Kuvaus
Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden eläinlääkintähuollon palveluvalikoiman määrittely
Tausta ja nykytilanne
Mikkelin seudun ympäristöpalvelut järjestää kunnalliset eläinlääkäripalvelut Mikkelin kaupungin sekä Hirvensalmen, Kangasniemen ja Mäntyharjun kuntien alueella kuntien välisen sopimuksen mukaisesti. Lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi yhteistoiminta-alueella on 8 kunnaneläinlääkärin (7,2 htv) ja kaksi valvontaeläinlääkärin (2 htv) vakituista virkaa sekä kaksi vastaanottoavustajan tehtävää (1,1 htv).
Eläinlääkäripäivystys virka-ajan ulkopuolella järjestetään itse tuotettuna palveluna. Päivystysalueita on yksi. Lisäksi päivystysringissä toimii ulkopuolisia päivystäviä eläinlääkäreitä, jotka palkataan virkasuhteeseen tarpeen mukaan.
Voimassa olevan eläinlääkintähuoltolain (765/2009) 11 §:n mukaan kunnan on järjestettävä arkipäivisin virka-aikana peruseläinlääkäripalvelu asukkaidensa pitämiä kotieläimiä varten sekä sellaisten yhteisöjen pitämiä kotieläimiä varten, joilla on kotipaikka kunnan alueella. Muita kotieläimiä kuin hyötyeläimiä varten palvelu on kuitenkin järjestettävä vain, jos palvelua ei ole muuten saatavilla. Lisäksi kunnan on järjestettävä kiireellistä eläinlääkärinapua alueellaan olevia kotieläimiä varten kaikkina vuorokaudenaikoina.
Nykyisessä eläinlääkintähuoltolaissa on todettu haasteita koskien kilpailuneutraliteettisääntelyä. Taustalla on ollut myös tarve selkeyttää julkisten eläinlääkäripalvelujen suhdetta yleishyödyllisiä palveluja koskeviin EU:n valtiontukisääntöihin (SGEI, Services of General Economic Interest).
Uuden eläinlääkintähuoltolain vaatimukset järjestäjälle
Uusi eläinlääkintähuoltolaki (285/2023) tulee voimaan 1.1.2026.
Uusi eläinlääkintähuoltolaki (285/2023) määrittää kuntien lakisääteisen eläinlääkäripalvelujen järjestämisvastuun vanhaa lakia selkeämmin. Velvoitteisiin eläinten hyvinvoinnin, eläintautien, merkinnän ja rekisteröinnin, sivutuotteiden sekä tuonnin ja viennin valvonnan osalta ei tule muutoksia.
Alueellisen järjestäjän tulee määritellä lakisääteisten eläinlääkäripalvelujen järjestämistapa ennen uuden lain voimaantuloa. Järjestämisvastuuta määritettäessä on otettava huomioon alueen yksityinen eläinlääkäripalvelujen tarjonta.
Uuden eläinlääkintähuoltolain 3.4 §:n mukaan kunta, jäljempänä järjestäjä, huolehtii alueellaan eläinlääkäripalvelujen sekä elintarvikkeiden turvallisuuden valvonnan ja kunnaneläinlääkärille säädettyjen tehtävien hoidon järjestämisestä siten kuin laissa säädetään.
Järjestäjän tehtävistä huolehtii lautakunta tai muu monijäseninen toimielin.
Uuden lain mukaan kunnan on järjestettävä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kansanterveyden kannalta välttämättömät eläinlääkäripalvelut, jotka määritellään lain 8 ja 9 §:ssä. Tehtävien hoitamista varten järjestäjällä on oltava tarpeellinen määrä kunnaneläinlääkärin virkoja.
Eläinlääkintähuoltolain 8 §:n mukaan eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kansanterveyden kannalta välttämättömät eläinlääkäripalvelut, jotka turvataan tarvittavilta osin julkisen järjestämisvastuun kautta, ovat:
1) yleistutkimus ja terveydentilan arviointi eläinten terveyden todentamiseksi;
2) kissojen ja koirien tunnistusmerkintä;
3) eläinterveyskäynnit, joista säädetään tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta ("eläinterveyssäännöstö") annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 25 artiklassa, sekä elintarviketuotantoa varten pidettävien eläinten pitopaikoissa tehtävät terveydenhuoltokäynnit ja terveydenhuoltosuunnitelmat;
4) rokotus;
5) loisten häätöön ja ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet;
6) suun terveydenhuoltoon liittyvät välttämättömät perustoimenpiteet tai, jos se on toimenpiteen laajuus tai vaativuus huomioon ottaen tarkoituksenmukaista, jatkohoitoon lähettäminen;
7) sarvien ja sarven aiheiden poistaminen naudoilta ja vuohilta;
8) lisääntymiseen liittyvät tarkastukset ja tutkimukset sekä lisääntymisongelmien hoito elintarviketuotantoa varten pidettäville naudoille, sioille, lampaille, vuohille ja poroille;
9) kastraatio naudalle, sialle, lampaalle, vuohelle, porolle, koiralle ja kissalle sekä sterilisaatio kissalle;
10) sairaan eläimen kliininen tutkimus ja hoitotarpeen arviointi, tavanomaisten näytteiden ottaminen ja pikatestaus tai toimittaminen laboratoriotutkimuksiin eläimen sairauden syyn selvittämiseksi sekä tarvittaessa eläimen lähettäminen jatkotutkimuksiin;
11) sairaalle elintarvike- tai turkistuotantoa varten pidettävälle eläimelle tarvittava hoito, jota on mahdollista antaa eläimen pitopaikassa ja johon kuuluu myös nautaeläimen juoksutusmahaleikkaus;
12) perustasoinen ensiapuluonteinen hoito, jota tarvitaan muulle kuin 11 kohdassa tarkoitetulle eläimelle, johon kuuluvat ruoansulatuskanavan ja virtsateiden häiriöiden konservatiivinen hoito, tulehdus- ja kiputilojen hoito, sokin hoito, metabolisten häiriöiden hoito, haavojen ompelu, muu vastaava enintään vähäisiä kirurgisia toimenpiteitä sisältävä hoito, tavanomaisimpien pienten kotieläinten luunmurtumien immobilisaatio sekä hoitoon liittyvä välttämätön jatkokäsittely tai lääkehoito ja tarvittaessa eläimen lähettäminen jatkohoitoon;
13) synnytysapu, johon kuuluvat keisarileikkauksista nautojen, lampaiden, vuohien ja kissojen keisarileikkaus;
14) eläimen lopetus.
