Mikkelin seudun ympäristölautakunta, kokous 19.2.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 20 Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden henkilöstöresurssit (lisäpykälä)

MliDno-2020-397

Valmistelija

  • Hanna Pasonen, ympäristöpäällikkö, Hanna.Pasonen@mikkeli.fi

Kuvaus

Ympäristönsuojelun tulosyksikkö vastaa kunnalle kuuluvista ympäristönsuojelulain, jätelain, vesilain, vesihuoltolain, maa-aineslain, luonnonsuojelulain ja maasto- ja vesiliikennelain mukaisista valvonta- ja muista viranomaistehtävistä sekä kunnan ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain mukaisista ympäristönsuojelun edistämistehtävistä kunnassa. Lisäksi Ympäristöpalvelut osallistuu erilaisiin viranomaistyötä tukeviin hankkeisiin ja selvityksiin yhteistyössä muiden tahojen kanssa, ja antaa neuvontaa ja ohjeistusta ympäristönsuojelun viranomaisasioissa, ja muissa ympäristönsuojeluun ja ympäristön tilaan liittyvissä asioissa. Vuonna 2019 Ympäristöpalvelut on hallinnoinut kolmea ulkopuolisella rahoituksella rahoitettua hanketta (YM:n rahoittama OMAVESI-hanke, Kaakkois-Suomi – Venäjä -ohjelman rahoittama pohjavesihanke ja EAKR-rahoitteinen Mikkelin seudun kuntailmasto 2050 -hanke).  

Asukasmäärä Ympäristöpalvelujen toimialueella on noin 71 000 henkilöä mutta vapaa-ajanasuntojen suuri määrä (noin 25 000) nostaa asiakasmäärät erityisesti kesäaikaan moninkertaiseksi alueen asukasmäärään nähden. Toimialueen haja-asutusalueella arvioidaan olevan noin 35 000 käyttöön otettua rakennuspaikkaa, joihin sovelletaan ympäristönsuojelulain mukaisia haja-asutusalueiden jätevesisäädöksiä. Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen toimialueella sijaitsee yhteensä 225 ympäristölupavelvollista (167) tai rekisteröintimenettelyn (58) piirissä olevaa laitosta tai toimintoa. Jätelain 100 §:n mukaista jätteen ammattimaista keräystä harjoittaa 20 eri toimijaa. Lisäksi Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen toimialueella on yhteensä 164 maa-aineskohdetta (tilanne 01/2020), joista 64 kohteella on sekä maa-aines- että ympäristölupa. Ympäristönsuojelun viranhaltijat vastaavat ympäristönsuojelun valvonnasta virkavastuullaan, mikä pahimmassa tapauksessa saattaa merkitä viranhaltijalle sitä, että hän joutuu vastaamaan taloudellisesti vahingoista ja/tai oikeudenkäyntikuluista, jos valvonta tai muut viranomaistoimet on todettu puutteellisiksi. Valvonnan resurssien tulee olla sellaiset, että niillä turvataan viranhaltijoille riittävät edellytykset valvontatehtäviin ja ympäristön tilan seurantaan myös virkavastuuseen liittyvän oikeusturvan näkökulmasta.  

Viime vuosina lainsäädännössä tapahtuneet muutokset ovat tuoneet lisää tehtäviä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuonna 2014 ympäristönsuojelulain (527/2014) kokonaisuudistuksen ensimmäisessä vaiheessa luparajat mm. eläinsuojien osalta muuttuivat niin, että aiempaa suurempi osa eläinsuojista siirtyi valtion ympäristönsuojeluviranomaiselta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen valvonnan piiriin. Vuonna 2016 maa-aineslakia ja ympäristönsuojelulakia uudistettiin siten, että maa-aineskohteiden valvonta ja lupamenettely siirrettiin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.  Vuonna 2017 astuivat voimaan haja-asutusalueita koskevat jätevesisäädösten muutokset, jotka velvoittivat uusimaan ranta- ja pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen jv-järjestelmät säädösten mukaisiksi 31.10.2019 mennessä. Ympäristöpalvelujen toimialueella arvioidaan tällaisia kiinteistöjä olevan noin 10 000 kpl. Tähän liittyen uutena tehtävänä on ympäristönsuojelulain 156 d § mukainen talousjätevesien käsittelyvaatimuksista poikkeamishakemusten käsittely. 1.2.2019 astui voimaan uusi ilmoitusmenettely, joka koskee eläinsuojia, sahalaitoksia, elintarvikkeita valmistavia laitoksia, ampumaratoja ja kemikaalivarastoja. Toimivaltaisena viranomaisena on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Samanaikaisesti voimaan tulleen ympäristönsuojelulain muutoksen myötä osa eläinsuojista ja mm. sahalaitokset siirtyivät kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen valvottaviksi.

