Kuvaus
Tarkastuslautakunnan tilinpäätöksestä 2020 antama arviointikertomus on luettavissa oheisesta liitetiedostosta. Kaupunginhallituksen on raportoitava kaupunginvaltuustolle lokakuun loppuun mennessä toimenpiteet, joihin arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien, kysymysten ja selvityspyyntöjen johdosta on ryhdytty. Selvitykset viedään kaupunginhallituksen kokoukseen syyskuussa ja edelleen kaupunginvaltuuston kokoukseen. Valmiiden, lautakuntien omalta osaltaan käsittelemien vastausten tulee olla kirjattuna annettuun asiakirjapohjaan 9.9. klo 16.00 mennessä. Kasvatus- ja opetuslautakunta antaa seuraavat vastaukset lautakunnalle esitettyihin kysymyksiin.
Ristiinan lukion lakkauttaminen
”Mikkelin lukion Ristiinan toimipiste lakkautettiin 1.8.2020 ja osa Ristiinan lukion oppilaista siirtyi Mäntyharjun lukioon. Lukio-opiskelijoiden määrä väheni vuodesta 2019 jopa 36 oppilaalla. Toteutuivatko suunnitellut säästöt konkreettisesti?”
Vuonna 2019 nuorten lukiokoulutuksen vos-rahoitusta saatiin 4.654.436 € ja vuonna 2020 4.473.647 €, eli vähennystä tuli noin 180.000 €. Suurin osa vähennyksestä johtui osan lakkautetun lukion Ristiinan toimipisteen ristiinalaisten lukiolaisten siirtymisestä lukioon Mäntyharjulle. Nuorten lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni 30,4 opiskelijalla.
Laskennallinen säästö lukion toimipisteen lakkauttamisesta laskettiin olevan vuositasolla (toiminta ja hallinto) yhteensä 355.000 € (148.000 €/2020 ja 207.000 €/2021). Tilinpäätös 2019 lukion Ristiinan toimipiste oli noin 657.000 € ja vuonna 2020 noin 369.300 € eli säästö elo-joulukuulta (lukuvuodesta 5/12) oli noin 288.000 €. Ristiinan toimipisteen lakkauttamisen laskennallinen säästötavoite tulee ylittymään, koska vuoden 2021 alusta määrärahaa Ristiinan toimipisteelle ei ole varattu. (Jos lasketaan, että syyslukukauden säästö kuukautta kohden on 288.000 €/5 kk à 57.600 €/kk, niin vuoden 2021 säästö kevätlukukaudelta (7 kk) olisi 403.200 €. Eli säästötavoite tulee ylittämään asetetun säästötavoitteen.) Koko lukiokoulutuksen tilinpäätöslukuja verrattaessa voidaan todeta, että arvioitu laskennallinen säästö tulee toteutumaan, eikä ”Ristiinan kustannuksia” ole vyörytetty muun lukiotoiminnan päälle eikä Ristiinan päälle ole vyörytetty muita lukiokustannuksia. Säästö toteutuu opiskelijamäärän hetkellisestä vähenemisestä huolimatta.
Ehkäisevä päihdetyö
Ehkäisevään päihdetyöhön on kulunut varoja vain 3835 euroa, kun ehkäisevän päihdetyön koordinaattorin tehtävä lakkautettiin säästösyistä ja tehtävät jaettiin hyvinvointikoordinaattorin ja nuorisopalveluiden kesken. Onko hyvinvointikoordinaattorilla jo liikaa työtä?”
Ehkäisevän päihdetyön toteuttamista lasten, nuorten ja aikuisten parissa on vaikeuttanut koronatilanne. Myös resurssin vähentäminen on vaikuttanut ehkäisevän päihdetyön kokonaisuuteen. Hyvinvointikoordinaattorin tehtäviin on sisällytetty ehkäisevän päihdetyön asiantuntijuus ja koordinointi aikuisten kuntalaisten parissa tehtävässä ehkäisevässä päihdetyössä ja tähän on varattu työajasta 20 prosenttia. Koko hyvinvointikoordinaattorin laaja tehtäväkokonaisuus on priorisoitava työajan puitteissa.