Eläinlääkintähuoltolain 9 §:n mukaan kunkin järjestäjän järjestämisvastuun laajuus määräytyy alueellisten tarpeiden perusteella.
Järjestäjän tulee järjestää 8 §:n mukaiset palvelut ainakin elintarvike- tai turkistuotantoa varten pidettäville eläimille. Lisäksi tulee järjestää sellainen eläimen äkillisen ja vakavan sairastumisen, vahingoittumisen tai sairauden vaikeutumisen edellyttämä välitön arviointi ja hoito, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai eläimen merkittävää kärsimystä, sekä eläimen lopetus eläinsuojelullisin perustein (kiireellinen eläinlääkärinapu).
Muut 8 §:n mukaiset palvelut kuuluvat järjestämisvastuuseen siltä osin kuin niiden järjestäminen on tarpeen kyseisten palvelujen riittävän ja kohtuuhintaisen alueellisen saatavuuden sekä muiden järjestäjälle laissa säädettyjen tehtävien asianmukaisen hoidon turvaamiseksi.
Järjestämisvastuuseen kuuluvien eläinlääkäripalvelujen mitoituksessa on otettava huomioon yksityisten eläinlääkäripalvelun tuottajien järjestäjän alueella tarjoamat palvelut.
Eläinlääkintähuoltolain 10 §:n 1 momentin mukaan järjestämisvastuuseen kuuluvien palvelujen tulee olla saatavilla niitä kotieläimiä varten, joiden omistajan tai haltijan asuin- tai kotipaikka on järjestäjän alueella. Eläinten pitopaikassa annettavien eläinlääkäripalvelujen tulee olla saatavilla järjestäjän alueella pidettäviä kotieläimiä varten.
Kiireellinen eläinlääkärinapu on järjestettävä sitä tarvitsevia eläimiä varten myös virka-ajan ulkopuolella. Poiketen siitä, mitä 10 §:n 1 momentissa säädetään, kiireellistä eläinlääkärinapua on annettava kaikille järjestäjän alueella oleville kotieläimille, jollei voida pitää olosuhteisiin nähden kohtuullisena, että eläin viedään saamaan eläinlääkärinapua järjestämisvastuussa olevan järjestäjän alueelle.
Järjestäjän tulee huolehtia, että järjestämisvastuuseen kuuluvia eläinlääkäripalveluja on saatavilla arkipäivisin ainakin virka-aikaan. Järjestämisvastuuseen kuuluvien eläinlääkäripalvelujen tulee olla saatavilla palveluiden käyttäjien kannalta kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisella etäisyydellä maantieteelliset olosuhteet huomioon ottaen.
Eläinlääkäripalvelut tulee järjestää siten, että eläinlääkäri käy tarvittaessa eläinten pitopaikassa, kun palveluja tuotetaan elintarvike- tai turkistuotantoa varten pidettäville kotieläimille, hevoseläimille sekä sellaisille muille suurikokoisille kotieläimille, joita ei voida ilman merkittävää vaivaa kuljettaa eläinlääkärin vastaanotolle.
Eläinlääkintähuoltolain 20 §:n mukaan järjestäjän velvollisuudesta huolehtia elintarvikelain ja sillä täytäntöön pantavien säännösten noudattamisen valvonnasta säädetään mainitussa laissa.
Järjestäjän on huolehdittava muissa 1 §:n 3 momentissa mainituissa laeissa kuin elintarvikelaissa kunnaneläinlääkärille säädettyjen tai näiden lakien nojalla määrättyjen valvontatehtävien hoidon edellytysten järjestämisestä alueellisten ja valtakunnallisten valvontaa koskevien suunnitelmien mukaisesti.
Palvelutarpeen selvitys
Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden alueella on Luonnonvarakeskuksen, Luke:n tilastojen mukaan tuotantoeläintiloja siten, että nautatiloja on 128 kpl, joista 68 tilalla on lypsylehmiä, 51 tilalla emolehmiä, 114 tilalla kasvatetaan hiehoja, 66 tilalla sonneja ja 120 tilalla vasikoita. Luken tilastojen mukaan sikatiloja on 4 kpl ja lammastiloja 20 kpl. Alueella on lisäksi yksi ammattimainen hanhitila ja yksi vesiviljelylaitos.
Ruokaviraston eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin mukaan ammattimaisia hevostiloja on alueella 65 kpl ja harrastehevospaikkoja 206 kpl. Mehiläisten pitäjiä on 77 kpl. Lisäksi alueella on runsaasti pienempiä lammas- ja vuohitiloja ja harrastekanaloita. Harrastekanaloita on rekisteröity koko alueelle 307 kpl sekä harrastelammas- ja vuohitiloja 210 kpl.
Lemmikkieläinten määrän arvioinnissa on käytetty Suomessa yleensä arvioita, että koirien, kissojen ja muiden lemmikkien määrä olisi noin 1/8 väkiluvusta. Tällä perustella Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden alueella vakituisten asukkaiden lemmikkien määräksi on arvioitu 8235 kpl), joista valtaosa on koiria ja kissoja. Todennäköisesti todellinen määrä on tätä suurempi, mutta parempaakaan arvioita ei ole vielä saatavilla, koska Ruokaviraston koirarekisteri ei ole vielä luotettava Lisäksi koko alueella on runsaasti vapaa-ajanasukkaiden ja matkailijoiden lemmikkejä.
