Rakennuslautakunta, kokous 15.12.2015

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 68 Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle rakennustarkastajan valintapäätöksestä tehdyn valituksen johdosta

MliDno-2015-935

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Johtava rakennustarkastaja Risto Mikkola on päätöksellään § 14/11.8.2015 valinnut rakennusvalvonnan rakennustarkastajan virkaan talonrakennusteknikko Janne Hämäläisen ja varasijalle talonrakennusteknikko Lasse Kumpulaisen.

Virkaa hakenut Hannu-Pekka Honkanen on tehnyt päätöksestä oikaisuvaatimuksen, joka on saapunut 25.8.2015. Viran hakijana Honkasella on oikeus hakea muutosta päätökseen ja oikaisuvaatimus on tehty säädetyn määräajan kuluessa.

Oikaisuvaatimus on toimitettu lautakunnan jäsenille sähköisesti.

Oikaisuvaatimuksessa Honkanen vaatii, että hänet on muihin verrattuna ylivertaisena hakijana nimettävä rakennustarkastajan virkaan. Vaatimusta Honkanen on perustellut seuraavasti. Hän on koulutuksensa ja työkokemuksensa perusteella ylivertainen muihin hakijoihin verrattuna. Kumpikaan valituista ei täytä maankäyttö- ja rakennusasetuksessa rakennustarkastajalle asetettua pätevyysvaatimusta eikä heihin voi soveltaa asetuksen siirtymäsäännöstä. Hakijoista tehdyssä yhteenvedossa ei mainita kaikkea Honkasen ilmoittamaa työkokemusta. Hakijoista ei ole tehty asianmukaista hakijavertailua tai ansiovertailua. Päätöstä ei ole perusteltu asianmukaisesti. Honkasta on syrjitty valintaprosessissa.

Hannu-Pekka Honkasen talonrakennuksen teknikon tutkinto on sama kuin virkaan ja varasijalle valituilla. Se,että Honkanen on esittänyt todistuksia erilaisista lyhyistä rakennusalan kursseista, seminaareista ja vastaavista, joihin hän on osallistunut, ei vielä osoita, että hän olisi saanut sellaisen koulutuksen, joka olisi merkittävästi parempi kuin muilla. Ympäristönsuojelun, hallinto-oikeuden tai hallintotieteen opintoja ei ole laskettu rakennustarkastajan virkaa täytettäessä eduksi, koska näistä ei ole olennaista hyötyä rakennustarkastajan virkatoimien hoitamisessa. Ympäristönsuojeluun liittyvistä tehtävistä vastaa kaupungin ympäristöpalvelut ja hallinto- ja oikeudellisia asioita varten teknisellä toimella on rakennusvalvonnan tulosalueella hallintopäällikkö, jonka kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteellinen korkeakoulututkinto ja joka vastaa hallinnollisten asioiden lisäksi myös rakennuslakimiehen tehtävistä.

