Kuvaus
Mikkelin seudun ympäristöpalvelut on päivittänyt maa-aineslupiin liittyvän vakuusohjeen. Maa-aineslupaan liittyvän vakuuden tarkoituksena on varmistaa, että lupapäätöksessä määrätyt toimenpiteet toteutetaan asianmukaisesti, jos luvanhakija ei niitä itse suorita. Vakuutta voidaan käyttää esimerkiksi ottamisalueen maisemointiin, jälkihoitoon ja siistimiseen tilanteissa, joissa toiminnanharjoittaja ei noudata lupamääräyksiä. Päivitetty vakuusohje löytyy Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden www-sivuilta.
https://mikkeli.fi/wp-content/uploads/2026/10/Maa-ainesluvan-vakuudet-2026.pdf
Mikkelin seudun ympäristöpalvelut on laatinut ohjeen puhtaiden ylijäämämaiden sijoittamisen vaihtoehdoista ja hyödyntämisestä. Ohje perustuu ympäristönsuojelulain ja jätelain säädöksiin ja Ympäristöministeriön ohjeeseen kaivettujen maa-ainesten jäteluonteen arvioinnista. Rakennushankkeessa syntyvät ja rakennuskohteesta pois kuljetettavat ylijäämämaat luokitellaan jätteeksi, ellei niille voida osoittaa perusteltua ja suunnitelmallista hyötykäyttötarkoitusta. Puhtaita ylijäämämaita voidaan hyödyntää, mikäli hyödyntäminen perustuu kirjalliseen suunnitelmaan, on käyttötarkoituksensa kannalta perusteltua ja toteutetaan ilman aiheetonta viivytystä. Pilaantumattomien ylijäämämaiden hyötykäytön mahdollistava suunnitelma voi olla esim. asemakaava, yleiskaava, rakennuslupa, maisematyölupa taikka katu- tai tiesuunnitelma. Ohje ja ohjeen tiivistelmä löytyvät Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden www-sivuilta.
https://mikkeli.fi/wp-content/uploads/2026/10/Puhtaiden-ylijaamamaiden-sijoittamisen-vaihtoehdot-2026.pdf
https://mikkeli.fi/wp-content/uploads/2026/10/Ylijaamamaiden-sijoittamisvaihtoehdot-6.10.2026-1.pdf
- ja valvontaviraston päätös 477/2026 (8.10.2026): Makonjoen kalataloudellinen kunnostaminen sekä päätöksen nro 124 määrääminen raukeamaan, Mikkeli. Mikkelin kaupunki on hakenut Lupa- ja valvontavirastolta lupaa Mikkelissä sijaitsevan Makonjoen mylly- ja patorakenteiden osittaiselle purkamiselle ja osittaiselle pysyttämiselle, veden ohjaamiseen kulkemaan pysyvästi patoaukkojen kautta, pohjapadon rakentamiseen sekä niva- ja koskipaikkojen kunnostamiseen sekä Mikkelin lääninkuvernöörin 19.7.1878 antaman päätöksen nro 124 määräämistä raukeamaan. Hankkeen tarkoituksena oli rauettaa 1940-luvulla toimintansa lopettaneen myllyn lupa, kunnostaa tukinuittoa varten perattuja niva- ja koskipaikkoja ja parantaa Makonjoen kalaston elinolosuhteita, kalastusmahdollisuuksia sekä alueen virkistyskäyttöä. Lupa- ja valvontaviraston päätöksen mukaan Lupa- ja valvontavirasto jättää hakemuksen käsittelyn sillensä, koska hakija on perunut hakemuksensa.
Valmiusharjoituksiin osallistuminen
Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden terveysvalvonta osallistui valtakunnalliseen LVV26-harjoitukseen sekä omana organisaationaan että osana Mikkelin kaupungin johtokeskusta.
Valmiusharjoituksessa harjoiteltiin väestön evakuointeja poikkeusoloissa. Harjoituksen taustalla oli kuvitteellinen kansainvälinen tilanne, jossa yhteiskunnan turvallisuustilanne oli heikentynyt, kriittisen infrastruktuurin toiminta häiriintynyt ja sotilaallisen voimankäytön uhka kasvanut merkittävästi.
Harjoitus oli yksi lähiaikojen suurimmista Suomen kokonaisturvallisuuteen liittyvistä käytännön harjoituksista ja siihen osallistui varautumisen avainhenkilöitä lähes viidestä sadasta eri organisaatiosta.
Harjoitus oli hyvin suunniteltu, ajankohtainen ja hyödyllinen. Se tarjosi hyvän mahdollisuuden testata eri toimijoiden yhteistyötä ja johtamisjärjestelyjä sekä kehittää viranomaisten valmiutta häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Kolme harjoituspäivää käytettiin tehokkaasti, ja harjoitus toi esiin useita konkreettisia kehittämiskohteita.
Erityisen onnistuneena pidän sitä, että Etelä-Savon valmiusjohtoryhmä toimi harjoituksessa mahdollisimman pitkälle todellista tilannetta vastaavalla tavalla.
Mikkelin seudun ympäristöpalvelut osallistui myös Papu26-valmiusharjoitukseen 31.8.-4.9.2026.
Ympäristöpalveluiden on tärkeä osallistua aktiivisesti valmiusharjoituksiin sekä tehdä yhteistyötä viranomaisten ja sidosryhmien kanssa.
Onnistunut häiriötilanteen hallinta perustuu yhteiseen ja ajantasaiseen tilannekuvaan, selkeään vastuunjakoon, toimivaan viestintään sekä etukäteen rakennettuihin yhteistyöverkostoihin.
Kriisitilanteessa on välttämätöntä, että jokainen tuntee tehtävänsä, hallitsee siihen liittyvät vastuut ja toimii sovittujen toimintamallien mukaisesti. Tiedonkulun katkokset, epäselvät vastuut ja rikkinäinen puhelin voivat häiriötilanteessa aiheuttaa huomattavasti vakavampia seurauksia kuin normaalioloissa, joissa toimintaan on yleensä enemmän aikaa ja vastuut jakautuvat laajemmalle.
Myös harjoituksissa on toimittava mahdollisimman pitkälle samalla vakavuudella ja vastuunjaolla kuin todellisissa tilanteissa. Harjoitusten tarkoituksena on tunnistaa puutteet ja korjata ne ennen tositilannetta.
Todellisessa kriisi- tai häiriötilanteessa ei enää harjoitella, vaan toimitaan niiden tietojen, taitojen, toimintamallien ja yhteistyöverkostojen varassa, jotka on rakennettu etukäteen. Toiminnassa on noudatettava kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä, toimivaltaista johtamisjärjestelmää ja virkavastuuta koskevia periaatteita.
Harjoituksissa havaittuihin puutteisiin on suhtauduttava vakavasti ja niiden korjaamisesta on sovittava selkeästi, sillä todellisessa tilanteessa korjaaviin toimiin ei välttämättä enää ole aikaa.
Ympäristöterveydenhuollon tavoitteena on omalta osaan vahvistaa kaupungin ja jäsenkuntien kokonaisturvallisuutta ja häiriönsietokykyä varautumalla talousvesihäiriöihin, elintarvike- ja eläintautiepidemioihin sekä tekemällä viranomaisyhteistyötä. Ympäristöpalveluiden yhtenä vuoden 2027 tavoitteena on se, että terveysvalvonnan viranhaltijoista jokainen osallistuu vuosittain vähintään yhteen häiriötilannekoulutukseen tai valmiusharjoitukseen.