Eläinlääkintähuollon palvelut koetaan eläinten omistajien keskuudessa tärkeiksi palveluiksi. Toistaiseksi Mikkelin seudun ympäristöpalvelut ovat saaneet eläinlääkintähuollon palveluista pääsääntöisesti positiivista palautetta.
Vuonna 2024 eläinlääkintähuollon suoritteisiin kirjattiin 1134 suureläinsuoritetta ja 7552 pieneläinsuoritetta. Kirjatuista suureläinsuoritteista oli 29 % päivystysaikaisia sairaskäyntejä ja pieneläinten vastaanottokäynneistä noin 14 % oli päivystyskäyntejä.
Eläinlääkäripalvelujen markkinakartoitus Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden alueella
Mikkelin seudun eläinlääkintähuollonpalvelujen järjestämisvastuun sekä niitä täydentävien eläinlääkäripalveluiden määrittämiseksi kartoitettiin Etelä-Savossa ja lähialueilla toimivat yksityiset eläinlääkäripalveluiden tuottajat.
Yksityisille eläinlääkäripalveluiden toimijoille Etelä-Savossa sekä Jyväskylän, Kuopion ja Kouvolan kaupungeissa lähetettiin Webropol-kysely, jolla selvitettiin toiminnan laajuutta ja luonnetta. Vastauksia saatiin 18 kpl. Kysely lähetettiin 54 toimijalle.
Kyselyyn saadut vastaukset on koottu erilliseen raporttiin. Kyselyn analysoinnissa on käytetty apuna tekoälyä.
Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden alueella toimii neljä pieneläinklinikkaa sekä yksi yksityistä nautaterveydenhuoltoa sekä kaksi hevospraktiikkaa tarjoavaa yksityiseläinlääkäriä sekä useana päivänä kuukaudessa hevosklinikka. Savonlinnassa toimii kaksi yksityistä pieneläinklinikkaa.
Etelä-Savon alueella kukaan yksityinen palvelun tuottaja ei tuota ympärivuorokautisia päivystyspalveluita pieneläimille, tuotantoeläimille tai hevosille. Lähimmät ympärivuorokauden auki olevat pieneläinklinikat ovat Jyväskylässä, Kuopiossa ja Kouvolassa. Suureläimille päivystyspalveluita ei ole saatavilla kuin kunnallisina palveluina.
Kyselyn perusteella suurin osa toimijoista koki, että yhteistyö kunnallisten eläinlääkintähuollon kanssa toimii ja kunnallinen eläinlääkintähuolto tukee yksityisten toimintaa. Kahdesta eläinsairaaloista tulleessa vastauksesta oli maininta kunnallisten pieneläinpalvelujen aiheuttamasta markkinahäiriöstä. Neljä vastaajaa ei vastannut tähän kysymykseen. Lisäksi yhdessä vastauksessa olo maininta subventioiden kehittämistarpeesta.
Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden eläinlääkintähuollon henkilöstökysely
Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden eläinlääkintähuollon henkilöstölle tehtiin kysely siitä, minkälaisia ajatuksia ja toiveita eläinlääkintähuoltolain uudistus heissä herättää. Kyselystä on laadittu erillinen raportti.
Kunnallisen eläinlääkäripalvelun tulee vastaajien mukaan olla saavutettavaa ja kohtuuhintaista sekä mahdollistaa myös akuutit ja hengen pelastavat toimenpiteet. Kukaan vastaajista ei haluaisi rajoittaa eläinlääkintähuollon palveluvalikoimaa vain järjestämisvastuuseen kuuluviin palveluihin, koska se kaventaisi eläinlääkäreiden ammattitaitoa ja heikentäisi eläinlääkäripalveluiden saatavuutta.
Liian suppea palveluvalikoima vähentäisi praktikkoeläinlääkärivirkojen pito- ja vetovoimaa sekä vaikeuttaisi siten myös lakisääteisten järjestämisvastuuseen kuuluvien palveluiden tuottamista. Kyselyvastauksissa korostui laajan palveluvalikoiman merkitys myös eläinten hyvinvoinnille.
Järjestämisvastuun laajuus
Mikkelin seudun ympäristölautakunta on eläinlääkintähuoltolain 3.4 §:n mukaisesti eläinlääkintähuollon järjestäjä Mikkelin kaupungin ja Hirvensalmen, Kangasniemen ja Mäntyharjun kuntien osalta.
Eläinlääkintähuoltolain 9 §:n nojalla järjestäjän on määritettävä järjestämisvastuunsa laajuus.
Eläinlääkintähuoltolain 8.1 §:n mukaisen luettelon kaikkien eläinlääkäripalvelujen sisällyttäminen alueelliseen järjestämisvastuuseen on tarpeellista kyseisten palvelujen riittävän alueellisen saatavuuden sekä laissa järjestäjälle säädyttyjen muiden tehtävien hoidon turvaamiseksi. Näitä ovat muun muassa kiireellisen eläinlääkärin avun saatavuus, valvontatehtävät sekä eläintautivalmius.
Kiireellisen ympärivuorokautinen järjestäminen on eläinlääkintähuoltolaissa määrätty kuntien järjestämisvastuuseen kuuluvaksi. Tämä on erityisen haasteellinen toteuttaa sen vuoksi, että Suomessa on valtakunnallinen eläinlääkäripula.
Kunnallisilla eläinlääkärin virkojen pitää olla riittävän houkuttelevia, että niihin saadaan riittävästi eläinlääkäreitä. Kaupungineläinpraktikoiden palkkaus perustuu nykymallissa hyvin pitkälti eläinlääkärin asiakkailta keräämiin toimenpidepalkkioihin. Jos pieneläimille tarjottava palveluvalikoima on hyvin suppea, se vaikuttaa merkittävästi eläinlääkäreiden työn kuvaan, ansioihin ja mahdollisuuksiin kehittyä työssään.