”Nuorisopalveluissa ehkäisevää päihdetyötä hoitaa nuoriso-ohjaaja 30 prosentin työpanoksella. Ehkäisevä päihdetyö on tärkeää, joten onko siihen kohdennettu riittävästi resursseja?”
Ehkäisevää päihdetyötä tekevät tällä hetkellä hyvinvointikoordinaattori (20 prosenttia työajasta) ja nuoriso-ohjaaja (50 prosenttia työajasta). Mahdollisuuksien mukaan resurssin lisäämistä tähän tärkeään tehtävään on harkittava uudelleen. On huomioitava, että nuorisotyö kokonaisuudessaan sisältää ajatuksen ehkäisevästä päihdetyöstä: se tukee monin tavoin nuorten kasvua ja ohjaa tekemään tervettä kehitystä edistäviä valintoja. Nuorisotyön palvelut ovat päihteettömiä.
Jatkona edelliseen kysymykseen: ”Mitä Selvästi-tuoteperheen toiminnalle on tapahtunut”
Selvästi-tuoteperheen toimintaa jatketaan edelleen ehkäisevässä päihdetyössä. Nuorten Selvästi seiska ja Selvästi paras -tapahtumia ei voitu vuonna 2020 järjestää korontilanteen takia, mutta ne jatkuvat kuluvana vuonna.
Koulupsykologiresurssit
”Koulupsykologin vakansseja on neljä, joista elokuussa 2020 oli täytettynä vain yksi. Miten näillä resursseilla peruskoulujen oppilaat pystyvät pääsemään psykologin vastaanotolle lakisääteisten aikarajojen puitteissa”
Opiskelijahuoltopalvelut ovat siirtyneet kuntien päätöksellä Essoten toiminnaksi. Essote on yrittänyt rekrytoida psykologeja, mutta ei ole onnistunut täyttämään avoimena olleita koulupsykologin virkoja. Nämä tehtävät on pyritty hoitamaan ostopalveluin. Tämä on kuitenkin tarkoittanut sitä, että koulupsykologit ovat usein vaihtuneet, mikä on vaikeuttanut myös työn jatkuvuutta. Essotelle on viestitetty vakinaisten koulupsykologien tarpeesta.
Lukio-opiskelijoiden jaksaminen etäopiskelussa
”Lukio-opiskelijoiden koulujaksamista ja etäopiskelun sujumista korona-aikana on kartoitettu kyselyllä. ”Miten kyselyiden tuloksia hyödynnettiin?”
Ryhmänohjaajat ovat pyrkineet olemaan yhteydessä omiin ohjattaviinsa viikoittain etäopiskelukausilla. Tehtävämääriä on pyritty kohtuullistamaan ja palautusaikatauluja on rytmitetty siten, että jakson lopussa tulevaa palautusruuhkaa on vähennetty.
Terveydenhoitaja ja kuraattori ovat tarkastusten ja käyntien avulla kartoittaneet opiskelijoiden jaksamista ja opintojen sujumista. Myös opinto-ohjaajat ovat olleet aktiivisesti yhteydessä opiskelijoihin opintosuunnitelmiin, kirjoitussuunnitelmiin ja jatko-opintosuunnitelmien liittyvissä asioissa.
Oppisopimusten määrä
”Oppisopimusten tavoite oli 15 kpl/vuosi ja toteuma varhaiskasvatuksessa oli neljä työntekijää työllisyyspalveluiden palkkaamana oppisopimuksella. Vuosina 2018 ja 2019 oli täysin sama toteumamäärä. Mihin oppisopimusten määrällinen tavoite on perustunut?”
