Ristiinan aluejohtokunta, kokous 2.9.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 25 Lausunnon antaminen kaupungin uudesta lähidemokratiamallista/Ristiinan aluejohtokunta

MliDno-2020-111

Valmistelija

  • Matti Laitsaari, rehtori, Matti.Laitsaari@sivistys.mikkeli.fi

Kuvaus

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta käsittelee kokouksessaan 26. elokuuta 2020 kaupungin uutta lähidemokratiamallia ja päätösesityksenä on, että aluejohtokunnilta pyydetään lausunto esitetystä mallista. Asian esittelytekstinä lautakunnan esityslistalla on seuraava kuvaus:

Mikkelin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 2.12.2019 (§ 473) aluejohtokuntien osalta, että Mikkeli käynnistää uuden lähidemokratiamallin valmistelun. Valistelu tehdään yhdessä nykyisten aluejohtokuntien kanssa ja esityksen uudesta mallista tulee olla valmiina 1.7.2020. Uudesta mallista ja sen rahoituksesta päätetään vuoden 2021 talousarviokäsittelyssä. Uudella mallilla tavoitellaan yhden henkilötyövuoden säästöä ja uusi malli otetaan käyttöön 1.1.2021.

Kaupunginhallituksen lisäksi aluejohtokuntatyön uudistamista ovat esittäneet aluejohtokunnat itse.

Koronavirusepidemian aiheuttamat kokoontumisrajoitukset keskeyttivät keväällä asian valmistelun yhdessä aluejohtokuntien kanssa ja valmisteluaikatauluun onkin sittemmin tehty sellainen muutos, että esitys uudesta mallista pitää saada valmiiksi syyskuun loppuun mennessä.

Uutta mallia ehdittiin kuitenkin ennen koronavirusaikaa valmistella kahteen otteeseen nykyisten aluejohtokuntien kanssa. Aluejohtokuntien jäsenet kutsuttiin yhteisiin valmistelusessioihin 27. tammikuuta ja 10. maaliskuuta. Myös varajäsen kutsuttiin, jos varsinainen jäsen ei ole päässyt paikalle. Koska tavoitteena on uusi lähidemokratiamalli, esiteltiin tammikuun palaverissa muun muassa kumppanuuspöytäajatteluun perustuvaa toimintaa. Lisäksi kunkin aluejohtokunnan puheenjohtaja kertoi valmistelun pohjaksi näkemyksiä nykyisestä mallista ja sen mahdollisesta kehittämisestä. Kokouksen loppuosa käytettiin uuden mallin ideoimiseen eli käytännössä sellaisten asioiden esille nostamiseen, joiden tulisi näkyä ja toteutua myös uudessa mallissa.

Valmistelua jatkettiin 10. maaliskuuta pidetyssä palaverissa. Tässä yhteydessä nostettiin esille eritysesti kuntalain 22. pykälässä korostuvat näkökulmat aluedemokratian kehittämiseksi. Nykyinen aluejohtokuntamalli perustuu pitkälti kuntalain 36. pykälään, mikä tarkoittaa sitä, että aluejohtokunnat ovat ensisijaisesti hallinnollisia toimielimiä ja osa edustuksellista demokratiaa. Kuntalain 22. pykälä korostaa kuntalaisista itsestään nousevia lähidemokratian muotoja ja kannustaa kuntia hyödyntämään muun muassa alueraateja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä.

Sekä tammi- että maaliskuun kokouksiin osallistui noin 20 aluejohtokuntien edustajaa. Valmistelua oli tarkoitus jatkaa maaliskuun lopulla, mutta koronavirusepidemian aiheuttamat varotoimet estivät kokoontumisen. Asiaan on palattu kahdessa aluejohtokuntien puheenjohtajien kanssa pidetyssä Teams-palaverissa. Palaverit pidettiin 11. toukokuuta ja 17. elokuuta.