Tuotantoeläintilat tarvitsevat yhä laadukkaampia eläinlääkäripalveluita ja vaikka ne ovat järjestämisvastuuseen kuuluvien kunnallisten eläinlääkäripalveluiden ydin, yhä useimmilla alueilla Suomessa, myös Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden toimialueella, tuotantoeläinpraktiikka ei riitä antamaan päivystysrinkiin tarvittaville eläinlääkäreille työtä. Käytännössä tuotantoeläinten ympärivuorokautisten eläinlääkäripalveluiden turvaaminen edellyttää sitä, että kunnalliset eläinlääkärit saavat tuottaa eläinlääkäripalveluita myös pieneläimille. Tilanne korostuu entisestään tuotantoeläintilojen määrän laskiessa ja tilojen ollessa yhä harvemmassa, vaikka tilakoko kasvaakin.
Palvelukohtaiset perustelut ovat seuraavat:
1. Yleistutkimus ja terveydentilan arviointi eläinten terveyden todentamiseksi.
- On välttämätön osa muita järjestämisvastuuseen kuuluvia eläinlääkäripalveluita (mm. rokotus), joten kuuluu aina järjestämisvastuuseen.
2. Koirien ja kissojen tunnistusmerkintä
- Koiran tunnistusmerkintä on lakisääteinen velvollisuus koirien omistajille, joten on välttämätöntä varmistaa palvelun saatavuus kaikissa tilanteissa.
- Koirien ja kissojen tunnistusmerkintä on sisällytettävä järjestämisvastuuseen, koska muualla laissa järjestäjälle säädettyjen tehtävien asianmukaisen hoidon turvaaminen sitä edellyttää.
- Eläintauti- ja eläinsuojeluvalvonnassa on varauduttava tunnistusmerkitsemään kerralla suuri määrä eläimiä, joten on tärkeää varmistaa, että kunnaneläinlääkärit voivat toimia tässä tehtävässä.
3. Eläinterveyskäynnit, joista säädetään tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta ("eläinterveyssäännöstö") annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 25 artiklassa, sekä elintarviketuotantoa varten pidettävien eläinten pitopaikoissa tehtävät terveydenhuoltokäynnit ja terveydenhuoltosuunnitelmat.
- Kuuluvat lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen, sillä eläinterveyskäynnit koskevat tuotantoeläimiä ja toteutetaan pääasiassa osana terveydenhuoltokäyntejä.
4. Rokotus
- Kansanterveydellisistä syistä on varauduttava ihmisten ja eläinten välillä leviävien tarttuvien tautien (kuten rabies, leptospiroosi) ennaltaehkäisyyn nopeasti käynnistettävillä rokotuksilla. Tämän vuoksi palvelun on kuuluttava järjestämisvastuuseen.
- Rokotukset ovat olennaisia infektiotautien ehkäisyssä. Vähentämällä infektiotautien esiintymistä edistetään sekä eläinten että ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Kansanterveyttä edistetään rokottamalla eläimiä vaarallisia zoonooseja kuten rabiesta vastaan sekä vähentämällä muiden eläintautien esiintymistä ja siten mikrobilääkkeiden käyttöä infektiotautien ja niiden jälkitautien hoidossa.
- Rokottaminen on sisällytettävä järjestämisvastuuseen, koska muualla laissa järjestäjälle säädettyjen tehtävien asianmukaisen hoidon turvaaminen sitä edellyttää.
- Eläintautivalmiuden vuoksi on varauduttava tarvittaessa rokottamaan kerralla suuri määrä eläimiä esimerkiksi epidemiatilanteessa tai laittomasti maahantuontien yhteydessä.
5. Loisten häätöön ja ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet
- Ihmisten ja eläinten välillä leviävät loiset (muun muassa heisimadot ja suolinkaiset) on voitava estää, palvelun riittävyydestä on huolehdittava ja mahdolliseen nopeaan lääkitystarpeen lisääntymiseen on varauduttava sisällyttämällä palvelu järjestämisvastuuseen.
- Vähentämällä loistautien esiintymistä edistetään eläinten terveyttä ja hyvinvointia koko Suomessa. Tietyt loistaudit ovat zoonooseja, ja siten loisten häädöllä ja ehkäisyllä edistetään myös kansanterveyttä.
- Loisten häätöön ja ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet on sisällytettävä järjestämisvastuuseen, koska muualla laissa järjestäjälle säädettyjen tehtävien asianmukaisen hoidon turvaaminen sitä edellyttää.
- Eläintautivalmiuden näkökulmasta on varauduttava lääkitsemään kerralla suuri määrä esimerkiksi laittomasti maahantuotuja eläimiä.
6. Suun terveydenhuoltoon liittyvät välttämättömät perustoimenpiteet tai, jos se on toimenpiteen laajuus tai vaativuus huomioon ottaen tarkoituksenmukaista, jatkohoitoon lähettäminen
- Suun terveydenhuollon kohtuuhintaisten palvelujen riittävyys on varmistettava koko alueella sisällyttämällä nämä järjestämisvastuuseen. Yksityinen toimija voi valita asiakkaansa, joten suun terveydenhuollon järjestäminen on viime sijassa järjestäjän vastuulla.
- Kunnallisessa eläinlääkintähuollossa tarjottavat suun terveydenhuoltoon liittyvät perustoimenpiteet eivät merkittävästi vaikuta markkinoiden toimintaan.
7. Sarvien ja sarven aiheiden poistaminen naudoilta ja vuohilta
- Kuuluu lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen.
