Kuvaus
Mikkelin kaupungin jätevedenpuhdistamojen vuosiraportteja vuosilta 2024 ja 2025
Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon vuosiyhteenveto vuodelta 2024 ja puhdistamon vesistövaikutusten tarkkailu vuosilta 2024 ja 2025
Mikkelin vesilaitoksen Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon vuositarkkailun suoritti ja raportoi Ramboll Oy. Tarkkailuvelvoite perustuu seuraaviin päätöksiin: Ympäristölupapäätös nro 1/2012/1; DnroISAVI/200/04.08/2010; 12.1.2012 Itä-Suomen AVI ja sen muutosympäristölupapäätös nro 97/2021; DnroISAVI/9022/2020; 22.10.2021 Itä-Suomen AVI; Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelma; 19.11.2021 Ramboll Finland Oy.
Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamo sijaitsee n. 4,7 km länteen Mikkelin kaupungin keskustasta, Sairilan kaupunginosassa katuosoitteessa Kiertotaloudenkatu 16. Laitos on käyttöönotettu toukokuussa 2021. Jätevedenpuhdistamolle otetaan vastaan pääosin yhdyskuntajätevettä (Mikkeli, Otava, Rantakylä) noin 12 000 m3/d (4 380 000 m3/a; Kenkäveronniemi 2009–2019). Puhdistamolle johdetaan myös 11 vesiosuuskunnan jätevedet sekä Metsä-Sairilan jätekeskuksen ja Oravinmäen vanhan kaatopaikan suotovesiä. Anttolan, Haukivuoren, Suomenniemen ja Ristiinan jätevedenpuhdistamojen liete käsitellään niin ikään puhdistamolla ja puhdistamolle otetaan vastaan myös umpi- ja sakokaivolietteitä vuosittain noin 7000 m3. Vanhan ja uudenpuhdistamon tulevan veden tarkkailun perusteella jätevedenpuhdistamo on asukasvastineluvultaan (AVL) tällä hetkellä noin 60 000 asukkaan laitos.
Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamo on aktiivilietelaitos, jonka prosessivaiheisiin sisältyy esikäsittely, esiselkeytys, aktiivilietelaitos sekä tertiäärikäsittelynä kalvosuodatus. Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamoon verrattuna pääasiallinen orgaanisen aineksen poisto tapahtuu edelleen mikrobiologisesti aktiivilietteessä mutta lietteen erotus puhdistetusta vedestä tapahtuu kalvosuodatuksella. Erona aiempaan prosessiin kalvosuodatuslaitoksessa ei siis tarvita jälkiselkeytysaltaita. Kalvotekniikan kehittymisen myötä kiintoaine saadaan erotettua lähtevästä jätevedestä käytännössä kokonaan. Kalvosuodatusprosesseissa käytetyt kalvot ovat puoliläpäiseviä kalvoja, joiden avulla vedestä voidaan erottaa kolloidisia, molekyylikokoisia ja tarvittaessa myös ionikokoisia epäpuhtauksia. Tämä mahdollistaa prosessin edelleen kehittämisen ja optimoinnin myös tulevaisuudessa ympäristönsuojelun sääntelykehyksen kehitystä vastaavalla tavalla.
Käsitellyt jätevedet ohjataan paluuviemäriä (painovoimainen) pitkin purettavaksi Saimaan Pappilanselälle (Lamposaarenselkä). Varapurkupaikka sijaitsee Visulahden Mustaselällä.
Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailu perustuu 24 kertaa vuodessa eri vaiheissa puhdistusprosessia virtaamaohjattuina kokoomanäytteinä otettuihin näytteisin, minkä lisäksi laitoksen toiminnasta kerätään osana käyttötarkkailua laitosautomaation kautta runsaasti jatkuvatoimista mittausdataa. Vuodelle 2024 laskettu keskimääräinen päivävirtaama oli 9984 m3/d. Ohituksia tarkkailuvuoden aikana tapahtui yhteensä 175 446 m3. Metsä-Sairila on selkeästi suurin Mikkelin vesilaitoksen puhdistamoista ja laitoksen toiminnalle asetetun lupanormin toteutumista tarkastellaan puhdistamon osalta neljännesvuosittain jaetuissa laskentajaksoissa. Vuonna 2024 Metsä-Sairilan laitoksessa jaksoilla 1 ja 2 asetettuihin lupaehtoihin ei kaikilta osin ylletty ja tänä vuonna laitoksen kuormitus oli selvästi suurempaa verrattuna laitoksen käyttöönoton jälkeiseen aiempaan tarkkailujaksoon 2021 - 2023 nähden. Kasvanut kuormitus liittyy varsinkin suureen tarkkailujaksoilla 1 ja 2 tapahtuneiden ohitusten määrään. Vuoden 2025 vesistötarkkailuraportista saatavilla olevan kuormitustiedon perusteella vuonna 2025 kuormitustaso on palautunut vuosina 2021-2023 vallinneelle jatkuvasti alenevalle trendille ja vuonna 2025 ravinnekuormitus oli uuden laitoksen seurantahistorian pienin.
Laitokselle tehdään tarkkailuohjelman mukaista vesistövaikutusten tarkkailua Mikkelin alapuolisen Saimaan alueella tällä hetkellä 14 tarkkailupisteeltä, jotka sijoittuvat vesistössä välille Visulahti- Louhivesi. Metsäsairilan laitoksen käyttöönoton jälkeen ympäristöön johdettava kuormitus väheni selkeästi ja varsinkin ravinnekuormituksen osalta vähenevä kehitys on pääosin jatkunut. Vesistötarkkailun tuloksissa on havaittavissa laitoksen kuormittamilla tarkkailupisteillä hidas kehitys alenevien ravinnepitoisuuksien suuntaan. Edellä 2024 kuormitustarkkailussa mainitun prosessihäiriön osalta vuosipari 2024 -2025 oli osin tästä poikkeava jakso ja jäteveden purkupisteen lähipisteillä 2024 häiriö näkyi vesistön vedenlaadussa hieman heikompana laatuna.
Kokonaisuutena voidaan arvioida, että vesistön vedenlaatu Metsäsairilan puhdistamon kuormittamalla vesistöalueella kehittyy hitaasti parempaan suuntaa mutta vuotuista vaihtelua eri laatuparametreissa esiintyy edelleen melko paljon. Virtaussuunnassa alaspäin mentäessä puhdistamon vaikutus laimenee ja Louhivesi on ensimmäinen tarkkailupiste, jossa puhdistamon kuormitusvaikutusta ei enää arvioida olevan odotettavissa. Louhivedellä ravinnepitoisuudet vastaavat karun vesistön pitoisuuksia.
Uudessa toipuvan kehityksen tilanteessa erottuu aineistosta entistä selvemmin seuraava ilmiö: Taajaman yhdyskuntajätevesien puhdistamon kuormitusvaikutus on vain yksi vesistön vedenlaatuun vaikuttava ihmistoiminnasta aiheutuva kuormitusmuoto mutta ei välttämättä edes merkittävin. Ne vedenlaatutarkkailussa mukana olevat tarkkailupisteet, joita Metsäsairilan puhdistamon kuormitusvaikutus ei heikennä erottuvat tuloksissa jo nykyisin paikoin puhdistamon kuormittamia pisteitä huonompana vedenlaatuna. Tällaisia pisteitä ovat esimerkiksi Satamanlahden ja Visulahden Mustasaarenselän sekä Launialanselän tarkkailupisteet. Näiden osalta vedenlaatua heikentävä kuormitusvaikutus tulee käytännössä kokonaan hajakuormituslähteistä kuten maatalous, metsätalous ja haja-asutus. Satamanlahden, Launialan ja Visulahden vesialueiden vedenlaatuun vaikuttaa myös kaupunginomaan toimintaa liittyvistä kuormituslähteistä keskustaajaman hulevesikuormitus, joka on varsinkin Satamalahden osalta ja myös Visulahden osalta merkittävää. Tämä asia pitää tulevaisuudessa tiedostaa ja huomioida entistä kattavammin kaikissa kaupunkikehittämisen prosesseissa ja suunnitelmissa.