Viimeisin muutos on 1.9.2020 voimaan astuva laki eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta (764/2019).  Laki mahdollistaa ns. yhden luukun mallin, jossa hankkeelle, jolle tarvitaan useita eri lupia, voidaan hakea lupaa ns. yhdeltä luukulta. Yhteensovittaminen edellyttää, että hankkeelle haetaan joko ympäristönsuojelulain, vesilain tai maa-aineslain mukaista lupaa. Yhteensovittavana viranomaisena toimii aluehallintovirasto tai kunnan ympäristönsuojeluviranomainen riippuen siitä, kumpi viranomainen on toimivaltainen hankkeeseen liittyvässä ympäristö-, vesi- tai maa-ainesluvassa. Yhden luukun mallin soveltaminen useiden eri lupahakemusten yhteensovittamisessa edellyttää lisää resursseja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Lisäksi jätelain muutokset lisäävät jätelakiin liittyviä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen valvontatehtäviä. Kuntaliiton mukaan ”Jätehuollon toimijoiden valvonnasta kunnissa ja ELY-keskuksissa vastaavat viranomaiset tarvitsevat useiden henkilötyövuosien lisäresurssin uusista velvoitteista tiedottamiseen ja neuvontaan sekä raportointitietojen tarkastamiseen ja hyväksymiseen jätetietojärjestelmään.” Lisäksi resurssitehokkuuteen tähtäävät ratkaisut ja materiaalivirtojen täysipainoinen hyödyntäminen vaativat kunnissa lisää jätelainsäädännön ja materiaalivirtojen asiantuntemusta.

Ympäristölainsäädännössä tapahtuneiden muutosten ja toisaalta myös kuntalaisten omaa elinympäristöään koskevan lisääntyneen mielenkiinnon ja tietotarpeen johdosta ympäristönsuojelun osalta lisätarve henkilöstössä on yhdelle ympäristötarkastajalle, jonka vastuulle kuuluisivat erityisesti vesihuoltolain ja haja-asutusalueiden jätevesiasioiden valvonta, ja yhdelle ympäristösuunnittelijalle, jonka vastuulle kuuluisivat luonnonsuojelulain toteutumisen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen kunnissa ja luontotietojen ylläpito. Tehtävä on hyödynnettävissä kuntien maankäytön suunnittelussa sekä esim. tärkeänä kuntien vetovoimatekijänä pidetyn luontomatkailun edellytysten turvaamisessa. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on ilmastonmuutoksen torjunnan ohella nostettu yhdeksi keskeiseksi teemaksi myös hallitusohjelmassa, mikä edellyttää toimia myös kuntasektorilla.