Honkasen työkokemus rakennustarkastajan virasta on pääosin yli 20 vuoden takaa. Sen jälkeiseltä ajalta hänellä ei ole kuin kahden kuukauden viransijaisuus ja yksi todistus runsaan puolen vuoden pituisesta tehtävästä työmaan rakennusvalvojana. Hän itse kertoo toimineensa 20 vuotta vaativissa rakennus-, kiinteistö- ja lakialan tehtävissä, mutta tästä ei ole esitetty mitään todistuksia edellä mainittuja lukuun ottamatta.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 4 § 3 momentissa on säädetty rakennustarkastajan pätevyydestä seuraavasti: "Rakennustarkastajalla tulee olla tehtävään soveltuva rakennusalan korkeakoulututkinto. Lisäksi hänellä tulee olla riittävä kokemus rakennussuunnitteluun ja rakennustyön suoritukseen liittyvistä tehtävistä". Saman asetuksen 108 §:ssä on seuraava siirtymäsäännös: "Sen estämättä, mitä 4 §:n 3 momentissa säädetään, rakennustarkastajana voi toimia ennen tämän asetuksen voimaantuloa rakennustarkastajan virkaan nimitetty henkilö tai henkilö, joka täyttää aikaisemman asetuksen 158 a §:ssä rakennustarkastajalle säädetyt kelpoisuusvaatimukset". Rakennustarkastajan virkaan valittavilta edellytettiin vanhan rakennusasetuksen mukaan "teknillisen koulun rakennusosaston talonrakennuksen opintosuunnalla suoritettua teknikon tutkintoa tai aikaisempaa sitä vastaavaa tutkintoa tai muussa oppilaitoksessa suoritettua sitä korkeampaa rakennusalan tutkintoa". Asetuksen pätevyysvaatimusta tulkitaan yleisesti niin, että kunnan rakennusvalvonnassa tulee olla vähintään yksi tuon pätevyysvaatimuksen täyttävä henkilö rakennustarkastajan virkatehtäviä hoitamassa. Virkanimike voi siis olla muukin kuin rakennustarkastaja. Mikkelin rakennusvalvonnassa asetuksen mukaista rakennustarkastajan virkatehtävää hoitaa johtava rakennustarkastaja. Jos rakennusvalvonnassa on tämän lisäksi muitakin viranhaltijoita, näiden kelpoisuuden voi kunta päättää itsenäisesti eikä asetuksessa edellytettyä korkeakoulututkintoa tarvita riippumatta siitä, onko näiden muiden viranhaltijoiden virkanimike rakennustarkastaja vai jokin muu, kuten esimerkiksi lupa-arkkitehti tai tarkastusinsinööri. Mikkelin kaupunki on päättänyt rakennustarkastajan kelpoisuusehdoista seuraavaa: "Viran kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva rakennusalan korkeakoulututkinto tai aikaisempi rakennusalan insinöörin, rakennusarkkitehdin tai rakennusmestarin tutkinto sekä riittävä kokemus rakentamiseen liittyvistä tehtävistä". Kelpoisuusvaatimukset eivät ole ristiriidassa asetuksen kanssa ja kaikki hakijat täyttävät nämä vaatimukset.

Päätösotteeseen liitetty yhteenveto hakijoista tulee suoraan Kuntarekry-järjestelmästä ja perustuu niihin tietoihin, joita hakijat ovat itse syöttäneet järjestelmään hakemusta tehdessään. Kun Honkanen ei ole syöttänyt yhteenvedosta puuttuvia tietoja järjestelmään, ei niitä myöskään näy yhteenvedossa. Muut eivät voi niitä sinne lisätä. Kaikki Honkasen esittämät työ- ja opintotodistukset on kuitenkin otettu huomioon hakijoita vertailtaessa ja valintapäätöstä tehtäessä, vaikka ne eivät yhteenvedossa näykään. Osan todistuksistaan Honkanen esitti vasta haastattelutilaisuudessa. Ne, joiden katsottiin voivat vaikuttaa valintapäätökseen, kopioitiin kaupungin toimesta haastattelun jälkeen ja myös ne huomioitiin päätöstä tehtäessä. Järjestelmän tuottamassa yhteenvedossa on aina näkyvissä myös hakijoiden ikä. Se ei kuitenkaan ole ollut valintaperuste.

Hakijoista on tehty asianmukainen vertailu, jonka ydinkohdat on kerrottu valintapäätöksessä. Myös päätöksen perustelut on esitetty selvästi. Keskeiset valintaperusteet käyvät ilmi päätöstekstistä. Hakijoiden ikää ei ole näissä mainittu eikä sitä ole käytetty valintaperusteena toisin kuin oikaisuvaatimuksessa väitetään. Minkäänlaisesta ikä- tai muustakaan syrjinnästä ei päätöksessä ole kyse.

Haastattelut suorittanut ryhmä oli kannastaan yksimielinen, joten siitäkään ei ole kyse, että päätöksen tehnyt johtava rakennustarkastaja olisi suosinut tiettyä tai tiettyjä hakijoita. Honkasen haastattelu kesti ajallisesti hiukan pidempään kuin muiden hakijoiden haastattelut eikä haastattelua jouduttu lopettamaan kesken.

Haastattelun yhteydessä pyrittiin selvittämään myös sitä, kuinka haastatellut pystyvät toimimaan ryhmässä, huomioimaan muut ryhmän jäsenet ja näiden mahdollisesti erilaiset mielipiteet. Mikkelin rakennusvalvonnassa työskentelee 12 vakituista henkilöä ja suuri osa rakennusvalvonnan tehtävistä hoidetaan erilaisissa ryhmissä. Osa henkilökunnasta, myös rakennustarkastajista, työskentelee yhteisissä työhuoneissa. Yhteistyökyky on olennaisen tärkeä edellytys virkatehtävistä suoriutumiseen.

 

Päätösehdotus

Esittelijä

Risto Mikkola, johtava rakennustarkastaja, risto.mikkola@mikkeli.fi

Rakennuslautakunta hylkää rakennustarkastajan valintaa koskevasta johtavan rakennustarkastajan päätöksestä § 14/11.8.2015 tehdyn oikaisuvaatimuksen, koska oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa mainittua päätöstä.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Juha Ruuth, hallintopäällikkö, juha.ruuth@mikkeli.fi

Kuvaus

Hannu-Pekka Honkanen on tehnyt Itä-Suomen hallinto-oikeudelle valituksen Mikkelin kaupungin rakennuslautakunnan päätöksestä 24.9.2015 § 48, jolla lautakunta on hylännyt Honkasen tekemän oikaisuvaatimuksen johtavan rakennustarkastajan päätöksestä valita avoinna olleeseen rakennustarkastajan virkaa Janne Hämäläinen ja varasijalle Lasse Kumpulainen. Valituskirjelmä on liitteenä. Hallinto-oikeus on kehottanut rakennuslautakuntaa antamaan lausuntonsa valituksen johdosta 28.12.2015 mennessä.

Johtava rakennustarkastaja Risto Mikkola on päätöksellään § 14/11.8.2015 valinnut rakennusvalvonnan rakennustarkastajan virkaan talonrakennusteknikko Janne Hämäläisen ja varasijalle talonrakennusteknikko Lasse Kumpulaisen. Rakennuslautakunta on hylännyt virkaa hakeneen Hannu-Pekka Honkasen oikaisuvaatimuksen ja pitänyt johtavan rakennustarkastajan päätöksen voimassa.

Valituksessaan  Honkanen vaatii, että rakennuslautakunnan päätös on kumottava ensisijaisesti siksi, että hänen laillisia oikeuksiaan tulla nimetyksi virkaan on loukattu ja toissijaisesti siksi, että virkaan valittu ja varasijalle valittu eivät täytä viran pätevyysvaatimuksia.

Vaatimustaan Honkanen on perustellut seuraavasti. Hän on koulutuksensa ja työkokemuksensa perusteella ylivertainen muihin hakijoihin verrattuna. Kumpikaan valituista ei täytä maankäyttö- ja rakennusasetuksessa rakennustarkastajalle asetettua pätevyysvaatimusta eikä heihin voi soveltaa asetuksen siirtymäsäännöstä. Hakijoista ei ole tehty asianmukaista hakijavertailua tai ansiovertailua. Päätöstä ei ole perusteltu asianmukaisesti. Honkasta on syrjitty valintaprosessissa ja vastaavasti virkaan valittua on suosittu ja hänelle annettu taloudellista etua ja hyötyä ja samalla sidottu hänet kiitollisuudenvelkaan, mikä rajoittaa hänen toimintavapauttaan.

Hannu-Pekka Honkasen talonrakennuksen teknikon tutkinto on sama kuin virkaan ja varasijalle valituilla. Se,että Honkanen on esittänyt todistuksia erilaisista lyhyistä rakennusalan kursseista, seminaareista ja vastaavista, joihin hän on osallistunut, ei vielä osoita, että hän olisi saanut sellaisen koulutuksen, joka olisi haettavana olleen viran hoitoa ajatellen merkittävästi parempi kuin muilla. Ympäristönsuojelun, hallinto-oikeuden tai hallintotieteen opintoja ei ole laskettu rakennustarkastajan virkaa täytettäessä eduksi, koska näistä ei ole olennaista hyötyä rakennustarkastajan virkatoimien hoitamisessa. Ympäristönsuojeluun liittyvistä tehtävistä vastaa kaupungin ympäristöpalvelut ja hallinto- ja oikeudellisia asioita varten teknisellä toimella on rakennusvalvonnan tulosalueella hallintopäällikkö, jonka kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteellinen korkeakoulututkinto.

Honkasen työkokemus rakennustarkastajan virasta on pääosin yli 20 vuoden takaa. Sen jälkeiseltä ajalta hänellä ei ole kuin kahden kuukauden viransijaisuus ja yksi todistus runsaan puolen vuoden pituisesta tehtävästä työmaan rakennusvalvojana. Hän itse kertoo toimineensa 20 vuotta vaativissa rakennus-, kiinteistö- ja lakialan tehtävissä, mutta tästä ei ole esitetty mitään todistuksia edellä mainittuja lukuun ottamatta. Pelkkää hakijan omaa kertomusta työtehtävistä ei voi pitää riittävänä todistuksena eikä vetoamista toimeksiantajien yksityisyydensuojaan hyväksyttävänä syynä todistusten puuttumiselle.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 4 § 3 momentissa on säädetty rakennustarkastajan pätevyydestä seuraavasti: "Rakennustarkastajalla tulee olla tehtävään soveltuva rakennusalan korkeakoulututkinto. Lisäksi hänellä tulee olla riittävä kokemus rakennussuunnitteluun ja rakennustyön suoritukseen liittyvistä tehtävistä". Saman asetuksen 108 §:ssä on seuraava siirtymäsäännös: "Sen estämättä, mitä 4 §:n 3 momentissa säädetään, rakennustarkastajana voi toimia ennen tämän asetuksen voimaantuloa rakennustarkastajan virkaan nimitetty henkilö tai henkilö, joka täyttää aikaisemman asetuksen 158 a §:ssä rakennustarkastajalle säädetyt kelpoisuusvaatimukset". Rakennustarkastajan virkaan valittavilta edellytettiin vanhan rakennusasetuksen mukaan "teknillisen koulun rakennusosaston talonrakennuksen opintosuunnalla suoritettua teknikon tutkintoa tai aikaisempaa sitä vastaavaa tutkintoa tai muussa oppilaitoksessa suoritettua sitä korkeampaa rakennusalan tutkintoa". Asetuksen pätevyysvaatimusta tulkitaan yleisesti niin, että kunnan rakennusvalvonnassa tulee olla vähintään yksi tuon pätevyysvaatimuksen täyttävä henkilö rakennustarkastajan virkatehtäviä hoitamassa. Virkanimike voi siis olla muukin kuin rakennustarkastaja. Mikkelin rakennusvalvonnassa asetuksen mukaista rakennustarkastajan virkatehtävää hoitaa johtava rakennustarkastaja. Jos rakennusvalvonnassa on tämän lisäksi muitakin viranhaltijoita, näiden kelpoisuuden voi kunta päättää itsenäisesti eikä asetuksessa edellytettyä korkeakoulututkintoa tarvita riippumatta siitä, onko näiden muiden viranhaltijoiden virkanimike rakennustarkastaja vai jokin muu, kuten esimerkiksi lupa-arkkitehti tai tarkastusinsinööri. Mikkelin kaupunki on päättänyt rakennustarkastajan kelpoisuusehdoista seuraavaa: "Viran kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva rakennusalan korkeakoulututkinto tai aikaisempi rakennusalan insinöörin, rakennusarkkitehdin tai rakennusmestarin tutkinto sekä riittävä kokemus rakentamiseen liittyvistä tehtävistä". Kelpoisuusvaatimukset eivät ole ristiriidassa asetuksen kanssa ja kaikki haastatelut hakijat täyttävät nämä vaatimukset.