Kevään aikana tuli selvästi esille, että nykyiset aluejohtokunnat haluavat jatkaa toiminnan kehittämistä nykyisin voimassa olevan toimintamallin pohjalta. Aluejohtokunnat tekivätkin huhtikuussa oman esityksensä mallin uudistamisesta ja kehittämisestä. Aluejohtokuntien puheenjohtajat antoivat 17. elokuuta pidetyssä puheenjohtajien palaverissa edelleen tukensa aluejohtokuntien huhtikuussa tekemälle esitykselle. Haukivuoren aluejohtokunnan puheenjohtaja Leo Laukkanen totesi palaverissa, että Haukivuoren aluejohtokunta tukee aluejohtokuntien huhtikuussa tekemää esitystä eikä enää järjestä erillistä kokousta lausunnon antamiseksi uudesta lähidemokratiamallista.

Nykyinen aluejohtokuntamalli perustuu kuntalain 36. pykälään ja on eräänlainen edustuksellisen demokratian jatke, tavallaan osa poliittista päätöksentekoa. Vaihtoehtona on lähidemokratiamallin rakentaminen kuntalain 22. pykälän pohjalle. Ajattelutapa pykälissä on hyvin erilainen. Kuntalain 22. pykälä edustaa suoran demokratian kanavia ja sellaista osallisuusajattelua, jonka suuntaan Suomessa on monin paikoin jo menty tai ollaan menossa ja josta esimerkkinä voidaan pitää Etelä-Savon maakunnan uutta osallisuusohjelmaa.

Kaupungin osallisuussuunnitelma luo suuntaviivoja uudelle lähidemokratiamallille

Uudenlaisista toimintamalleista on saatu hyviä kokemuksia. Aluekehitys hakee parhaillaan uusia muotoja ja Mikkeliinkin olisi hyvä rakentaa malli, joka edistää kuntalain 22. pykälän mukaisten käytäntöjen toteutumista. Myös Mikkelin kaupungin oma osallisuussuunnitelma on esimerkki kuntalain 22. pykälän mukaisesta ajattelusta. Osallisuussuunnitelma tarkastelee osallisuutta kolmen painopistealueen kautta ja ne ovat arkielämän osallisuus, lähidemokratia ja päätöksenteko sekä kumppanuuksien kehittäminen. Lisäksi osallisuussuunnitelmassa todetaan, että järjestöt voivat olla vahvasti mukana osallisuuden edistämisessä kumppanuusjärjestelyjen kautta. Kaupungin uuteen lähidemokratiamalliin on hyvä ottaa elementtejä muun muassa osallisuussuunnitelman tavoitteista, joihin kaupunki on joka tapauksessa sitoutunut.

Alueiden resurssit muodostuvat lopulta asukkaista, yhdistyksistä ja yrityksistä eivätkä niinkään edustukselliseen demokratiaan pohjautuvista toimielimistä tai rakenteista. Kuntalain 22. pykälän mukaista toimintaa puoltaa juuri se, että kaikki kuntalaiset voivat tulla mukaan alueiden kehittämiseen.

Alueiden johtokunta aktivoimaan myös avointa kansalaistoimintaa

Kaupunginhallituksen edellyttämäksi uudeksi lähidemokratiamalliksi esitetään alueiden johtokuntaa, joka korvaa nykyiset viisi aluejohtokuntaa ja toimii Anttolan, Haukivuoren, Mikkelin pitäjän, Ristiinan ja Suomenniemen alueilla. Itse johtokunnan toiminta ja asema on hyvin samankaltainen kuin nykyisten aluejohtokuntien kohdalla, mutta uudistus tuo myös toiminnallisesti monenlaista lisäarvoa. Alueiden johtokunta pystyy esimerkiksi edistämään osallisuutta kaikilla osallisuussuunnitelman painopistealueilla.

