Mikkelin pitäjän aluejohtokunta, kokous 4.11.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 24 Mikkelin pitäjän aluejohtokunnan lausunto kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvioesityksestä

MliDno-2020-1587

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyä talousarvio.

Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon:

  1. kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen;
  2. palvelujen järjestäminen ja tuottaminen;
  3. kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet;
  4. omistajapolitiikka;
  5. henkilöstöpolitiikka;
  6. kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet;
  7. elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen.

 

Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. (Kuntalaki 410/2015 § 37) Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kaupunginvaltuusto hyväksyy vuoden loppuun mennessä seuraavan kalenterivuoden talousarvion ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. (Kuntalaki 410/2015 § 110) Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Määrärahat ovat lupa käyttää rahaa ja tulot ovat sitovia velvoitteita kerätä rahaa. Talousarvion määrärahat voi alittaa ja tuloja voi kerryttää talousarviota enemmän, mutta ei toisinpäin.

Talousarvion valmistelun lähtökohdat ja talouden sopeuttamistoimenpiteet

Mikkelin kaupungin vuoden 2019 tulos oli 18,1 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taseeseen on kertynyt alijäämiä 42,2 miljoonalla eurolla, ​kun vielä vuoden 2017 tilinpäätöksessä taseessa oli 4,​88 miljoonaa euroa ylijäämää. Myös vuosi 2020 on muodostumassa merkittävästi alijäämäiseksi. Ns. kriisikuntakriteereihin liittyvän sääntelyn (kuntalaki 110.3 §) mukaisesti Mikkelin kaupungin on kyettävä kattamaan tilinpäätöksessä olevat alijäämät vuoden 2023 loppuun mennessä. Talousarviovuotta 2021 ja suunnitelmakautta 2022-2024 leimaa näin ollen erittäin voimakas talouden sopeuttamisen tarve. Kaupunginvaltuusto on linjannut kaupungin talouden tasapainotustoimenpiteistä kaupunkirakenneselvityksessä (18.6.2018 § 71) ja palvelusuunnitelmassa (18.3.2019 § 35). Lisäksi kaupunginhallitus on hyväksynyt (22.6.2020 § 231) talous- ja tulevaisuusohjelman ja siinä esitetyt linjaukset talousarvion valmistelun pohjaksi.

Kaikki talousarviovuodelle 2021 ja suunnitelmavuosille 2022–2024 määritetyt sopeutustavoitteet on huomioitava talousarviovalmistelussa. Tasapainotusohjelmien toimeenpano ovat talouden sopeuttamisessa keskeisessä roolissa taloussuunnitelmakaudella. Talousarvioraami on lautakuntatasolla sitova valmistelupohja. Lautakunnat ja johtokunnat valmistelevat vuoden 2021 talousarvion kaupunginhallituksen 11.8.2020 vahvistaman talousarvioraamin pohjalta.

Talousarvioraamin keskeiset muutokset:

  • Varautuminen Essoten kuntalaskutuksen nousuun; arvio v. 2021 kuntalaskutusosuudesta on noin 211,6 miljoonaa euroa (nousu v. 2019 tilinpäätösluvusta 3,78 %).
  • Palkankorotusvaraus 1,6 % talousarvion 2020 tasosta.
  • Kaupunkirakenneselvityksen, palvelusuunnitelman sekä talous ja tulevaisuusohjelman (TATU) säästötoimenpiteiden talousvaikutukset on viety talousarvioraamiin, jonka mukaisesti hallintokunnat laativat talousarvioesityksensä.
  • Palvelualueiden ilmoittamat toiminnalliset muutokset on viety raamineuvottelujen yhteydessä talousarvioraamiin.

 

Kaupungin strategia 2018–2021 visionaan ”Teemme yhdessä Saimaan kauniin Mikkelin” on hyväksytty valtuustossa 11.12.2017. Samalla hyväksyttiin Mikkelin kaupungin arvoiksi Luottamus, Avoimuus, Yhdenvertaisuus, Kestävä kehitys ja Vaikuttavuus. Kaupunkistrategian strategiset ohjelmat hyväksyttiin valtuustossa 20.8.2018 § 92. Strategian visiota, painopisteitä, Mikkelin arvoja ja strategisten ohjelmien toimenpiteitä toteutetaan talousarviossa ja toimintasuunnitelmissa. Strategia konkretisoituu Hyvän elämän, Kestävän kasvun ja Elinvoimaohjelmassa. Hyvän elämän ohjelmassa painopisteenä ovat Yhteisöllisyys, Aktiivinen ja hyvinvointia tukeva arki sekä Sujuva ja turvallinen elämä vauvasta ikäihmisiin. Kestävän kasvun ohjelmassa painopisteinä ovat Terveellinen ja turvallinen elinympäristö, Elinvoimaisuus ja Kaupungistuminen. Elinvoimanohjelman painopisteinä ovat Osaaminen ja TKI-toiminta, Asiakaslähtöiset yrityspalvelut sekä Matkailu- ja vapaa-ajanasuminen, kulttuuri ja liikunta sekä niihin liittyvä tapahtumatuotanto.

Strategisten ohjelmien seuranta ja raportointi valtuustolle toteutetaan valtuuston hyväksymien seurantamittareiden avulla erillisenä raportointina. Valtuustotason seurantamittareiden tavoitetaso on asetettu valtuustokaudeksi. Vuositasolla tarkastellaan, edetäänkö asetettujen tavoitteiden suuntaan. Lautakuntatason toimenpiteiden seuranta toteutetaan lautakunnissa. Toimenpiteiden toteutumista seurataan talousseurannan yhteydessä hyödyntäen valtuustotason mittareita sekä täydentäen mittareita tarvittaessa laadullisella arvioinnilla toimenpiteiden etenemisestä. Lautakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman alkuun kirjoitetaan tiivis yhteenveto toimielimen perustehtävästä. Palvelusuunnitelmassa kerrotaan lyhyesti toimielimen tärkeimmät ja keskeisimmät palveluun liittyvät kehittämissuunnitelmat ja palvelutuotantoon vaikuttavat muutokset. Strategian ohjauksessa ja raportoinnissa käytetään yhteistä ohjelmakorttipohjaa, johon kirjataan strategisiin ohjelmiin perustuvat talousarvion 2021 konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet, jotka koskettavat ko. palvelualueen toimintaa. Aiemmin käytössä olleen Kuntamaisema-ohjelman korvaava kustannuslaskentaratkaisu, suoritetaulukot, otetaan käyttöön talousarviossa 2021.

Tekninen toimi vastaa yhdessä talouspalveluiden kanssa kaupungin investointiohjelman laatimisesta ja laatii koko kaupunkia koskevan investointiohjelman. Kaupunkirakenneselvitys ja palvelusuunnitelma linjaavat keskeisiä investointeja suunnitelmakaudella. Irtaimiston osalta investointiosaan budjetoidaan yli 10 000 euroa maksavat koneet ja kalusto sekä muu irtaimisto.

Hallinto- ja elinvoimapalveluiden sisäiset veloitukset käsittävät talouspalveluiden, henkilöstöpalveluiden, tietohallinnon ja yleishallinnon sisäiset veloitukset, joilla laskutetaan keskitetysti tuotetut palvelut kaikilta kaupungin yksiköiltä. Työllistämistukipalkat budjetoidaan keskitetysti Työllisyyspalveluissa.

Tilakeskuksen osalta kohdistetaan vuokrakulut kustannuspaikoille tilojen käytön mukaisesti. Vuokrien korotus vuodelle 2021 on yksi prosentti (1 %). Puhtauspalveluiden veloitus perustuu palvelusopimuksiin. Ruokapalveluiden hinta määräytyy tilattavien ruokien määrän perusteella ruokapalveluiden kustannuksista.

Jokaiselle projektille on varattava talousarvioon tulevan toimintavuoden projektia koskevat tulot sekä menot. Jokaisella toimialueella on velvollisuus seurata hankkeen edistymistä ja hakea saadut hankerahoitukset ajallaan hankepäätöksen mukaisesti.