Oppisopimusten tavoite on asetettu koko kaupunkiorganisaatiolle. Sivistys- ja hyvinvointipalveluiden parissa oppisopimuksilla on ollut neljä työntekijää. Varhaiskasvatuksessa ei ole tietoa, mihin tavoite on perustunut. Varhaiskasvatuksen näkökulmasta oppisopimussuhteet ovat haasteellisia, sillä oppisopimussuhteessa olevaa työntekijää ei voida huomioida henkilöstömitoituksessa. Tavoitteeseen ei ole laskettu mukaan oppisopimuksella toteutettavia täydennyskoulutuksia. Niitä on ollut vuosittain 12-30, jotka kohdistuvat ensisijaisesti vakinaiseen henkilöstöön.
Syrjäytymisvaarassa olevat oppilaat ja koulupudokkaat
”Kaikki peruskoulut ovat päässeet myös tunne- ja vuorovaikutus- sekä neuropsykiatrinen valmennus -koulutuksen (Nepsy) piiriin. Essote on tehnyt tiivistä yhteistyötä erityisopettajien ja opinto-ohjaajien kanssa syrjäytymisvaarassa olevien ja koulupudokkaiden auttamiseksi. Onko toiminta ollut riittävää ottaen huomioon korona-ajan tuoma etäopiskelun ja nuorten keskinäisten kontaktien väheneminen koronarajoitteiden takia?”
Perusopetukseen on saatu Opetus- ja kulttuuriministeriöltä nk. korona-avustusta, jonka tuella on voitu palkata opettajia ja koulunkäynnin ohjaajia perusopetukseen. Lisäksi nuorisotyö ja oppilashuoltohenkilökunta, esim. koulukuraattorit tekevät tiivistä yhteistyötä koulujen henkilöstön kanssa, jotta tuen tarpeet havaittaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Nuorisopalveluiden korona-avustuksella saatiin kaksi koulunuorisotyöntekijää lisää kouluihin. Myös lasten ja nuorten harrastustoiminnan tueksi on saatu hankerahoitusta. Mikkelin perusopetus on mukana myös OKM:n rahoittamassa koulupudokkuuden ehkäisyyn ja pudokkuuteen puuttumiseen keskittyvässä hankkeessa, joka alkoi 1.8.2021. Eri avustukset ja hankkeet valjastettiin keväällä 2020 tukemaan mahdollisimman laadukkaan etäopetuksen järjestämistä kohdentamalla esim. opettajatutoreiden työpanosta kollegoiden ohjaamiseen.
On mahdotonta arvioida, onko toiminta ollut riittävää. Kaikki ulkopuolinen tuki, mitä on ollut haettavissa, on haettu. Arvio on, että osalla oppilaista on edelleen kevään 2020 ja lukuvuoden 2020-2021 etäjaksojen aiheuttamaa oppimisvajetta ja siksi hakemus korona-avustuksen saamiseksi myös lukuvuodelle 2021-2022 on jätetty 5.8.2021 ja vastausta odotetaan.
Ryhmis- ja perhepäivähoidon asiakasmäärät
”Ryhmis- ja perhepäivähoidossa on ollut asiakkaiden määrän alenemaa: ryhmis-toteuma on 80,6 prosenttia, perhepäivähoito hoitajan kodissa -asiakkaiden osalta toteuma 68,6 prosenttia, perhepäivähoitopaikat yhteensä -toteuma 74,5 prosenttia. Mistä asiakasmäärien laskusuunta johtuu?”
Huoltajilla on oikeus valita lapselleen varhaiskasvatuspaikka. Huoltajat hakevat aikaisempaa enemmän päiväkotipaikkoja lapsilleen. Myös kaupungin linjaus kustannuksiltaan korkeiden ryhmäperhepäiväkotien lakkauttamiseksi ja/tai yhdistämiseksi päiväkoteihin vaikuttaa toteumalukuihin. Vuonna 2020 koronatilanteella on ollut vaikutusta kaikkien varhaiskasvatusmuotojen käyttöasteeseen.