Päätösotteeseen liitetty yhteenveto hakijoista tulee suoraan Kuntarekry-järjestelmästä ja perustuu niihin tietoihin, joita hakijat ovat itse syöttäneet järjestelmään hakemusta tehdessään. Kun Honkanen ei ole syöttänyt yhteenvedosta puuttuvia tietoja järjestelmään, ei niitä myöskään näy yhteenvedossa. Muut eivät voi niitä sinne lisätä. Kaikki Honkasen esittämät työ- ja opintotodistukset on kuitenkin otettu huomioon hakijoita vertailtaessa ja valintapäätöstä tehtäessä, vaikka ne eivät yhteenvedossa näykään. Osan todistuksistaan Honkanen esitti vasta haastattelutilaisuudessa. Ne, joiden katsottiin voivat vaikuttaa valintapäätökseen, kopioitiin kaupungin toimesta haastattelun jälkeen ja myös ne huomioitiin päätöstä tehtäessä.

Hakijoista on tehty asianmukainen vertailu, jonka ydinkohdat on kerrottu valintapäätöksessä. Myös päätöksen perustelut on esitetty selvästi. Keskeiset valintaperusteet käyvät ilmi päätöstekstistä. Hakijoiden ikää ei ole näissä mainittu eikä sitä ole käytetty valintaperusteena toisin kuin oikaisuvaatimuksessa väitetään. Minkäänlaisesta ikä- tai muustakaan syrjinnästä ei päätöksessä ole kyse.

Haastattelut suorittanut ryhmä oli kannastaan yksimielinen, joten siitäkään ei ole kyse, että päätöksen tehnyt johtava rakennustarkastaja olisi suosinut tiettyä tai tiettyjä hakijoita. Väite siitä, että valintapäätöksellä olisi haluttu saattaa uusi viranhaltija kiitollisuudenvelkaan valitsijaa kohtaan ja rajoittaa hänen toimintavapauttaan, on täysin perusteeton. Tällainen väite olisi voitu esittää, valittiin virkaan kuka tahansa. Lisäksi voidaan todeta, ettei valinnan tehnyt johtava rakennustarkastaja Risto Mikkola ole enää Mikkelin kaupungin palveluksessa.

Haastattelun yhteydessä pyrittiin selvittämään myös sitä, kuinka haastatellut pystyvät toimimaan ryhmässä, huomioimaan muut ryhmän jäsenet ja näiden mahdollisesti erilaiset mielipiteet. Mikkelin rakennusvalvonnassa työskentelee 12 vakituista henkilöä ja suuri osa rakennusvalvonnan tehtävistä hoidetaan erilaisissa ryhmissä. Osa henkilökunnasta, myös rakennustarkastajista, työskentelee yhteisissä työhuoneissa. Yhteistyökyky on olennaisen tärkeä edellytys virkatehtävistä suoriutumiseen.

Hannu-Pekka Honkasen valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, joka osoittaisi, että rakennuslautakunnan tai johtavan rakennustarkastajan päätökset olisivat syntyneet virheellisessä järjestykseessä, päätöksen tekijät olisivat ylittäneet toimivaltansa tai että päätökset muuten olisivat lainvastaisia. Päätösten kumoamiselle ei siis ole kuntalaissa edellytettyjä perusteita.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Sari Valjakka, vt. johtava rakennustarkastaja

Rakennuslautakunta päättää antaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle edellä olevan lausunnon Hannu-Pekka Honkasen tekemän valituksen johdosta.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Itä-Suomen hallito-oikeus.

Muutoksenhaku

HallintolainkäyttöL 5 §:n tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla.