Kuvaus
Palkkatukilinjaukset
Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä 380/2023 astui voimaan 1.1.2025. Lain 10 luvussa ”Työnantajalle myönnettävät tuet, 81§ Palkkatuki” todetaan, että palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka työvoimaviranomainen voi myöntää työnantajalle palkkakustannuksiin. Palkkatuella tuetun työn tarkoituksena on edistää työttömän työnhakijan työllistymistä avoimille työmarkkinoille parantamalla hänen ammatillista osaamistaan. Palkkatuella edistetään myös alentuneesti työkykyisen sekä 60-vuotta täyttäneen pitkään työttömänä olleen mahdollisuuksia saada työtä ja osallistua työelämään. Palkkatukea voidaan myöntää alle 30-vuotiaille, joilla ei ole ammatillista tutkintoa, oppisopimuskoulutukseen koko koulutuksen ajaksi (muutoin oppisopimuskoulutukseen voidaan myöntää palkkatukea 6+6kk). Työvoimaviranomainen voi palkkatukea myöntäessään asettaa tuen saamiselle työnhakijan ja tuen tarkoituksen toteuttamisen kannalta tarpeellisia ehtoja.
Palkkatukihakemuksen käsittely/ratkaisu/rahasidonta/maksatus tapahtuu Yleisessä avustusjärjestelmässä. Palkkatuetulla työllä edistetään työnhakijan työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja madalletaan työnantajan kynnystä palkkaamiseen. Palkkatuen käyttöä työttömän työnhakijan työllistymisen avuksi arvioidaan yksilöllisesti työnhakijan palvelutarpeen mukaisesti.
Nuorten työllistämisseteli
Työ- ja elinkeinoministeriö on laatimassa nuorten työllistämisseteliä koskevaa asetusta, asetus olisi voimassa 31.12.2027 asti. Työllistymissetelin, eli harkinnanvaraisen nuorten rekrytointituen, on tarkoitus tulla käyttöön heti alkuvuodesta 2026. Työllistymissetelin tavoitteena on tukea nuorten työllistymistä yksityisille työmarkkinoille alentamalla määräaikaisesti rekrytoinnin kustannuksia.
Uudenmaan elinvoimakeskus myöntää työvoimaviranomaisille avustusta nuorten työllistämisen tukemiseen. Tällä valtionavustuksella ei voida rahoittaa lakipohjaista ns. perustoimintaa. Valtionavustushaku käynnistyy aikaisintaan joulukuun lopulla.
Työvoimaviranomainen tekee työllistävän yrityksen kanssa sopimuksen avustuksen käytöstä. Ehtona avustuksen käytölle olisi, että yritys sitoutuu työllistämään kohderyhmään kuuluvan nuoren vähintään kuuden kuukauden ajaksi. Kohderyhmään kuuluisivat 18-29-vuotiaat nuoret, jotka ovat olleet työttömänä vähintään kuusi kuukautta sopimushetkeä edeltävän seitsemän kuukauden aikana. Poikkeuksen muodostaisivat nuoret, jotka ovat suorittaneet vain perusopetuksen oppimäärän. Heidän osaltaan edellytys olisi vähintään kolmen kuukauden työttömyys.
Työllistymissetelin on tarkoitus kattaa 50 % palkkakuluista. Kulut voivat olla 6 kuukauden tukijaksolla enintään 9000 euroa, eli 1500 euroa per kuukausi.
Starttirahalinjaukset
Työvoimaviranomainen voi myöntää starttirahaa henkilöasiakkaalle, joka aloittaa työttömyysturvalain 2 luvun 5 §:ssä tarkoitetun päätoimisen yritystoiminnan tai laajentaa sivutoimisena harjoittamansa yritystoiminnan päätoimiseksi. Starttirahan tarkoituksena on turvata yrittäjän toimeentuloa yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa. Starttiraha myönnetään de minimis -tukena. (Laki julkisesta työvoimapalveluiden järjestämisestä §99).
Starttirahan myöntäminen edellyttää, että työvoimaviranomaisen arvion mukaan starttirahan hakijalla on riittävät valmiudet yritystoimintaan ja yritystoiminnalla on jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset. Starttiraha myönnetään kuudeksi kuukaudeksi päätoimisen yritystoiminnan aloittamisesta tai sivutoimisena harjoitetun yritystoiminnan päätoimiseksi laajentamisesta lukien. Starttirahalle voidaan myöntää jatkoa siten, että starttirahajaksojen yhteenlaskettu kesto on enintään 12 kuukautta.
Starttirahan myöntämiseen liittyy lain tulkinta koskien yritystoimintaan liittymättömiä tuloja. Starttirahaa saava asiakas voi saada esimerkiksi ennen starttirahakauden alkua ansaittua palkkaa, edellisen työsuhteen lomakorvausta, työttömyysturvaa, perhepäivärahaa tai muuta tukea, jonka maksupäivä osuu starttirahakauden ensimmäiselle kuukaudelle, vaikka ansaintakausi olisi päättynyt jo ennen starttirahakauden alkua.
Lain mukaan yritystoimintaan liittymättömän tulot vähennetään starttirahan määrästä. Lainkohta jättää tulkinnanvaraa, arvioidaanko starttirahan määrästä vähennettävää tuloa maksuajankohdan vai ansainta-ajankohdan mukaan. Tämä on vasta uuden lain (Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä 380/2023: 99.–101. §, 132.–139. §, 145 §, 148 §, astunut voimaan 1.1.2025) mukana tullut tulkintakysymys ja eri työllisyysalueiden näkemykset tulkinnasta vaihtelevat. Järjestämislain eri tulkinta ja soveltaminen eri työllisyysalueilla johtaa starttirahan hakijan epätasa-arvoiseen ja ristiriitaiseen kohteluun.
Osa työllisyysalueista tulkitsee järjestämislain 101§:n 3 momentin sanamuotoa siten, että starttirahan hakijan muut tulot vaikuttavat starttirahan maksatukseen muiden tulojen maksupäivän mukaisesti (maksuperusteinen tulkinta).
Toiset työllisyysalueet sen sijaan tulkitsevat järjestämislain 101 §:n 3 momentin sanamuotoa siten, että starttirahan hakijan muut tulot vaikuttavat starttirahan maksatukseen muiden tulojen ansaintakauden mukaisesti (ansaintaperusteinen tulkinta).
Asiaan on esitetty kannanottoja ja mm. Suomen Uusyrityskeskus ry ehdottaa, että lain tulkintaa vahvistetaan siten, että jatkossa kaikki työllisyysalueet ympäri maan soveltaisivat järjestämislain 101 §:n 3 momenttia siten, että starttirahan hakijan muut tulot vaikuttavat starttirahan maksatukseen muiden tulojen ansaintakauden mukaisesti.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jukka Ollikainen, työllisyysjohtaja, jukka.ollikainen@mikkeli.fi
Mikkelin seudun työllisyyslautakunta päättää, palkkatuen osalta
1) että palkkatukea myönnetään liitteen mukaisin kriteerein. Palkkatuki ei ole subjektiivinen oikeus työnhakijalle eikä työnantajalle, vaan harkinnanvarainen tuki, jota myönnetään määrärahojen puitteissa. Painopisteenä yritykseen työllistäminen, joten pääsääntöisesti tukea ei myönnetä selkeään kesä/kausityöhön. Tästä poikkeukset voi myöntää esihenkilö perustelluista syistä.
2) ja että palkkatuen myöntämisellä edistetään ensisijaisesti oman alueen työllisyyttä ja työllistymistä. Myöntämisessä huomioidaan oman työllisyysalueen asiakkaan palveluntarve, joten vain vahvaa harkintaa käyttäen voidaan joissakin tilanteissa myöntää myös toisien työllisyysalueiden työnantajille palkkatukea.
3) ja että palkkatuen avulla pyritään erityisesti edistämään alle 30-vuotiaiden nuorten työllistymistä alueelle.
Starttirahan osalta Mikkelin seudun työllisyyslautakunta päättää, että
4) Mikkelin seudun työllisyysalueella starttirahan määrästä vähennettäviä tuloja arvioidaan ansainta-ajankohdan mukaan.
Lisäksi Mikkelin seudun työllisyyslautakunta oikeuttaa työllisyysjohtajaa hakemaan valtionavustusta nuorten työllistymisseteliä varten.