Anttolan jätevedenpuhdistamon vuosiyhteenveto ja kuormitustarkkailu vuosilta 2024 ja 2025 ja vesistövaikutusten tarkkailu vuodelta 2025
Mikkelin vesilaitoksen Anttolan jätevedenpuhdistamon vuositarkkailun suoritti ja raportoi Ramboll Oy. Tarkkailuvelvoite perustuu Etelä - Savon ympäristökeskuksen ympäristölupapäätökseen 11.3.2025 (Dnro ESA -2004-Y-111–121) ja Itä-Suomen aluehallintoviraston lupaehtojen tarkistamista koskevan päätökseen (Dnro ISAVI/88/04.08/2013). Tarkkailu tehtiin Anttolan jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelman mukaan (Ramboll Finland Oy, 5.9.2016).
Laitos on Mikkelin jätevesipuhdistamoista pienehkön vanhan kuntakeskuksen puhdistamo (AVL =543), johon johdettava jätevesimäärä on vähitellen pienentynyt ja laitoksen tulokuorma on tällä hetkellä alle puolet mitoitetusta. Laitokselle ei vastaanoteta käsittelyyn sako- ja umpikaivolietteitä. Käsitellyt jätevedet puretaan Luonterin Harvionselälle.
Muiden pienten vanhojen kuntakeskusten keskustaajamien tapaan alueen viemäriverkon kunto on rapistumassa ja merkittävä osa verkostoon liitetyistä kiinteistöistä on liitetty todennäköisesti sekaviemäriliittyminä. Tästä seuraa edellä esiteltyjen laitosten kaltaisia haasteita saavuttaa ympäristöluvassa asetettu puhdistuksen lupavaatimus. Anttolan puhdistamon osalta vuonna 2024 oli yksittäisiä jaksoylityksiä lupaehtoihin nähden mm. kokonaisfosforin puhdistustehossa. Pienille laitoksille tyypillisesti laitoksille johdettava tulokuormitus ja estimaatti saavutetusta puhdistustehosta vaihtelee vuosittain melko paljon. Vuonna 2025 tehdyssä vaikutustarkkailussa arvioitiin kuormituksen puolittuneen edelliseen vuoteen nähden. Koska pienillä puhdistamoilla on melko harvaan näytetiheyteen perustuva kuormituslaskenta voi laskennallisen kuormituksen vaihtelussa olla kyse enemmän näytteenottokertojen välisestä prosessin tehokkuuden vaihtelusta, kun varsinaisesta kuormituksen vaihtelusta. Pienten puhdistamojen kohdalla kuormituksen ja puhdistustehon mittaamiseen liittyvällä mittausepävarmuudella ei ole kuitenkaan tarkkailun tarkoitusta heikentävää merkitystä. Esimerkiksi Anttolan puhdistamoin kuormituksen arvioidaan muodostavan 1,4 % osuuden purkuvesistön fosforiravinteen kokonaiskuormituksesta. Vuositasolla Anttolan puhdistamolta ympäristöön johdettava vesistökuormitus vastaa noin 75 tyypillisesti jätevetensä käsittelevän haja-asutuskiinteistön fosforiravinteen kuormitusta.
Puhdistamon kuormituksen vaikutuksia vesistössä tarkkaillaan neljältä näytepisteeltä Luonterin Harviolla. Vuoden 2025 vaikutustarkkailussa puhdistamon kuormitusvaikutus voitiin todeta puhdistamon purkupisteen lähimmillä näytepisteillä havaittavina lievinä koholla olevina ravinnepitoisuuksien arvoina ja heikentyneinä hygieniamuuttujien arvoina.
