Kuvaus
Vammaisneuvoston toiminta perustuu kuntalakiin 410/2015 28 §, jossa todetaan seuraavasti:
Vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vammaisneuvosto. Vammaisneuvosto voi olla useamman kunnan yhteinen. Vammaisilla henkilöillä sekä heidän omaisillaan ja järjestöillään tulee olla vammaisneuvostossa riittävä edustus. Kunnanhallituksen on huolehdittava vammaisneuvoston toimintaedellytyksistä.
Vammaisneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta.
Mikkelin kaupungin vammaisneuvoston toimintaa ohjaa kaupunginhallituksessa 19.6.2017 § 6 (päivitetty 14.3.2022 § 118) hyväksytty toimintasääntö, jossa linjataan mm. vammaisneuvoston tarkoituksesta sekä käytännön toiminnasta.
1 § Mikkelin kaupungin vammaisneuvosto on Mikkelin kaupungin ja sen alueella toimivien vammaisjärjestöjen yhteistyöelin.
2 § Mikkelin kaupungin vammaisneuvoston tarkoituksena on:
- Olla Mikkelin vammaisjärjestöille apuna ja edistää yhteistyötä sekä järjestöjen että kaupungin eri elinten kanssa.
- Edistää vammaisten tasa-arvoista osallistumista yhteiskunnan eri toimintoihin, kuten asumiseen, sosiaali- ja terveyspalvelujen saamiseen, koulutukseen, työllistymiseen sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintoihin.
- Seurata vammaisten näkökulmasta kaupungin päätöksentekoa erityisesti heille tarkoitettujen palvelujen, tukitoimien ja muiden etuuksien järjestämiseksi sekä niiden saatavuuden parantamiseksi. Tehdä aloitteita ja esityksiä ja antaa lausuntoja vammaisia koskevissa asioissa sekä seurata vammaishuollon kehitystä Mikkelin kaupungissa.
- Vaikuttaa ympäristön suunnitteluun ja toteutukseen siten, että julkiset tilat soveltuvat vammaisten tarpeisiin.
- Pitää yhteyttä valtakunnalliseen ja maakunnalliseen vammaisneuvostoon.
3 § Vammaisneuvosto muodostuu seitsemästä (7) neljäksi (4) vuodeksi valitusta varsinaisesta jäsenestä ja heidän henkilökohtaisista varajäsenistä. Kaupunginhallitus nimeää kaupungissa toimivien vammaisjärjestöjen esityksestä vammaisneuvostoon seitsemän (7) jäsentä ja jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan varsinaisista jäsenistä. Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta ja kaupunkiympäristölautakunta kutsuvat kukin yhden (1) edustajan vammaisneuvostosta kuhunkin toimielimeen ja kullekin edustajalle henkilökohtaisen varajäsenen. Vammaisneuvoston edustajilla on hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnassa ja kaupunkiympäristölautakunnassa läsnäolo- ja puheoikeus. Vammaisneuvostolla on mahdollisuus asettaa edustaja myös kasvatus- ja opetuslautakuntaan. Vammaisneuvosto voi kutsua jäsenekseen edustajan sidosryhmien vammaistyön asiantuntijoista. Vammaisneuvoston sihteerin nimeää hyvinvoinnin- ja osallisuuden lautakunta. Vammaisneuvoston toimikausi on neljä (4) vuotta.
4 § Vammaisjärjestöjen yhteiskokous (3 §) pidetään ennen toimikauden päättymistä ja kokouskutsu on lähetettävä 14 vrk ennen kokousta.
5 § Vammaisneuvoston asiakirjat allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri.
6 § Vammaisneuvosto laatii oman talousarvionsa, joka liitetään hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan talousarvioon. Kaupunki antaa lisäksi vammaisneuvostolle mahdollisuuden käyttää kaupungin toimisto-, yms. palveluita ja osoittaa tarvittaessa sihteerille toimitilat niihin liittyvine kalusteineen ja varusteineen sekä vammaisneuvostolle kokoustilan. Kokouspalkkiot määräytyvät kunnallisen palkkiojärjestelmän mukaisesti.
7 § Vammaisneuvosto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään neljä jäsentä on läsnä.
Vammaisneuvosto käy läpi neuvoston tehtävät sekä kokouksiin liittyvät käytännön asiat.