Alueiden johtokunta edustaa Anttolan, Haukivuoren, Mikkelin pitäjän, Ristiinan ja Suomenniemen alueita. Näin alueiden johtokunta voi turvata eri alueiden tasapuolisen huomioon ottamisen, mutta samalla sen, että kunkin alueen erityispiirteitä voidaan kunnioittaa. Alueiden johtokunta hoitaa nykyisten aluejohtokuntien tehtäviä, mutta toimii samalla linkkinä kaupungin ja kolmannen sektorin välillä ja ylläpitää, edistää ja käynnistää erilaisia kuntalaisten osallisuutta ja kumppanuutta tukevia toiminnallisuuksia.

Alueiden johtokunta motivoi alueiden yhdistyksiä ja muita toimijoita hanketoimintaan ja kaikenlaiseen kuntalaisten osallisuutta lisäävään toimintaan. Alueiden kehittämiseen voidaan tätä kautta saada muutakin kuin kaupungin rahoitusta. Hankerahoitusta on kaupungin alueiden kehittämisessä hyödynnetty toistaiseksi vähän. Alueiden johtokunnan toimintaan tukeutuva lähidemokratiamalli antaa mahdollisuuden alueita edustavan ja alueiden kehittämiseen keskittyvän yhdistyksen perustamiseen. Aluekokonaisuuden kehittäminen ei kuitenkaan sulje pois sitä, että kehittämistä voidaan tehdä myös yksittäisillä alueilla ja hyvinkin paikallisesti. Yleensä osallisuus toteutuu parhaiten paikallisesti. Uusi lähidemokratiamalli tarjoaa mahdollisuuden monenlaisiin käytännön sovelluksiin. Alueiden johtokunnalla on keskeinen rooli myös osallistuvan budjetoinnin käytännön toteutuksessa.

Alueiden johtokunta vaikuttamistoimielimenä toimii kuntalain 36. pykälän pohjalta, mutta sen toiminnan tavoitteet määrittyvät pitkälti kuntalain 22. pykälän mukaan.

Uuden lähidemokratiamallin valmistelussa on aluejohtokuntien yhteisissä palavereissa noussut esille muutamia keskeisiä reunaehtoja, joita uuden lähidemokratiamallin pitäisi tuoda tullessaan:

  • alueiden kehittämisen kokonaisuuden pitäisi olla hallinnassa
  • on pystyttävä huolehtimaan alueiden tasavertaisesta kohtelusta ja kehittämisestä, mutta myös siitä, että kunkin alueen erityispiirteet otetaan huomioon
  • on pystyttävä varmistamaan, että virkakoneisto sitoutuu toimintaan ja alueiden kuulemiseen ja aitoon vuorovaikutukseen alueiden kanssa
  • alueiden kuulemisen ja niiden näkemysten huomioon ottamisen ja osallisuuden tulee olla aitoa
  • toiminnan on oltava jäntevää ja johdonmukaista
  • toiminta tarvitsee jonkun perusrahoituksen
     

Kaikki nämä asiat voidaan toteuttaa alueiden johtokunnan kautta. Alueiden johtokunta on vahva toimija, joka voi tarvittaessa puuttua siihen, jos jonkun reunaehdon toteutuminen ontuu.

Alueiden johtokunta edustaa ratkaisuna kaupunginhallituksen edellyttämää uutta lähidemokratiamallia. Lisäksi uutta mallia on valmisteltu yhdessä nykyisten aluejohtokuntien kanssa, vaikka aluejohtokunnat olisivatkin halunneet jatkaa toimintaansa pitkälti nykyiseltä pohjalta. Uusi malli tuo kaupungille myös kaupunginhallituksen edellyttämän säästön. Yhden henkilötyövuoden säästö on toteutunut jo siinä, että aluejohtokuntien asioita hoitanut ja valmistellut osallisuuskoordinaattori on lähtenyt muihin tehtäviin eikä hänen tilalleen ole palkattu eikä palkata uutta henkilöä. Toki toiminnan hallinnointi ja sihteerin tehtävät sitovat jatkossakin henkilöresurssia. Kun viisi aluejohtokuntaa korvataan yhdellä alueiden johtokunnalla, syntyy kuitenkin selkeää säästöä myös kokouskustannuksissa ja kokousten hallinnointikustannuksissa.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Ari Hämäläinen, hamalainen.ario@gmail.com

Ristiinan aluejohtokunta antaa lausunnon kaupungin uudesta lähidemokratiamallista.

