujen toimintatuotot ovat 1,473 milj. euroa (ta2021 1,393 milj. euroa), toimintakulut 7,239 milj. euroa (ta2021 6,989 milj. euroa) ja toimintakate 5,766 milj. euroa (ta2021 5,596 milj. euroa). Liikuntapalvelut edistää palveluillaan ja rakennetulla ympäristöllä asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäisee syrjäytymistä. Urpolan tekojäärata ja Kalevankankaan jalkapallohalli valmistuvat 2021 ja talvikausi 2021-2022 osoittaa uusien liikuntapaikkojen ylläpitokustannusten oikean tason. Säästötavoitteen saavuttamiseksi esitetään avustusten leikkaamista 10 prosentilla, joistakin yksittäisistä tiloista luopumista sekä joiden maksujen ja taksojen tarkastusta lisätulojen saavuttamiseksi.
Nuorisopalvelujen toimintatuotot ovat 0,257 milj euroa (ta 2021 0,201 milj. euroa), toimintakulut 1,578 milj. euroa (ta2021 1,528 milj. euroa) ja toimintakate 1,321 milj. euroa (ta2021 1,327 milj. euroa). Nuorisopalvelut edistää palveluillaan lasten, nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymiskehitystä. Vaikuttamistoimielimet nuorisovaltuusto ja lasten parlamentti sijoittuvat tulosalueelle. Säästötavoitteen saavuttamiseksi esitetään avustusten leikkaamista 10 prosentilla.
Museopalvelujen toimintatuotot ovat 0,115 milj. euroa (ta2021 0,112 milj. euroa), toimintakulut 1,429 milj. euroa (ta2021 1,445 milj. euroa) ja toimintakate 1,314 milj. euroa (ta2021 1,333 milj. euroa). Museopalvelujen keskeisiä tavoitteita ovat kulttuuriperinnön tallettaminen ja säilyttäminen sekä kulttuuriperinnön arvostuksen lisääminen. Säästötavoitteen saavuttamiseksi vähennetään eräitä kuluja sekä esitetään 10 %:n leikkausta Jalkaväkisäätiön avustukseen.
Yleisten kulttuuripalvelujen toimintatuotot ovat 0,1 milj. euroa (ta2021 0,098 milj. euroa), toimintakulut 0,625 milj. euroa (ta2021 0,660 milj. euroa) ja toimintakate 0,525 milj. euroa (ta2021 0,562 milj. euroa). Yleisissä kulttuuripalveluissa toiminnan painopisteinä ovat lasten ja nuorten sekä ikäihmisten kulttuuripalvelut sekä erilainen tapahtumatoiminta. Säästötavoitteen aikaansaamiseksi on esitetty tulosalueen yhdistämistä osaksi jotakin toista tulosaluetta ja avustuksista tehtävää 10 prosentin leikkausta. Talousarvioesityksessä esitetään kuitenkin yleisten kulttuuripalvelujen kulujen leikkaamista useammasta kulukohdasta ja avustusten leikkaamista – tulosalue halutaan edelleen säilyttää omana oman lainsäädännön alaisena tulosalueena.
Kaupunginorkesterin toimintatuotot ovat 0,200 milj. euroa (ta2021 0,118 milj. euroa), toimintakulut 1,022 milj. euroa (ta2021 1,025 milj. euroa) ja toimintakate 0,822 milj. euroa (ta2021 0,908 milj. euroa). Kaupunginorkesteri tuottaa korkeatasoista ja monipuolista konserttitoimintaa ja yleisötyötä Mikkelissä ja Etelä-Savossa yhteistyössä paikallisten ja maakunnallisten musiikkitoimijoiden, lähiorkesterien sekä kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa. Orkesteri on asettanut tavoitteeksi parantaa toimintakatettaan (80 000 euroa) nostamalla tulotavoitetta ja leikkaamalla kuluja.
Kaupunginhallituksen kesäkuussa antaman talousarvioraamin lisäksi kaupunginhallitus velvoitti kaupungin johtoryhmää esittämään lisätuloja ja/tai säästötoimenpiteitä, joilla käyttötalouden toimintakate paranee vähintään 2 miljoonaa euroa. Säästötavoitteen saavuttamiseksi kaupungin johtoryhmä esittää, että kaupunginorkesteri lakkautetaan viimeistään 1.1.2023 alkaen. Näin ollen orkesterin lakkauttamisesta syntyvä säästö realisoituu vuonna 2023. Säästö on tämänhetkinen valtionosuusrahoitus huomioiden noin 640 000 euroa.
Palvelualuejohtaja ja tulosaluejohtajat esittelevät talousarvion kokouksessa.
Oheisena Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n vetoomus Mikkelin kaupunginorkesterin puolesta.