8. Lisääntymiseen liittyvät tarkastukset ja tutkimukset sekä lisääntymisongelmien hoito elintarviketuotantoa varten pidettäville naudoille, sioille, lampaille, vuohille ja poroille
- Kuuluvat lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen.
9. Kastraatio naudalle, sialle, lampaalle, vuohelle, porolle, koiralle ja kissalle sekä sterilisaatio kissalle
- Kuuluu järjestämisvastuuseen aina tuotantoeläinten osalta.
- Kohtuuhintaisen palvelun saatavuus on välttämätöntä varmistaa sisällyttämällä järjestämisvastuuseen myös kissojen osalta eläinsuojelullisista syistä kissapopulaatioiden syntymisen estämiseksi. Kissojen hallitsematon lisääntyminen ja kissan päätyminen kulkukissaksi johtavat eläinten hyvinvointiongelmiin. Lisäksi kissat voivat levittää eläintauteja ja zoonooseja, joista seuraa riskejä eläinten ja ihmisten terveydelle.
- Löytöeläinten talteenotto on eläinten hyvinvoinnista annetussa laissa (693/2023) kunnille asetettu velvoite, ja tehostamalla kissojen kastraatioita ja sterilisaatioita vähennetään kuntien kustannuksia löytöeläinten osalta.
- Koirien kastraatio sisällytetään myös järjestämisvastuuseen palvelun saatavuuden varmistamiseksi. Yksityinen toimija voi valita asiakkaansa, joten koiran kastraation järjestäminen on viime sijassa järjestäjän vastuulla.
- Koiran kastraatio voi olla välttämätön harvinaisessa tilanteessa, jossa uroskoiran todetaan kantavan Brucella canis -bakteeria. Brucella canis voi tarttua myös ihmiseen.
10. Sairaan eläimen kliininen tutkimus ja hoitotarpeen arviointi, tavanomaisten näytteiden ottaminen ja pikatestaus tai toimittaminen laboratoriotutkimuksiin eläimen sairauden syyn selvittämiseksi sekä tarvittaessa eläimen lähettäminen jatkotutkimuksiin
- Kuuluu olennaisena osana kiireelliseen eläinlääkärinapuun ja kuuluu lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen.
11. Sairaalle elintarvike- tai turkistuotantoa varten pidettävälle eläimelle tarvittava hoito, jota on mahdollista antaa eläimen pitopaikassa ja johon kuuluu myös nautaeläimen juoksutusmahaleikkaus
- Kuuluu lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen.
12. Perustasoinen ensiapuluonteinen hoito, jota tarvitaan muulle kuin 11 kohdassa tarkoitetulle eläimelle, johon kuuluvat ruoansulatuskanavan ja virtsateiden häiriöiden konservatiivinen hoito, tulehdus- ja kiputilojen hoito, sokin hoito, metabolisten häiriöiden hoito, haavojen ompelu, muu vastaava enintään vähäisiä kirurgisia toimenpiteitä sisältävä hoito, tavanomaisimpien pienten kotieläinten luunmurtumien immobilisaatio sekä hoitoon liittyvä välttämätön jatkokäsittely tai lääkehoito ja tarvittaessa eläimen lähettäminen jatkohoitoon.
- Kuuluu kiireelliseen eläinlääkärinapuun ja kuuluu lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen.
13. Synnytysapu, johon kuuluvat keisarileikkauksista nautojen, lampaiden, vuohien ja kissojen keisarileikkaus
- Kuuluu kiireelliseen eläinlääkärinapuun ja kuuluu lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen.
14. Eläimen lopetus
- Kuuluu kiireelliseen eläinlääkärinapuun ja kuuluu lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen.
Järjestämisvastuuseen kuuluvien eläinlääkäripalvelujen mitoituksessa on otettu huomioon yksityisten eläinlääkäripalvelujen tuottajien järjestäjän alueella tarjoamat palvelut.
Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden eläinlääkintähuollon palveluvalikoiman määrittelyn taustalla on järjestäjän viimekätinen järjestämisvastuu eläinlääkintähuoltolain 8 §:n mukaisten palvelujen järjestämisessä. Yksityisiä eläinlääkäripalveluita on vaihtelevasti tarjolla, jolloin sisällyttämällä välttämättömät palvelut järjestämisvastuuseen järjestäjä varmistaa, että palveluita on saatavilla kaikissa tilanteissa ja myös poikkeuksellisissa olosuhteissa.
Muiden kuin järjestämisvastuuseen kuuluvien eläinlääkäripalvelujen järjestäminen (§ 17)
Yleiset edellytykset:
Uuden eläinlääkintähuoltolain 17 §:ssä säädetään muiden kuin järjestämisvastuuseen kuuluvien eläinlääkäripalvelujen järjestämisestä.
Täydentävät palvelut tulee olla järjestämisvastuuseen kuuluviin palveluihin nähden oikeasuhteisia, niitä ei saa tuottaa yksityisen eläinlääkäripalvelun kanssa kilpailevana, vaan markkinoita täydentävinä palveluina, eivätkä ne saa olla pitkälle vietyjä erikoispalveluita. Yhtiöittämispoikkeus.
Järjestettäviä eläinlääkäripalveluja varten on oltava asianmukaiset, toiminnan laadun ja laajuuden edellyttämät toimitilat ja työvälineet sekä toiminnan edellyttämä henkilökunta.
Järjestäjän tuottamiin 9 §:ssä tarkoitettuja palveluja täydentäviin eläinlääkäripalveluihin ei sovelleta, mitä muualla laissa säädetään velvollisuudesta antaa kilpailutilanteessa markkinoilla harjoitettava toiminta osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Poikkeuksen soveltaminen edellyttää kuitenkin, että yhtiöittämättä tapahtuva toiminta on sisältönsä ja mitoituksensa puolesta oikeasuhtaista ottaen huomioon järjestäjän tämän lain mukaiset tehtävät sekä yksityisten eläinlääkäripalvelun tuottajien järjestäjän alueella tarjoamat palvelut.
