Valmistelija
Jukka Ollikainen, työllisyysjohtaja, jukka.ollikainen@mikkeli.fi
Kuvaus
Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu on siirtynyt työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille 1.1.2025. Henkilöstön siirto TE-toimistoista, ELY-keskuksista ja KEHA-keskuksesta uusiin työvoimaviranomaisiin on katsottu voimaanpanolain (383/2023) perusteella liikkeenluovutukseksi. Lisäksi muista seudun kunnista on siirtynyt työllisyystehtävissä työskenteleviä henkilöitä erillisellä siirtosopimuksella vanhoina työntekijöinä. Mikkelin kaupunki toimii Mikkeli työllisyysalueen vastuuviranomaisena ja siirtyvän henkilöstön työnantajana ja yhteistoimintaneuvottelut liikkeenluovutuksen osalta on pidetty vuoden 2024 aikana.
Julkisten työvoima- ja yrityspalvelun uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi HE (207/2022) todetaan, että ”joka tapauksessa työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirtymisestä kuntien vastuulle aiheutuu muutoksia organisaatiossa sekä johtamisjärjestelmässä. Muutokset koskisivat erityisesti palvelurakennetta, yhteistyötä ja palveluiden järjestämistä. Järjestämisvastuun siirrosta seuraisi työn uudelleen organisointia, joka muuttaisi työntekijöiden työtehtäviä. Henkilöstösiirrot saattavat johtaa myös työpaikan sijaintipaikkakunnan vaihtumiseen.” Henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa ja kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä ei työnantaja voi tehdä yksipuolisesti direktio-oikeuden nojalla olennaisia muutoksia työtehtäviin eikä työpisteen sijaintiin ennen yhteistoimintaneuvotteluiden käymistä.
Edellä todetusta johtuen työvoiman käytön vähentäminen ei ole tässä vaiheessa arvioituna keskeisin keino yhteistoimintaneuvotteluiden tavoitteena, mutta voi tulla kysymykseen, mikäli toiminnan uudelleen järjestelyissä muutoksen kohteena oleva henkilöstö ei anna suostumustaan mahdollisiin uusiin tehtäviin siirtymisen osalta. Näin ollen on syytä käynnistää henkilöstöjärjestöjen kanssa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa ja hyvinvointialueilla annetun lain 4 §:n 1-4 kohtien mukaiset koko henkilöstöä koskevat neuvottelut Mikkelin seudun työllisyysalueella.
Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa ja hyvinvointialueilla (449/2007) säädetyn lain (yt-laki) 4 §:n 1 momentin mukaan työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa käsitellään ainakin sellaiset asiat, jotka koskevat muun muassa
(1) henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa ja kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä;
(2) palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla olen naisia henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeenluovutusta;... sekä
(4) taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista.
Yt-lain 5 §:n 1 momentin mukaan ennen kuin työnantaja ratkaisee 4 §:ssä tai 4 a §:ssä tarkoitetun asian, hänen on neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ainakin niiden työn tekijöiden kanssa, joita asia koskee. Neuvottelut on aloitettava niin ajoissa kuin mahdollista.
Yt-lain 6 §:n 1 momentin mukaan ennen yhteistoimintamenettelyn aloittamista työnantajan tulee antaa asianomaisille työntekijöille sekä heidän edustajilleen yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävän asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot siten, että he voivat riittävästi perehtyä ja valmistautua käsiteltävään asiaan.
Yt-lain 7 §:n mukaan, jos työnantaja harkitsee 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua toimenpidettä, työnantajan on annettava kirjallinen neuvottelu esitys yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista. Harkitessaan vähintään kymmenen työntekijän irtisanomista, lomauttamista yli 90 päiväksi tai osa-aikaistamista, työnantajan on annettava näiden työntekijöiden edustajille kirjallisesti käytettävissä olevat tiedot:
1) aiottujen toimenpiteiden perusteista;
2) alustava arvio irtisanomisten, lomauttamisten tai osa-aikaistamisten märästä,
3) selvitys periaatteista, joiden mukaan irtisanomisen, lomauttamisen
tai osa-aikaistamisen kohteeksi joutuvat työntekijät määräytyvät; sekä
4) arvio ajasta, jonka kuluessa irtisanomiset, lomauttamiset ja osa-aikaistamiset tehdään.