Päätös
Käydyn keskustelun pohjalta hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta hyväksyy ja esittää lautakunnan talousarvion vuodelle 2022 ja taloussuunnitelman vuosille 2022-2024 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle seuraavin muutoksin:
Asiasta käydyn keskustelun aikana
Jenni Tissari esitti Jukka Hynnisen, Marko Huuhilon, Anu Kokkosen, Sari Noposen, Suvi Kähkönen-Valtolan ja Nina Jussi-Pekan kannattamana, että Mikkelin kaupunginorkesteria ei lakkauteta. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava, kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jenni Tissarin esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 2 jaa ääntä (Juuso Halonen, Tanja Hartonen) ja 9 ei ääntä (Sari Noponen, Jenni Tissari, Nina Jussi-Pekka, Jukka Hynninen, Enrique Tessieri, Suvi Kähkönen-Valtola, Marko Huuhilo, Anu M Kokkonen, Henri Ylijoki). Puheenjohtaja totesi, että Jenni Tissarin esitys on tullut hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan päätökseksi.
Jenni Tissari esitti Jukka Hynnisen, Marko Huuhilon, Anu Kokkosen ja Sari Noposen kannattamana, että Mikkelin teatterinkannatusyhdistyksen avustuksia ei leikata. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava, kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jenni Tissarin esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 jaa äänta (Juuso Halonen, Suvi Kähkönen-Valtola, Tanja Hartonen) ja 8 ei ääntä (Jenni Tissari, Sari Noponen, Anu M Kokkonen, Jukka Hynninen, Enrique Tessieri, Marko Huuhilo, Nina Jussi-Pekka, Henri Ylijoki). Puheenjohtaja totesi, että Jenni Tissarin esitys on tullut hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan päätökseksi.
Jenni Tissari esitti Jukka Hynnisen kannattamana, että Mikkelin musiikkiopiston kannatusyhdistyksen, Mikkelin Mikaeli Oy:n ja Jalkaväkisäätiön avustuksia ei leikata. Myöskään kansalaisopiston kurssimäärää ei leikata, kirjastoaineiston määrärahaa ja henkilöstöresurssia ei leikata, nuorisopalvelujen ja liikuntapalveluiden avustuksia ei leikata, eikä alle 18-vuotiaiden harrastamisen maksuja ja tilojen taksoja koroteta. Museopalveluiden ja yleisten kulttuuripalvelujen kuluja ja avustuksia ei leikata. Taidemuseolle tulee etsiä tilat kaupungin omista kiinteistöistä pikaisesti ja laittaa toimeen valtuuston hyväksymä museostrategia. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava, kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi niin, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jenni Tissarin esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa ääntä (Anu M Kokkonen, Juuso Halonen, Tanja Hartonen, Sari Noponen, Nina Jussi-Pekka, Suvi Kähkönen-Valtola, Marko Huuhilo) ja 4 ei ääntä (Jenni Tissari, Jukka Hynninen, Enrique Tessieri, Henri Ylijoki). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan päätökseksi.
Suvi Kähkönen-Valtola esitti Marko Huuhilon kannattamana, että investoinneista poistetaan Karkialammen kuntotalon kentän kunnostukseen varattu määräraha. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava, kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi niin, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Suvi Kähkönen-Valtolan esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 0 jaa ääntä ja 11 ei ääntä (Tanja Hartonen, Suvi Kähkönen-Valtola, Anu M Kokkonen, Juuso Halonen, Jenni Tissari, Nina Jussi-Pekka, Sari Noponen, Marko Huuhilo, Enrique Tessieri, Jukka Hynninen, Henri Ylijoki). Puheenjohtaja totesi, että Suvi Kähkönen-Valtolan esitys on tullut hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan päätökseksi.
Jenni Tissari esitti Jukka Hynnisen kannattamana, että ensilumenladun siirrosta Rantakylästä Kalevankankaalle pidättäydytään, jos siitä tulee kaupungille lisäkuluja. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava, kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi niin, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jenni Tissari esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 2 jaa ääntä (Marko Huuhilo, Suvi Kähkönen-Valtola) ja 9 ei ääntä (Anu M Kokkonen, Jenni Tissari, Juuso Halonen, Sari Noponen, Jukka Hynninen, Tanja Hartonen, Nina Jussi-Pekka, Enrique Tessieri, Henri Ylijoki). Puheenjohtaja totesi, että Jenni Tissarin esitys on tullut hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan päätökseksi.
Lisäksi hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta toteaa, että koska lautakunta on jo esittänyt merkittävät säästökohteet omalta toimialaltaan, se esittää talousarvion hyväksymistä edellä kirjatuilla muutoksilla.
Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta päätti, että viranhaltijat oikeutetaan tekemään tekniset korjaukset ja täydennykset talousarvioon 2022 ja taloussuunnitelmaan 2022 - 2024.
Lisäksi hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta pyytää lausunnot kaikilta aluejohtokunnilta, nuorisovaltuustolta, vanhusneuvostolta ja vammaisneuvostolta talousarviosta 2022 ja taloussuunnitelmasta 2022-2024. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 12.11.2021 mennessä.
Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko klo 19.36-19.41.
Merkitään, että oheismateriaalina ollut Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n vetoomus Mikkelin kaupunginorkesterin puolesta liitetään pöytäkirjan liitteeksi. Lisäksi pöytäkirjan liitteeksi liitetään Muusikkojen liiton puheenjohtajan lausunto.
Merkitään, että kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Satu Taavitsainen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.