Kuvaus
Mikkelin kaupunki on saanut kuntalaisaloitteen, jossa toivotaan, että Mikkelin kaupunki ottaisi eläinten hyvinvointilaissa määrättyjen velvollisuuksien lisäksi suuremman vastuun luonnonvaraisten eläinten hoidosta sekä hoidon kustannuksista sekä nimeäisi tahon, joka vastaa loukkaantuneiden luonnonvaraisten eläinten hoidosta.
Kaikki loukkaantuneen eläimen kuljetuksesta koituvat kustannukset olisi aloitteen mukaan oltava kaupungin vastuulla. Eläintä auttaneelle yksittäiselle henkilölle ei saisi koitua auttamisesta kustannuksia. Lisäksi kuntalaisaloitteessa toivotaan, että kaupunki laatisi kotisivuilleen selkeän ohjeistuksen siitä, miten tulee toimia kohdatessaan loukkaantuneen luonnonvaraisen eläimen ja kuvauksen siitä, miten villieläinten hoito ja hoitoon saattaminen on järjestetty.
Aloitteen mukaan kaupungin tulisi tukea villieläinhoitolaa taloudellisesti sekä selvittää mahdollisuuksia perustaa yhteistyössä lähikuntien kanssa neuvontapuhelin, josta saa apua kohdatessaan loukkaantuneen tai muutoin apua tarvitsevan luonnonvaraisen eläimen.
Kuntalaisaloitetta perustellaan sillä, että eläinten hyvinvointilaki määrää kaikkia auttamaan luonnonvaraista eläintä, joka on sairas, vahongoittunut tai muutoin avuttomassa tilassa. Laki ei kuitenkaan määrittele tarkasti, kenen vastuulla eläimen auttaminen lopulta on. Ihmisen toimet aiheuttavat vuosittain lukuisia loukkaantumisia luonnonvaraisille eläimille. Eläimille vahinkoa aiheuttavat muun muassa liikenneonnettomuudet, metsästykseen ja jyrsijöiden pyydystykseen käytetyt ansat, kalastusvälineet, ruohonleikkurit ja muut pihatyökoneet sekä huonosti varastoidut kemikaalit. Vaikkei luonnonvarainen eläin olisikaan loukkaantunut suoranaisesti ihmisen aiheuttaman syyn vuoksi, on meillä velvollisuus auttaa.
Mikkelin seudun alueella on loukkaantuneiden ja sairaiden villieläinten hoito järjestetty Elämäni Eläimet ry:n kautta.Toiminnalla on asianmukaiset luvat.
Villieläinhoitolassa on kolme ulkotarhaa, yksi isompi sisätarha ja 5–6 pienempää sisähäkkiä. Lisätilaa järjestetään tarvittaessa tilapäisratkaisuilla. Jarmo Lautamäkeä auttaa villieläinten hoidossa perheen lisäksi kaksi vapaaehtoista.
Villieläinten auttaminen tapahtuu pääasiassa niin, että kansalaiset ilmoittavat Jarmo Lautamäelle avun tarpeessa olevasta eläimestä. Myös virkaeläinlääkäri voi olla yhteydessä Jarmo Lautamäkeen, jos vastaanotolle tuodulla villieläimellä on eläinlääkärin arvion mukaan mahdollisuus selvitä.
Lautamäki pyrkii olemaan aina tavoitettavissa. Hän noutaa ja tarvittaessa pyydystää eläimen. Hän arvioi eläimen mahdollisuudet parantua ja palautua takaisin luontoon, käyttää eläimen tarvittaessa Pitkäjärven eläinklinikalla röntgentutkimuksissa ja hoidossa, hoitaa eläimen kuntoon ja palauttaa eläimen luontoon. Jos ennuste on huono, eläin lopetetaan asianmukaisesti.
Hoitolaan tulevien eläinten määrä on noin 150–300 eläintä vuodessa. Eläinlajit vaihtelevat laajasti, suurimpia ovat joutsenet ja isot petolinnut. Villieläinten hoidon pituus vaihtelee yhdestä päivästä useisiin kuukausiin.
Toiminnasta aiheutuneita kuluja ovat esimerkiksi auton kulut (vuosittainen ajomäärä noin 12 000 km), hoitolatilojen ylläpito, kalusteiden ylläpito ja rakentaminen, eläinten ruokinta ja eläinlääkintäkulut. Toiminnan on mahdollistanut yhdistyksen jäsenmaksut, rahalahjoitukset, ruokalahjoitukset, Mikkelin kaupungin ja ympäristöministeriön antamat avustukset sekä tarvittaessa Jarmo Lautamäki itse.
Valtio korvaa ainoastaan loukkaantuneiden ja sairaiden villieläinten lopetuksesta aiheutuneet kustannukset, mutta ei mitään matkakuluja tai hoitolaskuja. Kun luonnonvarainen eläin tuodaan lopetettavaksi kunnaneläinlääkärille, lopetuksesta aiheutuneet kustannukset (käytetty työaika, aineet ja tarvikkeet) korvataan valtion varoista osana eläinten hyvinvointivalvontaa.
Eläinten hyvinvointilain (693/2023) mukainen villieläinhoitoloiden rekisteröintivelvollisuus on hyvä asia, koska näin on tiedossa kaikki apua antavat hoitopaikat.
Loukkaantuneisiin ja sairaisiin villieläimiin liittyviä kohtia Laissa eläinten hyvinvoinnista (693/2023):
Lakia sovellletaan kokonaisuudessaan sovelletaan kaikkiin eläimiin. Lain tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointia, suojella niitä sekä lisätä niiden kunnioitusta ja hyvää kohtelua.
7 §:
Sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on autettava. Jos eläin on sellaisessa tilassa, että sen hengissä pitäminen olisi ilmeisen julmaa sitä kohtaan, eläin on lopetettava tai on huolehdittava siitä, että se lopetetaan. Kunnan on huolehdittava järjestämälleen eläinlääkärin vastaanotolle tuotujen sairaiden tai vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten lopettamisesta.
29 §:
Avuttomassa tilassa olevan luonnonvaraisen eläimen hoito: Loukkaantunut tai muutoin avuttomassa tilassa oleva luonnonvarainen eläin voidaan ottaa lyhytaikaisesti haltuun sille annettavaa ensiapua tai hoitoon toimittamista varten. Ensiavun jälkeen eläin on sen tilan salliessa vapautettava takaisin luontoon tai toimitettava hoitoon 61 §:ssä tarkoitettuun hoitopaikkaan. Jos eläintä ei voida vapauttaa eikä sen hoitoa voida järjestää, se on lopetettava.
61 §: Avuttomassa tilassa olevien luonnonvaraisten eläinten hoitolatoiminnan harjoittaminen
Avuttomassa tilassa olevien luonnonvaraisten eläinten hoitoa harjoittavan on viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista tai lopettamista tai toiminnan oleellisesti muuttuessa tehtävä siitä kirjallinen ilmoitus sille aluehallintovirastolle, jonka toimialueella toimintaa harjoitetaan.
Ennen hoitopaikkaan toimitetun luonnonvaraisen eläimen pidempiaikaiseen hoitoon ryhtymistä on selvitettävä, tarvitaanko eläimen hallussapitoon luonnonsuojelulain tai metsästyslain mukainen poikkeuslupa. Vieraslajien hallussapidosta säädetään vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetussa laissa. Hoitopaikkaan toimitettu luonnonvarainen eläin on vapautettava sen tilan salliessa takaisin luontoon. Jos eläintä ei sille vamman, sairauden tai muun syyn takia annetun hoidon päätyttyä voida vapauttaa, eikä sitä voida sijoittaa pysyvästi eläintarhaan, se on lopetettava.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Maria Tirkkonen, terveysvalvonnan johtaja, maria.tirkkonen@mikkeli.fi
Mikkelin kaupungin mahdollisuus ottaa vastuuta nykyistä enemmän sairaiden ja loukkaantuneiden villieläinten hoidosta lakisääteisiä tehtäviä laajemmin on lähivuosina epätodennäköistä sekä taloudellisen tilanteen että virkaeläinlääkäriresurssien takia. luonnonvaraisten eläinten hoito on hoidettu Mikkelin seudulla pääosin hyvin Elämäni Eläimet ry:n Jampan eläinhoitolan ja Jarmo Lautamäen ansiosta.
Mikkelin kaupunki parantaa tiedotusta villieläinten hoidosta lisäämällä Mikkelin kaupungin verkkosivuille Mikkelissä toimivan villieläinhoitolan, Jampan eläinhoitolan, yhteystiedot. Lisäksi verkkosivuille lisätään toimintaohjeet avuttomassa tilassa olevan villieläimen auttamiseksi.