Kunnallisesta perhepäivähoidosta luopuminen
”TATU-ohjelmassa esitetään mahdollisuus luopua kunnallisesta perhepäivähoidosta vähitellen kokonaan. Vanhemmilla tulee kuitenkin olla oikeus valita, miten haluavat lapsensa hoidettavan, varsinkin kun asia koskee alle 3-vuotiaita”
Kunnalliseen perhepäivähoitoon on ollut vaikeuksia saada työntekijöitä. Jotta jatkossakin perheillä olisi mahdollisuus valita perhepäivähoito, on tarkoitus pilotoida palvelusetelin avulla yksityisen perhepäivähoitotoiminnan mahdollinen lisääntyminen Mikkelissä.
Varhaiskasvatusmuotojen selventäminen
”Miksi varhaiskasvatuksesta ei ole tilinpäätöksessä - vaikeasti luettavien taulukoiden lisäksi – juuri minkäänlaista selventävää kirjallista koostetta eri varhaiskasvatusmuodoista?”
Kun siirryttiin KuntaMaisema-raportoinnista kaupungin omaan suoriteraportointiin, vähennettiin merkittävästi seurantasuoritteita. On totta, että esim. eri varhaiskasvatusmuodot suorite- ja kustannusmäärineen tulee raportoida tiedolla johtamisen avuksi. Varahaiskasvatuksen suoriteraportointiin tulee tehdä täydennyksiä.
Hankkeiden vaikuttavuuden arviointi
”Mikkelissä on ollut runsaasti erilaisia hankkeita, mm. Meijän Mikkeli, Porukalla, Me uskallamme, Kiva koulu, Verso-koulutus, Resto-koulutus, Tunne- ja vuorovaikutuskasvatus ja Harrastamisen Suomen malli. Koppa-kohtaamispaikka on perustettu, toivottavasti tämä kokeilu jatkuu. Liikuntaan on panostettu jo varhaiskasvatuksessa Ilo kasvaa liikkuen -hankkeen ja perusopetuksen Liikkuva koulu -hankkeen avulla. Senioreille on ollut Stadiumilla Senioriliikuntavuoro, jonka toteuttamista korona haittasi. Miten eri hankkeiden vaikuttavuutta arvioidaan esimerkiksi niiden toiminnan jatkuvuuden osalta?”
Tavoitteena on, että hankkeissa kehitetyt toimintatavat jäävät toimijoiden käyttöön ja toiminnat ”jalostuvat” toimintaympäristön muutoksiin sopeutuen. Uusien hankkeiden seuranta tapahtuu kaupungin strategiassa olevien tavoitteiden ja vaikuttavuuden arvioinnin avulla.
Hankkeen hakuvaiheessa suunnitellaan, mitä hankkeesta toivotaan jäävän elämään hankkeen jälkeen. Jokaisen hankkeen tuloksista tehdään arviointi rahoittajalle. Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueella hankkeet tavoittelevat yleensä jonkin uuden tai olemassa olevan toimintamallin kehittämistä, henkilöstön osaamisen kehittämistä sekä jonkin toiminnan painopisteen tasalaatuisuuden kasvattamista eri yksiköissä (esim. tunne- ja vuorovaikutus eri kouluissa tai päiväkodeissa). Opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja aluehallintovirastojen avustus- ja hankerahoitus on sen verran pienimuotoista, ettei niillä voida toteuttaa hankkeen rinnalla tutkimusta hankkeiden vaikuttavuudesta. Sen sijaan valtakunnallinen Koulutuksen arviointineuvosto (KARVI) saattaa tehdä joskus tutkimusta koulutusta koskeviin hankkeisiin liittyen, mutta siihen rahoituksen saaja ei voi vaikuttaa.