Perusteet ja rajoitukset täydentävien palveluille Mikkelin seudun ympäristöpalveluissa:
Mikkelin seudun ympäristöpalveluissa muiden kuin järjestämisvastuuseen kuuluvien eläinlääkäripalvelujen tuottaminen järjestämisvastuuta täydentävinä palveluina on tarpeellista laissa järjestäjälle säädyttyjen muiden tehtävien hoidon turvaamiseksi.
Kunnallisen eläinlääkäripalveluiden järjestäjällä on lakisääteinen, järjestämisvastuuseen kuuluva velvollisuus järjestää ympärivuorokautinen kiireellinen eläinlääkäriapu toimialueellaan sekä tuotanto- että harraste- ja lemmikkieläimille.
Mikkelin seudun ympäristöpalvelut tuottavat itse järjestämisvastuuseen kuuluvan kiireellisen eläinlääkäriavun ympärivuorokautisesti sekä tuotanto- että harraste-eläimille ja hevosille. Tämä edellyttää sitä, että eläinlääkärin virkojen veto- ja pitovoima on riittävä. Eläinlääkäreillä on myös oltava mahdollisuus hankkia riittävä tietotaito ja rutiini toimiakseen päivystävänä eläinlääkärinä sekapäivystyksessä.
Jos pieneläinpäivystyspalvelut ostettaisiin yksityisiltä toimijoilta ostopalveluiden avulla, etäisyydet päivystyspalveluihin kasvaisivat monilta Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden toimialueen alueilta kohtuuttomiksi (yli 100 km), koska Etelä-Savossa ei ole yksityistä ympärivuorokautista eläinlääkäripalvelujen tarjontaa.
Pieneläinpalveluiden ostopalveluiden kustannus olisi myös Mikkelin seudun ympäristöpalveluille merkittävä lisäkustannus, koska nykyiset eläinlääkäriresurssit ja toimitilat tarvitaan joka tapauksessa järjestämisvastuuseen kuuluvien virka-aikaisten peruspalveluiden ja kiireellisen eläinlääkäriavun järjestämistä varten.
Kunnalliset eläinlääkäripalvelut on Mikkelin seudun ympäristöpalveluissa tarkoitettu ensisijaisesti niitä kotieläimiä varten, joiden omistajan tai haltijan asuin- tai kotipaikka on järjestäjän alueella sekä kaikille järjestäjän alueella oleville kotieläimille, jollei voida pitää olosuhteisiin nähden kohtuullisena, että eläin viedään saamaan eläinlääkärinapua järjestämisvastuussa olevan järjestäjän alueelle.
Muut kuin lakisääteiseen järjestämisvastuuseen kuuluvat täydentävät eläinlääkäripalvelut tarjotaan käytössä olevien resurssien puitteissa ja ne hinnoitellaan markkinaperusteisesti. Niitä tuotetaan vain silloin, kun se ei vaaranna järjestämisvastuuseen kuuluvia palveluita ja täydentävän palvelun toimenpide on potilaan kokonaisedun mukaista.
Kunnalliselta vastaanotolta on tarkoitus, kuten nytkin, antaa potilaille ensi sijassa ensiapua ja lähettää tarvittaessa potilaita jatkohoitoon yksityisille eläinlääkäripalveluiden tuottajille. Yhteistyö Mikkelin seudulla on sekä klinikoiden, että Mikkelin kaupungineläinlääkäreiden mukaan toiminut hyvin.
Palveluvalikoima vastaa nykyistä palveluvalikoimaa, mitä markkinakartoituksessa Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden toimialueella toimivat yksityiset eläinlääkäripalveluiden tuottajat eivät vastauksissaan kokeneet haittaavan yritystoimintaansa.
Alla esitettävät täydentävät palvelut eivät sisällä erikoistason palveluita, eivätkä vaadi sellaista erikoiseläinlääkäriosaamista tai erikoisvälineistöä, mikä ei ole osaltaan takaamassa järjestämisvastuuseen kuuluvien toimenpiteiden tuottamista.
Mikkelin seudun ympäristöpalveluissa on perusteltua näistä syistä esittää eläinlääkintähuollon palveluvalikoimaan seuraavat järjestämisvastuuta täydentävät palvelut:
1. Kuvantamistutkimus (röntgen- ja ultraäänitutkimukset, ei virallisia röntgen- tai silmätutkimuksia) tilanteissa, joissa eläimen asianmukainen tutkimus ja hoitotarpeen arviointi sitä edellyttää. Viivytyksetön kuvantamistutkimus on usein tarpeen asianmukaisen diagnoosin ja jatkohoidon tarpeen määrittämiseksi annettaessa kiireellistä eläinlääkärinapua, esimerkiksi vatsaontelon ultraäänitutkimus henkeä uhkaavan verenvuodon havaitsemiseksi.
2. Leikkaushoito henkeä uhkaavissa hätätilanteissa ja kiputiloissa, kuten pyometra- eli märkäkohtuleikkaus, keisarinleikkaus eli sektio myös muille lemmikkieläimille kuin kissoille, mahalaukunkiertymä- eli torsioleikkaus, vierasesineleikkaus, virtsakivileikkaus, silmänpoisto, hännän amputaatio ja laparotomia, mikäli eläimen lähettäminen jatkohoitoon viivytyksettä ei ole mahdollista. Leikkaushoidon viipyminen voi aiheuttaa eläinsuojelullisen ongelman tai hengenvaaran, mikäli eläin ei ole kuljetuskuntoinen tai jatkohoitoa yksityisellä palveluntuottajalla ei sillä hetkellä ole saatavilla.
3. Myös muiden lemmikkieläinten kuin kissan kohdunpoisto eli sterilisaatioleikkaus sekä pieneläinten utarekasvainleikkaukset, tyräleikkaukset ja anaalirauhasten poisto ym. vastaavan vaatimustason kirurgiset leikkaukset. Jotta leikkaushoito ja anestesia henkeä uhkaavissa hätätilanteissa olisi mahdollista toteuttaa turvallisesti, on eläinlääkärin ajoittain tehtävä ei-kiireellisiä leikkauksia ammattitaidon ylläpitämiseksi.
4. Vähäisiä kirurgisia toimenpiteitä sisältävä sairauden hoito ja/tai tutkiminen (esim. pienten ihokasvainten poisto, biopsia, Caslick) myös muille kuin tuotantoeläimille. Jotta leikkaushoito henkeä uhkaavissa hätätilanteissa olisi mahdollista toteuttaa turvallisesti, on eläinlääkärin ajoittain tehtävä ei- kiireellisiä leikkauksia ammattitaidon ylläpitämiseksi.
5. Lisääntymiseen liittyvät tarkastukset, tutkimukset ja keinosiemennys sekä lisääntymisongelmien hoito myös muille kuin tuotantoeläimille. Nämä ovat tärkeitä myös eläinten hyvinvoinnin kannalta. Koiran yksisikiöraskauksissa synnytys ei usein käynnisty, jolloin tieto vain yhdestä pennusta voi pelastaa pennun ja emon hengen. Hevosten tiineystarkastusten ja ovaridiagnostiikan mahdollistaminen antaa eläinlääkärille mahdollisuuden rektalisoida hevosia, mikä on välttämätön taito järjestämisvastuuseen kuuluvan hevosen ähkyn diagnostisoinnissa. Mahdollisuus tehdä tammojen hedelmällisyystutkimuksia kunnallisesti voi säästää hevosen pitkältä kuljetusmatkalta hevossiittolaan.
6. Veri- ja virtsanäyteanalyysit ja näytteenotto silloin, kun eläimen asianmukainen tutkimus ja hoitotarpeen arviointi sitä edellyttää ja tutkimus ei sisälly järjestämisvastuuseen.
7. Metabolisten sairauksien, allergioiden, ihosairauksien, neurologisten ongelmien ja tuki- ja liikuntaeläinsairauksien selvittäminen ja hoito käytettävien resurssien ja välineistön sallimissa rajoissa lemmikkieläimille ja hevosille. Esim. allergian aiheuttaman kutinan tai nivelrikon aiheuttama kivun syyn selvittäminen ja oikea hoito parantavat eläinten hyvinvointia.
8. Palvelut ulkopaikkakuntalaisille lemmikkieläimille silloin, kun en eivät kuulu järjestämisvastuuseen.
- Lain mukaan ulkopaikkakuntalaisille pitää tarjota vain akuutti ensiapu, mutta järjestämisvastuuseen kuuluvia peruspalveluita ja näitä täydentäviä eläinlääkäripalveluita voidaan tarjota myös ulkopaikkakuntalaisille eläimille markkinaperusteisesti hinnoiteltuna.
- Mikkelin seudun ympäristöpalveluissa täydentävät eläinlääkäripalvelut on kuitenkin tarkoitettu ensisijaisesti niitä kotieläimiä varten, joiden omistajan tai haltijan asuin- tai kotipaikka on järjestäjän alueella sekä kaikille järjestäjän alueella oleville kotieläimille, jollei voida pitää olosuhteisiin nähden kohtuullisena, että eläin viedään saamaan eläinlääkärinapua järjestämisvastuussa olevan järjestäjän olevan järjestäjän alueelle.
- Ulkopaikkakuntalaisten lemmikkieläimille tarjottavat täydentävät eläinlääkäripalvelut eivät saa vaarantaa niiden eläinten hoitoa, joiden omistajan tai haltijan asuin- tai kotipaikka on järjestäjän alueella.
Täydentävinä toimenpiteinä järjestämisvastuun ulkopuolelta voidaan markkinaperusteisesti hinnoiteltuna järjestää silloin, kun ne varmistavat lakisääteisten eläinlääkintähuollon palveluiden turvaamista, eivätkä vaaranna järjestämisvastuuseen kuuluvia palveluita.
Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden vastaanotolla ei tehdä kirurgisia hampaanpoistoja, ortopedisiä toimenpiteitä tai muita erikoistason palveluita, jotka vaatisivat sellaista erikoiseläinlääkäriosaamista tai erikoisvälineistöä, mikä ei ole osaltaan takaamassa järjestämisvastuuseen kuuluvien toimenpiteiden tuottamista.
Lisäksi Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden vastaanotoilla ei tehdä virallisia, eläinjalostusliittojen terveysohjelmiin liittyviä röntgen- tai ultraäänitutkimuksia, polvi- tai silmätarkastuksia tai sydämen auskultaatiotutkimuksia. Hevosille ei tehdä virallisia ostotarkastuksia. Geenitestaukseen liittyvät näytteet voidaan tehdä markkinaperusteisesti hinnoiteltuna, täydentävinä palveluina.
Päätöksen perusteet:
Mikkelin kaupungin hallintosääntö 31 §: Lautakuntien ja liikelaitosten johtokuntien yleinen toimivalta
Mikkelin kaupungin hallintosääntö 36 §: Mikkelin seudun ympäristölautakunnan erityinen toimivalta Eläinlääkintähuoltolaki 285/2023
Kilpailulaki 948/2011
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Maria Tirkkonen, terveysvalvonnan johtaja, maria.tirkkonen@mikkeli.fi
Tällä päätöksellä määriteltävä kunnallinen järjestämisvastuu on Euroopan komission päätöksen 2012/21/EU mukainen alueellinen SGEI-palveluvelvoite. Järjestämisvastuu kattaa yleisen edun kannalta välttämättömät eläinlääkäripalvelut.
