Kuvaus
Etelä-Savon maakuntaliitton lähettämä kirje 25.1.2021 on seuraava:
"Itärata-johtoryhmän puolesta tiedustelen teidän kiinnostustanne osallistua itäisen Suomen yhteisen edunvalvontahankkeen Itärata-hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn. Etelä-Savosta mukana ohjausryhmässä ovat jo Mäntyharju, Mikkeli ja Pieksämäki sekä Etelä-Savon maakuntaliitto.
Liikenne- ja viestintäministeriö aloitti itäisen suunnan ratayhteyden hankeyhtiövalmistelun 24.6.2020 ja pyysi osapuolia ilmoittamaan elokuun loppuun mennessä alustavat edellytykset osallistua hankeyhtiön pääomittamiseen sekä reunaehdot pääomituksen tekemiselle. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen mukaisesti mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö jatkaa neuvotteluja itäisen suunnan raideliikenneinvestoinnista hyötyvien kuntien ja mahdollisesti muiden julkisyhteisöjen kanssa hankeyhtiön perustamiseksi. Neuvotteluita jatketaan Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjalta.
Itäradan kannalla olevat kaupungit ja kunnat (Kuopio, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Mikkeli, Porvoo, Kajaani, Imatra, Iisalmi, Varkaus, Pieksämäki, Siilinjärvi, Suonenjoki, Lapinlahti, Kitee, Parikkala, Mäntyharju ja Taipalsaari) tekivät päätöksen, että ovat valmiit rahoittamaan uuden itäisen ratayhteyden suunnittelua, jos linjaus kulkee Porvoon ja Kouvolan kautta. Hankkeen takana ovat myös maakuntaliitot (Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Savon maakuntaliitto, Kainuun liitto, Pohjois-Karjalan liitto, Pohjois-Savon liitto), sekä alueen kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt. Itäradan edistämiseen ja suunnittelun rahoittamiseen on sitoutunut todella laajalla maantieteellisellä alueella lähes koko itäinen Suomi ja Porvoo.
Alustavan arvion mukaan Itärata eli lentoradalta jatkuva oikorata Porvoon ja Kouvolan kautta maksaisi 1,7 mrd € ja suunnittelu 70 M€, josta valtio maksaa 51 % ja kuntien osuus on 49 % eli 34,3 M€ 6-10 vuoden aikana.
Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla on tehty 2018-2020 kaksi selvitystä, joissa molemmissa Porvoo-Kouvola linjaus oli edullisempi, kustannustehokkaampi ja palvelee koko puolta Suomea verrattuna itäiseen rantarataan. Selvityksen mukaan uusi Itärata tarjosi vaihtoehdoista suurimmat hyödyt, sillä se nopeuttaisi matka-aikoja laajimmin parantaen yhteyksiä sekä Savon- että Karjalan radan osalta kansainvälisiä henkilöjunayhteyksiä unohtamatta.
Linjaus tukee ilmastonmuutoksen hillintää ja parantaa itäisen Suomen asemaa suhteessa läntiseen Suomeen tasa-arvoisempaan suuntaan. Toimivat ja kehittyvät yhteydet tukevat elinkeinoelämän kehittymistä luonnonvaroiltaan rikkaassa ja teknologialtaan kehittyvässä itäisessä Suomessa, erityisesti vientiteollisuuden näkökulmasta ja ovat näin ollen tärkeitä koko Suomen näkökulmasta. Itärata yhteistyössä panostetaan myös koko ajan nykyisten Savon ja Karjalan ratojen parantamiseen ja nopeuttamiseen. Kuntanne vapaamuotoinen tahdonilmaisu ja osallistuminen yhteisen hankkeemme eteen tässä vaiheessa on tärkeä. Hankkeeseen mukaan lähteville uusille kunnille järjestetään sähköisesti tiivis infotilaisuus, jossa avataan hankkeen taustoja, suunnitelmia ja ohjausryhmätyöskentelyä. Tässä vaiheessa hankkeeseen ja ohjausryhmään mukaan lähtö ei vaadi alustavia pääomituspäätöksiä. Itäradan hankeyhtiöneuvottelujen virallisesti alkaessa valtion päätöksen jälkeen, tulevat myös uusien kuntien mukaantulot pääomituksilla kuitenkin jälleen ajankohtaisiksi.
Pyydän teitä ilmoittamaan mahdollisesta mukaantulostanne sähköpostitse osoitteeseen marko.tanttu@esavo.fi 26.2.2021 mennessä.
Itärata-ohjausryhmän puolesta
Pentti Mäkinen, Maakuntajohtaja
Etelä-Savon maakuntaliitto"
Päätösehdotus
Esittelijä
Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi
Konserni- ja elinvoimajaosto päättää, että kaupunginjohtaja Timo Halonen jatkaa ohjausryhmässä jäsenenä.