Kaupungin talouden tasapainottamiseen on pyritty mm. kaupunkirakenneselvitykseen ja palvelusuunnitelmaan liitetyillä tehostamistoimenpiteillä.  Kaupungin tavoitteena on hyödyntää ennakoivan henkilöstösuunnittelun kautta eläköitymistä niin, että vain osassa tapauksia tehdään korvausrekrytointeja. Nämä linjaukset tarkoittavat yhteensä sitä, että kaupungin henkilötyövuosien tulee vähentyä vähintään 120 htv:llä vuoden 2022 loppuun mennessä. Jotta kaupunki saavuttaisi 120 henkilötyövuoden vähennystavoitteen, on osana vuoden 2020 talousarvioprosessia laadittu ns. tavoiteorganisaatiokuvaus, jolla kuvataan organisaatio, jonka avulla voidaan jatkossa tuottaa kaupungin lakisääteiset ja muut strategisesti tärkeät palvelut, ottaen huomioon kaupungin kireä taloudellinen tilanne. Tarvittavien talouden sopeutuskeinojen ja siihen liittyvän henkilöstön vähennystarpeen arvioimiseksi kaupunki on teettänyt konsulttityönä (Perlacon Oy) palvelusuunnitelmaselvityksen, joka esiteltiin kaupunginhallitukselle 4.3.2019. Selvitykseen sisältyi myös kaupunkistrategian toimenpiteiden analyysi, jossa nostettiin esille ne kaupunkistrategian tavoitteet, joita voidaan pitää lisäpanostusta vaativina arvovalintoina. Analyysi sisälsi selkeän linjauksen useiden kestävän kasvun ohjelman tavoitteiden, mm. liikenteen päästöjen vähentäminen, vesistöjen ja ilman laadun parantaminen, kestävä kehitys ja ilmastonmuutoksen torjunta, arvioimiseksi sellaisiksi tavoitteiksi, jotka vaativat kireästä taloustilanteesta huolimatta lisäpanostusta. Näiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii myös osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä, jolla on työajan puitteissa mahdollisuuksia osallistua viranomaistehtävien lisäksi kaupunkistrategian toteuttamista tukeviin kehittämistehtäviin, ja mm. kaupungin rahoittamien ympäristöhankkeiden vaikuttavuusarviointiin.

Muiden sopeuttamistoimien lisäksi kaupunki toteuttaa henkilöstönvähennystavoitteita yt-neuvotteluiden mukaisella tavalla. YT-neuvotteluiden tulosta käsittelevässä kokouksessaan 20.1.2020 (§ 19) kaupunginhallitus kuitenkin linjasi, että ”siltä osin, kun neuvottelutulokseen sisältyy muutoksia seudulliseen toimintaan, valmistelutyötä päätöksiä ja toimeenpanoa varten jatketaan seudullisesti yhteistoimintasopimusten mukaisesti”.

Tällä hetkellä Ympäristöpalveluiden ympäristönsuojelun tulosalueella työskentelee neljä ympäristötarkastajaa, yksi ympäristösuunnittelija ja ympäristöpäällikkö. Lisäksi Mikkelin seudun kuntailmastohankkeessa työskentelee marraskuussa 2019 aloittanut ilmastokoordinaattori. Ympäristöpalvelujen kolmen tulosyksikön (eläinlääkintähuolto, yleinen terveysvalvonta ja ympäristönsuojelu) käytössä on toimistosihteeriresurssia 0,7 htv:ta, jota on suunniteltu vähennettävän kevään 2020 aikana 0,5 htv:een. Yksi ympäristötarkastaja on jäämässä eläkkeelle kesän 2020 aikana. Ympäristötarkastajan vastuulle on kuulunut mm. jätelain valvonta, jätelain piiriin kuuluvat asiantuntijatehtävät, kemikaaliasiat, maa-ainesvalvonta ja ympäristönsuojelulain mukaiset lupa- ja valvontatehtävät.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Minna Leppänen, terveysvalvonnan johtaja, minna.leppanen@mikkeli.fi

Ottaen huomioon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lisääntyneen tehtävämäärän, ympäristövalvonnan tehtäviin liittyvän huomattavan virkavastuun ja ympäristönsuojeluun, ympäristön tilaan, kestävään kehitykseen ja luontomatkailun edellytysten turvaamiseen liittyvien tavoitteiden merkityksen Mikkelin kaupunkistrategiassa, ympäristölautakunta esittää, että eläkkeelle siirtyvän ympäristötarkastajan tehtävä voidaan täyttää kokoaikaisella ympäristönsuojelun viranomaistehtäviin suunnatulla viralla. Uusia virkoja ei toistaiseksi esitetä perustettavaksi. Lisäksi Ympäristöpalveluiden käytettävissä olevat toimistosihteeriresurssit on turvattava siten, että asiantuntijatehtävissä työskentelevät henkilöt eivät joudu käyttämään aikaa toimistosihteerin tehtäviin vaan saavat täyden tuen kuormittavissa ympäristö- ja terveysvalvonnan tehtävissä kaupungin tukipalveluista mukaan lukien toimistosihteeripalvelut.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Mikkelin kaupunginhallitus

Muutoksenhaku

Päätöksen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.