Kaupunginhallitus, kokous 29.3.2021

Kuvaus

Maankäyttö ja kaupunkirakenne -yksikkö lähettää otsikossa mainitun 10. päivänä maaliskuuta 2021 päivätyn ranta-asemakaavan muutosehdotuksen kaupunkiympäristölautakunnan käsiteltäväksi.

Kaavamuutoksen on laatinut Karttaako Oy maaomistajan aloitteesta.

Susiniemen ranta-asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 10.12.2001. Kaavamuutosalue sijaitsee Otavan taajaman pohjoispuolella, Puulan Heposelän itäosassa, noin 18 km Mikkelin keskustasta länteen. Kaavoitettava alue muodostuu Mikkelin kaupungin omistamasta Susiniemen tilasta 491-430-5-13 myydystä 5000 m2 määräalasta ja sen lähiympäristöstä.

Kaavamuutos on tullut vireille 1.4.2020 päivätyllä kirjeellä, jonka liitteenä on ollut osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä kaavaluonnos olivat nähtävillä 1.4.2020 - 4.5.2020.

Määräaikaan mennessä OAS:sta saatiin 2 lausuntoa ja yksi huomautus.

Etelä-Savon maakuntaliitolla ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Lausunnossa 24.4.2020 on esitetty mm., että kaavamuutosalue on maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävää virkistysaluetta (V 8.65 Susiniemi) sekä valtakunnallisesti arvokasta kallioaluetta (ge1 8.507 Heposelän rantakalliot). Asema- ja yleiskaavaa tuoreempi maakuntakaava tulee huomioida kaavamuutosta laadittaessa, vaikka alueella on voimassa Otavan yleiskaava. Mikäli Susiniemeä ei aiota tulevaisuudessa käyttää leirikeskustoimintaan tai virkistysmatkailuun, tulee maankäytön periaatteet ratkaista ensin yleiskaavatasolla. Vastineena Etelä-Savon maakuntaliiton lausuntoon todetaan, että leirikeskus- ja virkistystoiminta Susiniemessä jatkuu. Muutostarpeita mm. mitoituksen osalta on tuotu esiin kaavamuutoksessa. 

Etelä-Savon elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen lausunnossa 20.4.2020 todetaan, että kaavamuutoksen tulevan maankäytön suhdetta tulee arvioida myös suhteessa maakuntakaavan varauksiin. ELY-keskuksen mukaan on todennäköistä, ettei kaavamuutoksen mukainen alueen käyttötarkoituksen muutos aiheuta merkittäviä ympäristö- tai muita haittoja. Vastineena edelliseen todetaan, että maankäytön muutosta arvioidaan myös maakuntakaavan varausten näkökulmasta eivätkä tavoitteet yksittäisen muutoksen johdosta vaarannu.

Yksityisen maanomistajan huomautuksessa 29.4.2020 huomauttaja kritisoi kaavaratkaisua varsinkin siitä näkökulmasta, että kaavamuutos laaditaan pistemäisenä ratkaisuna leirimajakiinteistön myynnin jälkeen, eikä asiaa ole tuotu riittävällä tavalla esiin tarjouspyyntövaiheessa.

Vuorovaikutuksen alaisena huomauttaja haluaa tuoda esille seuraavat seikat:

1. Aluetta tulee tarkistella isompana kokonaisuutena tai kaupungilta tulee saada sitoumus siitä, että kaikki maanomistajia kohdellaan tasavertaisesti jatkossa heidän halutessaan kaavoitusta omille mailleen. Vastine: Kaupungin ajatus on se, että alue tulee kokonaisuutena (yleiskaava) tutkittavaksi kaupungin myöhemmin päättämässä vaiheessa.
2. Kaava-alueella oleva virkistyskäyttö tulee selvittää kirjeessänne kuvattua tarkemmin. Vastine: kaava‐alueen virkistyskäyttöä arvioidaan tarkemmin kaavaselostuksessa
3. Kaava-alueella olevalle laavulle tulee järjestää esteetön kulku tarvittavine pysäköintitiloineen opastusta unohtamatta. Vastine: kaavaehdotuksessa esitetään kaksi vaihtoehtoista ohjeellista kulkuyhteyttä laavulle. Kaupungin liikuntatoimi asentaa kyltit parkkialueen alkuperäisen kaavan mukaiselle alueelle, joka on pysäköintitarkoitukseen osoitettu. Liikuntatoimi myös toteuttaa ja merkitsee kulkuyhteyden tai vaihtoehtoisia kulkuyhteyksiä laavulle viimeistään, kun kaava on saanut lainvoiman.
4. Mahdolliselle rakennuspaikalle tulee kaavatyössä määrätä velvoitteet liittyä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon sekä muille vastaaville hankkeille mahdollistaa sama eli vesilaitoksen toiminta‐aluetta tulee laajentaa. Vastine: Vesilaitoksen toiminta‐alueen laajentamisen harkinta ja siten velvoite liittyä kunnallistekniseen verkostoon tulee arvioitavaksi tulevaisuudessa laajemman yleiskaavatyön yhteydessä.
    

Lopuksi huomauttaja haluaa muistuttaa siitä, että jatkossa mahdollisissa virallisissa kuulemisissa jokaiselle kiinteistönomistajalle tulee lähettää oma, erillinen kuulemiskirje. Nyt osa vuorovaikutteisista henkilöistä ei ole saanut ao. kirjettä. Näin mahdollisuus lausua saattaa olla etukäteen rajattu – jopa tarkoituksenmukaisesti? Vastine: Lähikiinteistöjen omistajia on tiedotettu kirjeitse kaavamuutoksesta, vaikka lain mukaan kirjeitse tiedottaminen ei ole välttämätöntä kuin kaavaehdotusvaiheessa ja niille, jotka ovat ulkopaikkakuntalaisia. Mikäli kiinteistöllä on useita omistajia, lain mukaan kirje pääsääntöisesti postitetaan vain yhdelle omistajista, jolla on tiedotusvelvollisuus muille omistajille. Kaupunki on kuitenkin postittanut kirjeen tässä tapauksessa niin Mikkelissä asuville kuin myös niille kiinteistön yhteisomistajille, jotka asuvat eri osoitteissa. Aineisto on myös ollut julkisesti nähtävillä. Tiedottaminen on siten hoidettu maankäyttö‐ ja rakennuslain määrittelemällä tavalla ja sen määrittämää minimivaatimustasoa huomattavasti kattavammin. Asiasta tiedotetaan myös kaavaehdotusvaiheessa uudestaan.

Asemakaavaehdotus on korjattu kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella.