Mikkelin seudun ympäristölautakunta, kokous 12.11.2026

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 99 Roskaantuminen kiinteistöllä 213-416-3-21, siivoamismääräyksen antaminen ja uhkasakon asettaminen

MliDno-2026-3777

Valmistelija

  • Jouni Lintunen, ympäristötarkastaja, jouni.lintunen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kiinteistö 

Lihva, Kangasniemi, kiinteistötunnus 213-416-3-21. Kiinteistö on tullut nykyisen omistajan omistukseen perintönä. 

Asian tausta 

Kiinteistöllä on ollut jo vuosien ajan sinne kerättyä romua. Kiinteistöllä on lisäksi tulipalossa tuhoutuneen asuinrakennuksen raunioita. Aiemman kiinteistön käyttäjän kuoltua roskaajaa ei voida enää velvoittaa siivoamaan aluetta. 

Havainnot kiinteistöllä 

Ympäristötarkastajan havaintojen mukaan kiinteistöllä on runsaasti jätettä ja muuta alueelle kuulumatonta materiaalia. Jätteet koostuvat pääosin metallista, sähkö- ja elektroniikkaromusta sekä tulipalossa tuhoutuneen rakennuksen raunioista ja muusta rakennusjätteestä. Maastokäynnillä 1.10.2026 todettiin, ettei aluetta ollut siivottu aiemman kehotuksen mukaisesti. Kiinteistöllä oli edelleen romua ja rakennuksen raunioita, joten alueen roskaantunut ja epäsiisti tila jatkui, vaikka sieltä olikin viety metalliromua.

Aikaisemmat käsittelyvaiheet 

30.8.2024 ympäristötarkastaja kehotti kiinteistön omistajaa ryhtymään kiinteistön siistimiseen, aloittamaan työn syksyn 2024 aikana ja viemään siivouksen päätökseen vuoden 2025 aikana. 

1.10.2026 ympäristötarkastaja teki kiinteistölle maastokäynnin. Käynnillä todettiin, ettei aluetta ollut siivottu kehotuksen mukaisesti. 

2.10.2026 päivätyllä asiakirjalla kiinteistön omistajalle varattiin hallintolain 34 §:n mukainen tilaisuus tulla kuulluksi suunnitellusta siivoamismääräyksestä, määräajasta ja uhkasakosta. Vastine pyydettiin toimittamaan viimeistään 23.10.2026. 

Kiinteistön omistaja on antanut oman vastineensa.

Sovelletut oikeusohjeet 

  • Jätelaki (646/2011): 5 §, 13 §, 72–75 §, 126 §, 129 §, 138 § ja 139 § 
  • Uhkasakkolaki (1113/1990): 4 §, 6–8 §, 10 §, 12 §, 19 §, 22–24 § 
  • Hallintolaki (434/2003): 34 §, 43–45 §, 47 § ja 60 § 
  • Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019): 122 § 

Päätöksen perustelut 

Jätelain 72 §:n roskaamiskiellon mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. Kiinteistöllä todetusta romusta, sähkö- ja elektroniikkaromusta, rakennusjätteestä ja palaneen rakennuksen raunioista aiheutuu ainakin epäsiisteyttä ja maiseman rumentumista. Kiinteistö on siten jätelain 72 §:ssä tarkoitetulla tavalla roskaantunut. 

Jätelain 73 §:n mukaan roskaaja on ensisijaisesti velvollinen poistamaan roskaavan esineen tai aineen ja siivoamaan roskaantuneen alueen. Tässä asiassa roskaamisesta vastuussa ollutta henkilöä ei voida enää velvoittaa, koska hän on kuollut. 

Koska kyse on asemakaava-alueen ulkopuolisesta muusta alueesta, siivoamisvelvollisuus arvioidaan jätelain 74 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla. Sen mukaan alueen haltija on toissijaisesti siivoamisvelvollinen, jos siivoamista ei ole pidettävä kokonaisuutena arvioiden kohtuuttomana ottaen huomioon haltijan mahdollisuudet ehkäistä roskaantumista tai huolehtia siivoamisesta, roskaantumisen määrä ja alueen sijainti sekä muut näihin rinnastettavat seikat. 

Roskaantuminen on syntynyt ennen nykyisen omistajan omistusaikaa, mikä puoltaa velvoitteen kohtuullisuuden huolellista arviointia. Toisaalta kiinteistön omistajaa on kehotettu siivoamaan alue jo 30.8.2024, siivoukselle on varattu pitkä aika, eikä roskaantunutta tilaa ollut 1.10.2026 mennessä poistettu. Määräaika 20.6.2027 antaa edelleen useita kuukausia työn järjestämiseen, jätteiden lajitteluun ja kuljetuksiin. Kun otetaan huomioon roskaantumisen pitkä kesto, jätteen määrä, omistajan tosiasiallinen mahdollisuus järjestää siivous sekä annettu pitkä toteuttamisaika, siivoamisvelvollisuutta ei ole käytettävissä olevan selvityksen perusteella pidettävä jätelain 74 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla kohtuuttomana. 

Jätelain 75 §:n nojalla kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi määrätä siivoamisvelvollisen täyttämään velvollisuutensa. Jätelain 126 §:n nojalla valvontaviranomainen voi määrätä jätelakia rikkovan täyttämään velvollisuutensa. Määräys on tarpeen, koska kehotus ei ole johtanut alueen siivoamiseen. 

Jätelain 129 §:n mukaan määräystä on tehostettava uhkasakolla, jollei tehostamista ole pidettävä ilmeisen tarpeettomana. Koska vapaaehtoista kehotusta ei ole noudatettu, tehoste ei ole ilmeisen tarpeeton. Kiinteä 1 000 euron uhkasakko on suhteutettu päävelvoitteen laatuun ja laajuuteen sekä siihen, että velvoitettu ei ole itse aiheuttanut alkuperäistä roskaantumista. Uhkasakon tarkoituksena on saada velvoitettu noudattamaan määräystä, ei rangaista aiemmasta laiminlyönnistä. 

Päätös voidaan jätelain 139 §:n nojalla määrätä noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta, koska roskaantunut tila jatkuu ja siivoamista on jo pitkään lykätty. Muutoksenhakuviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. 

Päätöksen salassa pidettävinä liitteinä (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999, 24 §) ovat kiinteistönomistaja, kehotus, muistio ja kuuleminen sekä kiinteistönomistajan vastineet.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Maria Tirkkonen, terveysvalvonnan johtaja, maria.tirkkonen@mikkeli.fi

1. Päävelvoite 

Mikkelin seudun ympäristölautakunta määrää kiinteistön Lihva 213-416-3-21 omistajan ja jätelain 74 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun alueen haltijan siivoamaan kiinteistön viimeistään 20.6.2027. 

Siivoamisessa on: 

  1. poistettava kiinteistöltä romut, sähkö- ja elektroniikkaromu, rakennusjätteet, palaneen rakennuksen jätteet ja rauniot sekä muut jätelain 72 §:ssä tarkoitettua roskaantumista aiheuttavat esineet ja aineet; 
  1. lajiteltava ja toimitettava jätteet niiden laadun mukaisesti vastaanottajille, joilla on oikeus ottaa kyseisiä jätteitä vastaan; sekä 
  1. saatettava alue sellaiseen kuntoon, ettei sinne jää jätelain 72 §:ssä tarkoitettua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa aiheuttavia jätteitä, esineitä tai aineita. 

Velvoitetun on ilmoitettava siivouksen valmistumisesta kirjallisesti Mikkelin seudun ympäristöpalveluille viimeistään 20.6.2027. Ilmoitukseen on liitettävä käytettävissä olevat kuitit, siirtoasiakirjat tai muut tositteet jätteiden toimittamisesta asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Ympäristöpalvelut tarkastaa velvoitteen noudattamisen tarvittaessa maastokäynnillä. 

2. Uhkasakko 

Mikkelin seudun ympäristölautakunta asettaa päävelvoitteen noudattamisen tehosteeksi 1 000 euron kiinteän uhkasakon. 

Jos päävelvoitetta ei ole noudatettu 20.6.2027 mennessä eikä laiminlyöntiin ole pätevää syytä, lautakunta voi erillisellä päätöksellä tuomita uhkasakon maksettavaksi. Ennen uhkasakon tuomitsemista velvoitetulle varataan tilaisuus tulla kuulluksi. 

3. Päätöksen noudattaminen muutoksenhausta huolimatta 

Päätöstä on jätelain 139 §:n nojalla noudatettava muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakuviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. 

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Kiinteistön omistaja saantitodistuksella, valmistelija ja Kangasniemen rakennusvalvonta sähköisesti

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa jätelain (646/2011) 138 §:n perusteella hakea muutosta:

  • se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,
  • rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät,
  • toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
  • elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja toiminnan vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.


Valitusaika
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista valitusviranomaiselle.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen virka-ajan päättymistä.

Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Jos valitus toimitetaan sähköisesti, asiakirjan katsotaan saapuneen määräajassa, jos se saapuu valitusviranomaiselle viimeistään määräajan viimeisen päivän aikana.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Käytettäessä todisteellista sähköistä tiedoksiantoa päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun asiakirja on noudettu viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta.

Mikäli päätös lähetetään tiedoksi tavallisena kirjeenä, katsotaan asianosaisen saaneen tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Päätöksen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kuitenkin kirjeen saapumispäivänä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen
Valitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Ensisijainen yhteystieto on hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelu osoitteessa
https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Puhelinnumero: 029 564 2500
Faksi: 029 564 2501
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen lisäksi on ilmoitettava myös sähköinen tai muu mahdollinen osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan toimittaa (prosessiosoite). Lisäksi on ilmoitettava valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallinto- ja erityistuomioistuinten sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Sähköistä asiointipalvelua käytettäessä erillistä prosessiosoitteen ilmoittamista ei tarvita.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. 


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100 Mikkeli
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-15.