Haukivuoren jätevedenpuhdistamon vuosiraportti ja kuormitustarkkailu vuosilta 2024 ja 2025 ja vesistövaikutusten tarkkailu vuodelta 2025
Mikkelin vesilaitoksen Haukivuoren jätevedenpuhdistamon vuositarkkailun suoritti ja raportoi Ramboll Oy. Tarkkailuvelvoite perustuu Etelä - Savon ympäristökeskuksen ympäristölupapäätökseen 21.3.2006 (Dnro ESA-2005-Y-107-121) ja Itä-Suomen aluehallintoviraston lupaehtojen tarkistamista koskevan päätökseen (Dnro ISAVI/44/04.08/2013). Tarkkailu tehtiin Haukivuoren jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelman mukaan (Ramboll Finland Oy, 9.8.2016).
Laitos on kooltaan Mikkelin jätevesipuhdistamoista pienehkön vanhan kuntakeskuksen puhdistamo (AVL =160 vuonna 2024), johon johdettava jätevesimäärä ja tulokuorma on pikkuhiljaa pienentynyt ja laitoksen tulokuorma on tällä hetkellä alle puolet mitoitetusta. Laitoksella otetaan vastaan sako- ja umpikaivolietteitä. Käsitellyt jätevedet puretaan Haukivuoren taajaman edustalle Kyyveteen.
Muiden vanhojen kuntakeskusten keskustaajamien tapaan alueen viemäriverkon kunto on rapistumassa ja merkittävä osa verkostoon liitetyistä kiinteistöistä on liitetty todennäköisesti sekaviemäriliittyminä. Haukivuoren puhdistamolle otetaan vastaan myös sako- ja umpikaivolietteitä vuositasolla noin 1000 m3. Tästä seuraa edellä esiteltyjen laitosten kaltaisia haasteita saavuttaa ympäristöluvassa asetettu puhdistuksen lupavaatimus. Haukivuoren puhdistamon osalta vuonna 2024 oli yksittäisiä jaksoylityksiä lupaehtoihin nähden mm. kokonaisfosforin puhdistustehossa. Muilta osin luvan vaatimuksiin sekä Valtioneuvoston asetuksessa (888/2006) mainittuihin viitearvoihin päästiin molemmilla puolivuotisjaksoilla. Vuonna 2025 jätevedenpuhdistamo saavutti tarkkailuvuonna kaikki sille asetetut voimassa olevan ympäristöluvanmääräysten mukaiset puhdistusvaatimukset molemmilla puolivuotisjaksoilla. Myös Valtioneuvostonasetuksessa (888/2006) mainittuihin viitearvoihin päästiin molemmilla puolivuotisjaksoilla.
Haukivuoren puhdistamolta Kyyveteen johdetun jäteveden kuormitusvaikutus vastaa noin 50 tavanomaisesti jätevetensä käsittelevän haja-asutuskiinteistön kuormitusvaikutusta.
Vuoden 2025 puhdistamon vaikutusraportin perusteella puhdistamon jätevesien kuormitusvaikutus voidaan havaita Kyyvedessä purkupisteen lähimmällä tarkkailupisteessä alusvedessä havaittavana lievästi kohonneina kokonaisfosforin arvoina.
Ristiinan jätevedenpuhdistamon vuosiraportti vuodelta 2024
Mikkelin vesilaitoksen Ristiinan jätevedenpuhdistamon vuositarkkailun suoritti ja raportoi Ramboll Oy. Tarkkailuvelvoite perustuu Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen nro 42/00/2ja Itä-Suomen aluehallintoviraston lupaehtojen tarkistamista koskevaan päätökseen nro 39/2011/1 (Drno:ISAVI/69/04.08/2010). Tarkkailu tehtiin Ristiinan jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelman mukaan (Ramboll Finland Oy, 5.9.2016.).