Yt-lain 8 §:n mukaan työnantajan esittäessä käsiteltäväksi yhteistoimintaneuvotteluissa toimenpiteitä, jotka voivat johtaa työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamisen, on 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu neuvotteluesitys tai siitä ilmenevät tiedot toimitettava kirjallisesti myös työ- ja elinkeinotoimistolle viimeistään yhteistoiminta neuvottelujen alkaessa, jollei näitä tietoja ole toimitettu sille aikaisemmin muussa yhteydessä. Yt-lain 13 §:n mukaan, jos työnantajan harkitsema irtisanominen, osa-aikaistaminen tai 90 päivää pidempi lomauttaminen kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun neuvotteluja on käyty vähintään kuuden viikon ajanjaksona niiden alkamisesta lukien, ellei yhteistoimintaneuvotteluissa toisin sovita.
Edellä kuvatun perusteella Mikkelin kaupunki työnantajana on velvollinen aloittamaan yhteistoiminnasta annetun lain mukaisesti yhteistoimintamenettelyn, joka toteutetaan Mikkelin seudun työllisuuspalveluiden ja henkilöstönedustajien kanssa työpaikkatasoisena yhteistoimintamenettelynä. Työpaikkakohtaisessa YT-elimessä työnantajaa edustaa hallintojohtaja, työllisyysjohtaja ja henkilöstöä pääsopijajärjestöjen edustajat. Lisäksi työpaikkakohtainen yhteistoimintaelin voi kutsua kokoukseen sihteerin sekä asiantuntijajäseniä. Yhteistoimintalain säännöksiin perustuen on varauduttava vähintään kuuden viikon neuvottelujaksoon. Yhteistoimintamenettelyssä läpikäytävien työnantajan harkitsemien toimenpiteiden toteutus olisi mahdollista vuosien 2025–2026 aikana.
Hallintosäännön 8 luku Toimivalta henkilöstöasioissa 54 § Kaupunginhallituksen yleistoimivalta henkilöstöasioissa mukaan, mikäli toimivallasta henkilöstöasioissa ei ole säädetty laissa eikä määrätty hallintosäännössä, toimivalta on kaupunginhallituksella. Koska kyse on seudullisesta toimijasta, on tässä tapauksessa tarkoituksenmukaista, että Mikkelin seudun työllisyyslautakunta aloittaa yhteistoimintamenettelyn ja yhteistoimintaneuvotteluiden päätös saatetaan Mikkelin seudun työllisyyslautakunnan käsiteltäväksi. Yhteistoimintamenettelyn päätökseen saattamisen jälkeen mahdollisista toimenpiteistä päätetään hallintosäännön toimivallan mukaisesti.
Päätösehdotus
Esittelijä
Jukka Ollikainen, työllisyysjohtaja, jukka.ollikainen@mikkeli.fi
Mikkelin seudun työllisyyslautakunta päättää käynnistää työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa ja hyvinvointialueella annetun lain (449/2007) mukaisen yhteistoimintamenettelyn. Yhteistoimintamenettely koskee koko Mikkelin seudun työllisyyspalveluiden henkilöstöä Mikkelin kaupungissa. Neuvotteluissa käsitellään em. lain 4 §:n 1 momentin kohtien 1-4 mukaisia asioita. Neuvotteluilla tavoitellaan ensi sijassa organisaationmuutoksesta ja työnorganisoinnista johtuvia työnkuvien muutoksia ja johtamisjärjestelmän muutosta ja niiden vaikutusta nykyisiin työtehtäviin sekä tehtäviin liittyviin siirtoihin.
Neuvottelumenettelystä työnantajan edustajana vastaa työllisyysjohtaja. Mikäli neuvottelussa löydettävät ratkaisut edellyttävät erillisten päätösten tekemistä, tehdään hallintosäännön toimintavaltuuksien mukaisesti.