Koulukiusaaminen
”Koulukiusaamisluvut olivat huolestuttavan suuria edellisessä Kouluterveyskyselyssä. Puututaanko kiusaamistilanteisiin aina?”
Kaikkiin koulutoimijoiden tietoon tulleisiin kiusaamistilanteisiin puututaan ja puuttumiseen on jokaisessa koulussa ja oppilaitoksessa toimintamalli, kuinka toimitaan. Tärkeässä asemassa on myös hyvän ilmapiirin luominen ja kiusaamisen ennaltaehkäisy.
Vuoden 2019 kouluterveyskyselyssä 4.-5. luokkalaisten tyttöjen kiusaamiskokemus oli noussut selvästi verrattuna vuoteen 2017. Poikien kiusaamiskokemukset olivat vähentyneet. Samoin perusopetuksen 8.-9. luokkalaisten ja lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden kiusaamiskokemukset ovat vähentyneet sekä vuodesta 2017 että pitkän aikavälin seurannan perusteella vuodesta 2006 saakka.
Perusopetuksessa osalla kouluista on käytössä kiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja kiusaamiseen puuttumisessa KiVa-koulu -toimintamalli, osalla Verso & Resto -toimintamalli ja osalla molemmat tai oma sovellettu toimintamalli.
Opiskeluhuolenpidon ohjausryhmässä käyty kouluterveyssarjan indikaattori ”Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, %”näyttää lukion osalta erittäin hyvältä. Kiusaamistilanteisiin puututaan luonnollisesti aina, kun asia ilmenee. Ryhmänohjaaja on tässä keskeisessä roolissa. Ryhmänohjaaja kartoittaa tilanteen ja kokoaa tarpeen mukaan monialaisen ryhmän selvittämään asiaa.
Kiusaaminen on vakava asia ja sen vähentämiseksi tehdään työtä silloinkin, kun indikaattorit osoittavat, että kiusaaminen on vähenemään päin.
Lähiluonto oppimisympäristönä
”Varhaiskasvatuksessa lähiluontoa on käytetty oppimisympäristönä, voisiko saman tehdä myös perusopetuksessa?”
Myös perusopetuksessa lähiluonto on yksi merkittävä oppimisympäristö.
Päätös
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että kasvatus- ja opetuslautakunta antaa tarkastuslautakunnalle edellä mainitut vastaukset seuraavin lisäyksin:
Mikkelin lukion Ristiinan toimimipisteen lakkauttamiseen liittyvää vastausta täydennetään seuraavasti:
Opiskelijamäärän hetkellinen notkahdus palautuu lukion aloituspaikkojen kautta tasolleen viimeistään lukuvuotena 2022-2023. Tällöin Ristiinan lukiossa aloittaneiden ja lukion lakkautuessa toisaalle hakeutuneiden lukiolaisten määrä kompensoituu uusien lukuvuosien aloituspaikkojen mukaisilla opiskelijamäärillä (Mikkelin lukio on vetovoimainen lukio, jonka aloituspaikat täyttyvät yhteisvalinnassa).
Tilasäästöt Ristiinan lukion lakkautuksesta toteutuvat siinä vaiheessa, kun vapautuneisiin tiloihin voidaan siirtää Ristiinan nuorisotila ja Ristiinan kirjasto, jolloin säästö tilavuokrasta on noin 95.000 € (nuorisotilan vuokra ja kirjaston vuokra siivouksineen) – kaupungin tasolla tilavuokrasäästö realisoituu, kun tiloihin saadaan ulkopuolinen vuokralainen tai tilat myydään tmv. (myyntitulot?). (Ristiinan lukion lakkauttamisen säästölaskelmat Kvalt 9.12.2019 § 150).
Syrjäytymisvaarassa olevat oppilaat ja koulupudokkaat kohtaa täydennetään seuraavasti: On mahdotonta arvioida, onko toiminta ollut riittävää, koska koronavaikutukset saattavat ilmaantua vasta viiveellä.