Ristiinan jätevedenpuhdistamolle johdetaan nykyään vajaan 2000 asukkaan kuormitusta (AVL) vastaava jätevesimäärä mutta puhdistamon viemäriverkostoon on kytketty. Puhdistamolle on tehty viime vuosina useita saneeraushankkeita mutta puhdistamolla on säännöllisisä vaikeuksia saavuttaa ympäristöluvassa edellytetty puhdistustulos. Etenkin viemärivesiin joutuvat suuret hulevesivirtaamat sekä sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotosta aiheutuva tulokuormitus ovat aiheuttaneet ajoittain ongelmia pienellä laitoksella. Vuonna 2024 laitokselle johdettu jätevesivirtaama oli keskimäärin 642 m3/d mutta virtaama vaihtelee paljon vuodenajoittain riippuen lähinnä pintavalunnan vaihtelusta. Laitokselle käsiteltäväksi johdettavien jätevesien joukkoon pääsee verkostovuotojen ja sekaviemäriliittymien kautta vuositasolla merkittävä määrä vuotovesiä (hulevesiä ja tontinkuivatusvesiä). Vuotuisen vuotovesimäärän etenevä kasvu kertoo viemäriverkoston kunnon rapautumisesta. Tilanne on kuitenkin edelleen parempi verrattuna 2000 luvun alkuun.
Vuonna 2024 Ristiinan puhdistamo ei saavuttanut kaikkia toiminnalle asetettuja puhdistusvaatimuksia mutta laitos saavutti kuitenkin valtioneuvoston asetuksessa (888/2006) esitetyt puhdistusvaatimukset. Ongelmia oli biologisen hapenkulutuksen ja kokonaisfosforin päästöpitoisuudessa. Vaikka lupaehtoja vasten tarkasteltaessa Ristiinan puhdistamon suoriutuminen saattaa kuulostaa huolestuttavalta, kokonaisuutena arvioiden Ristiinan puhdistamon fosforiravinteen kuormitus vastasi vuonna 2024 vain noin 160 tavanomaisesti jätevetensä käsittelevän haja-asutuskiinteistön kuormitusta.
Suomenniemen jätevedenpuhdistamon vuosiraportti vuodelta 2024
Mikkelin vesilaitoksen Suomenniemen jätevedenpuhdistamon vuositarkkailun suoritti ja raportoi Ramboll Oy. Tarkkailuvelvoite perustuu Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristölupapäätökseen 20.6.2006 (Dnro KAS-2005-Y-461–121). Tarkkailu tehtiin Ristiinan jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelman mukaan (Ramboll Finland Oy, 5.9.2016).
Laitos on muita Mikkelin jätevesipuhdistamoja pienempi (AVL =95) ja muista alueen puhdistamoista poiketen laitos on toimintaperiaatteeltaan biologis-kemiallinen bioroottorilaitos. Laitokselle johdetaan Suomenniemen taajaman jätevedet ja Kaurian alueella olevien yksittäisten talojen jätevesiä. Suomenniemen puhdistamo sijaitsee Suomenniemen taajamasta noin kilometri pohjoiseen ja laitoksella käsitellyt jätevedet johdetaan avo-ojaa myöten Kuolimon Häränlahteen.
Vuonna 2024 Suomenniemen puhdistamo ei saavuttanut kaikkia toiminnalle asetettuja puhdistusvaatimuksia mutta laitos saavutti kuitenkin valtioneuvoston asetuksessa (888/2006) esitetyt puhdistusvaatimukset. Ristiinan puhdistamon tapaan myös Suomenniemen puhdistamon vuotovesikertoimet ovat olleet viime vuodet kasvusuunnassa. Vuonna 2024 Suomenniemen puhdistamon vesistökuormitus vastasi noin 18 tyypillisesti jätevetensä käsittelevän haja-asutuskiinteistön fosforiravinteen kuormitusta.