Päätös

Ristiinan aluejohtokunta toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Ristiinan aluejohtokunta ei kannata uutta esitettyä kaupungin lähidemokratiamallia, vaan esittää, että uusi malli rakentuu aluejohtokuntien yhteisesti laatiman esityksen pohjalle.

Muistiona 25.2020/Antti Pakarinen. Malli on täsmentynyt käsittelykokonaisuuden aikana kuulemistilaisuuksien myötä ainoaksi kaikkien aluejohtokuntien hyväksymäksi esitykseksi hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnalle/kaupunginhallitukselle.

Lähtökohtana on aluejohtokuntien säilyttäminen aluejohtokuntamallissa seuraavilla pelkistetyillä nykytoimintaan liittyvillä kehitystoimenpiteillä kunnallislain 36 §:n lähtökohdista soveltaen osin myös kunnallislain 22. pykälää.

Ristiinan aluejohtokunnan yhteenveto tiivistettynä aluejohtokuntien neuvottelemaan aluejohtokuntamalliin:

  • Jokaiselta aluejohtokunnalta edellytetään valtuustokauden mittaista strategiaesitystä, jotka käsitellään kaupunginhallituksessa. Tämä lähtökohta rakentuu myös siitä, että aluejohtokunnat siirretään kaupunginhallituksen ohjauksen alle.
     
  • Tämän käsittelykokokonaisuuden myötä syntyneet strategiaesitykset liitetään oleellisilta osin kaupungin strategiaan. Näin kullekin aluejohtokunnalle muodostuu selkeä oman alueen lähtökohdista rakentuva toimintasuunnitelma resurssien mukaisesti koko strategia- ja vuositasoille, jota voidaan toteuttaa ilman erillistä ohjausta niiden kaupunki- ja muiden vastuuverkosto-osien kautta, joita lopputulokset edellyttävät. Tämä merkitsee myös sitä, että kaupunginhallituksen ohjausrooli ei työllistä sitä muuten kuin, jos aloite-esitykset ovat kaupunginhallituksen vastuu- ja käsittelytasoa.
     
  • Strategia on myös suora perusta yhteistyölle kumppanuusorganisaatioiden kanssa kuin myös alueraati- ja keskustelufoorumitasoilla.
     
  • Aluejohtokuntien valitseminen: Kaupunginvaltuusto nimeää aluejohtokunnat kuultuaan alueen asukkaita. Kukin aluejohtokunta päättää, millä tavoin jäsenten valinta suoritetaan, koska alueet ovat erilaisia.
     
  • Aluejohtokuntien jäsenmäärää voidaan pienentää nykyisestä ja alueiden väestömäärä voidaan ottaa tässä huomioon.
     
  • Aluejohtokuntien kokousmäärää esitetään myös pienennettäväksi keskimäärin neljään (4) kokoukseen vuodessa.
     
  • Aluekoordinaattoria tarvitaan, mutta se voi olla osa-aikainen muun toimen haltija.
     
  • Tämä kehittämisesitys edellyttää hallinto- ja hankintasääntöjen täsmentämistä ja selkeitä omatoimisuusrajojen määrittelyä, joissa aluekoordinaattorilla on myös toimivaltaa ratkaista strategian mukaisesti toiminnan resurssointeja.
     
  • Aluejohtokuntien esityksellä saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä ja yhdenmukainen laadukkaampi ja aikaansaannoksia korostava malli Mikkelin kaupungin alakeskuksissa. Toimenpide vahvistaa kaupungin kokonaiskehitystä ja toimivuutta veto- ja elinvoimaa vahvistavana ja asumisviihtyvyyttä ja osallisuutta korostavana esimerkillisenä toimijana.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus, hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta

Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.