Mikkelin seudun ympäristölautakunta päättää, että Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden eläinlääkintähuollon järjestämisvastuuseen kuuluu eläinlääkintähuoltolain 9 §:n nojalla, asiaselostuksessa perustellun mukaisesti laajuudeltaan 8 §:n listauksen mukaiset, kotieläinten peruseläinlääkintähuollon palvelut sekä ympärivuorokautinen kiireellinen eläinlääkäriapu.
Järjestämisvastuuseen kuuluvat eläinlääkäripalvelut on tarkoitettu niitä kotieläimiä varten, joiden omistajan tai haltijan asuin- tai kotipaikka on järjestäjän alueella sekä kaikille järjestäjän alueella oleville kotieläimille, jollei voida pitää olosuhteisiin nähden kohtuullisena, että eläin viedään saamaan eläinlääkärinapua järjestämisvastuussa olevan järjestäjän alueelle.
Lisäksi tällä päätöksellä Mikkelin seudun ympäristölautakunta päättää, että Mikkelin seudun ympäristöpalvelut voi järjestää mahdollisuuksien mukaan järjestämisvastuuta täydentäviä eläinlääkintähuollon palveluita, jotka ovat välttämättömiä eläinlääkintähuoltolaissa järjestäjälle säädettyjen lakisääteisten tehtävien ympärivuorokautisen järjestämisen turvaamiseksi, eläinlääkärivirkojen veto- ja pitovoiman säilyttämiseksi sekä potilaan kohtuuttomalta kuljetukselta välttymiseksi.
Täydentävinä toimenpiteinä järjestämisvastuun ulkopuolelta voidaan markkinaperusteisesti hinnoiteltuna järjestää silloin, kun ne eivät vaaranna järjestämisvastuuseen kuuluvia palveluita:
1. Kuvantamistutkimus (röntgen- ja ultraäänitutkimukset), ei virallisia röntgen- tai silmätutkimuksia.
2. Leikkaushoito henkeä uhkaavissa hätätilanteissa ja kiputiloissa, kuten pyometra- eli märkäkohtuleikkaus, keisarinleikkaus eli sektio myös muille lemmikkieläimille kuin kissoille, mahalaukunkiertymä- eli torsioleikkaus, vierasesineleikkaus, virtsakivileikkaus, silmänpoisto, hännän amputaatio ja laparotomia, mikäli eläimen lähettäminen jatkohoitoon viivytyksettä ei ole mahdollista.
3. Myös muiden lemmikkieläinten kuin kissan kohdunpoisto- eli sterilisaatioleikkaus sekä pieneläinten utarekasvainleikkaukset, tyräleikkaukset ja anaalirauhasten poisto ym. vastaavan vaatimustason kirurgiset leikkaukset.
4. Perustasoinen, vähäisiä kirurgisia toimenpiteitä sisältävä, sairauden hoito tai tutkiminen (esim. pienet ihokasvaimet, biopsia, paiseiden puhkaisu) myös muille kuin tuotantoeläimille.
5. Lisääntymiseen liittyvät tarkastukset ja tutkimukset sekä lisääntymisongelmien hoito myös muille kuin tuotantoeläimille.
6. Veri- ja virtsanäyteanalyysit silloin, kun eläimen asianmukainen tutkimus ja hoitotarpeen arviointi sitä edellyttää.
7. Metabolisten sairauksien, allergioiden, ihosairauksien, neurologisten ongelmien ja tuki- ja liikuntaeläinsairauksien selvittäminen ja hoito käytettävien resurssien ja välineistön sallimissa rajoissa myös muille kuin tuotantoeläimille.
8. Palvelut ulkopaikkakuntalaisille lemmikkieläimille mahdollisuuksien mukaan.
Täydentäviä palveluita tarjotaan mahdollisuuksien mukaan virka- ja päivystysaikana käytössä olevien resurssien, vastaanoton varustetason ja eläinlääkärin perustutkinnon antamien rajojen sisällä, jos tämä on kyseisen potilaan tapauksessa tarkoituksenmukaista.
Täydentäviin palveluihin kuuluvat eläinlääkäripalvelut on tarkoitettu ensisijaisesti niitä kotieläimiä varten, joiden omistajan tai haltijan asuin- tai kotipaikka on järjestäjän alueella sekä kaikille järjestäjän alueella oleville kotieläimille, jollei voida pitää olosuhteisiin nähden kohtuullisena, että eläin viedään saamaan eläinlääkärinapua järjestämisvastuussa olevan järjestäjän alueelle.
Ulkopaikkakuntalaisten lemmikkieläimille tarjottavat täydentävät eläinlääkäripalvelut eivät saa vaarantaa niiden eläinten hoitoa, joiden omistajan tai haltijan asuin- tai kotipaikka on järjestäjän alueella.
Järjestäjän perimät järjestämisvastuuta täydentävien palveluiden markkinaperusteiset maksut ja 15 § mukaiset maksut järjestämisvastuuseen kuuluvista eläinlääkäripalveluista päättää Mikkelin seudun ympäristölautakunta ympäristöterveydenhuollon muiden maksujen käsittelyn yhteydessä erillisellä päätöksellä. Samalla määritellään yksityiskohtainen toimenpidelistaus Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden vastaanotolla suoritettavista järjestämisvastuuseen tai täydentäviin palveluihin kuuluvista eläinlääkintähuollon palveluista.
Tämä päätös tulee kuntalain 143 §:n mukaan voimaan 1.1.2026 alkaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, ellei valitusviranomainen kiellä täytäntöönpanoa.
Päätöksen peruste
Mikkelin kaupungin hallintosääntö 31 §: Lautakuntien ja liikelaitosten johtokuntien yleinen toimivalta
Mikkelin kaupungin hallintosääntö 36 §: Mikkelin seudun ympäristölautakunnan erityinen toimivalta Eläinlääkintähuoltolaki 285/2023
Kilpailulaki 948/2011