Vuoden 2021 henkilöstösuunnitelmassa pääpaino on tavoiteorganisaation toteuttamisessa. Henkilöstösuunnittelua varten on kuvattu tavoiteorganisaatio, perustettavat virat, lakkautettavat virat ja koulutussuunnitelma. Henkilöstösuunnittelu pohjautuu kaupungin strategiaan, strategisiin kehitysohjelmiin sekä kevään 2018 kaupunkirakenneselvitykseen, alkuvuodenvuoden 2019 palvelusuunnitelmaan sekä vuoden 2020 henkilöstösuunnitelman yhteydessä hyväksyttyyn tavoiteorganisaatioon. Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on olla ennakoivaa toimenpiteiden suunnittelua ja varautumista toiminnan edellyttämiin henkilöstöä koskeviin muutoksiin. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla varmistetaan palvelutuotannon kannalta optimaaliset henkilöstörakenteet ja mitoitukset ottaen huomioon kaupungin taloudellinen tilanne. Henkilöstöresursointi perustuu hyväksyttyyn henkilöstösuunnitelmaan ja palkkabudjettiin. Mikäli resurssitarpeessa tapahtuu muutos, tulee ensisijaisesti pohtia sisäiset tehtäväjärjestelyt tarvittavan osaamisen sekä palvelutarpeen näkökulmasta. Toimialojen tulee kokonaisraamin puitteissa kattaa kulloinkin voimassa olevien virka- ja työehto-sopimusten mukaiset palkat korotuksineen. Talousarvioehdotukseen palkat on ajettu päivämäärällä 4.6.2020 ja sopimuskorotusvaraus 1,6 % sekä lomaraha 5,5 %.

Kukin toimiala vastaa henkilöstönsä työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työterveyttä turvaavan toiminnan rahoituksesta. Toiminnan tarkoituksena on sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkemaksujen vähentäminen sekä eläkkeellesiirtymisiän nostaminen.

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatiminen perustuu lakiin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007). Osaamisen kehittämisessä huomioidaan palvelualueiden osaamisvaatimukset ja tulevaisuuden tarpeet, kuten osaamisen ylläpito, osaamisen siirtäminen sekä uuden osaamisen ennakointi ja hankkiminen.

Vuoden 2021 talousarviokierroksen yhteydessä koostetaan ensimmäistä kertaa koko organisaation kattava riskirekisteri.  Riskirekisterit laaditaan kaikilta kolmelta palvelualueelta sekä erikseen jokaiselta liikelaitokselta sekä taseyksiköltä. Riskirekisterit käsitellään muun talousarvioaineiston yhteydessä lautakunnassa/johtokunnassa. Rekisteriin kirjattavista riskeistä kirjataan tiedostoon:

  • tiivis kuvaus riskistä
  • riskin vaikutuksen arviointi toimintaan ja riskin todennäköisyyden arviointi asteikolla 1-6 (näiden perusteella muodostuu laskukaavan perusteella riskin kokonaisarvio)
  • kuvaus toimenpiteistä, jotka toteutetaan ko. riskin ennakoimiseksi ja hallitsemiseksi
  • ko. riskin hallintatoimenpiteiden vastuuhenkilö ja -yksikkö
  • kuvataan ko. riskin hallintatoimenpiteiden seuranta ja raportointi.

 

Lautakuntien ja liikelaitosten johtokuntien hyväksymien talousarvioehdotusten valmisteluun liittyvine asiakirjoineen on oltava valmiit pe 16.10.2020 klo 12.00 mennessä.

Kukin tulosalue on sisällyttänyt talousarvioehdotukseensa kaupunkirakenneselvityksen, palvelusuunnitelman ja Mikkelin talous- ja tulevaisuus 2023 -ohjelman (jatkossa tatu) sisältämät toimenpiteet.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisen hallinnon toimintatuotot ovat 0,201 milj. euroa (ta2020 0,431 milj. euroa), joka on lähes kokonaan hankkeen ESR-avustustuloa. Toimintakulut ovat 0,689 milj. euroa (ta2020 0,952 milj. euroa). Toimintakate on 0,488 milj. euroa (ta2020 0,521 milj. euroa). Hallinto pitää sisällään kasvatus- ja opetuslautakunnan kulut, sivistysjohtajan, kehittämispäällikön, palvelupäällikön ja hyvinvointikoordinaattorin kustannukset sekä Meijän Mikkeli -hankkeen. Hanke käynnistyi 1.7.2018 ja se päättyy 30.6.2021. Hankkeen tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä sekä kaupunkilaisten aktiivista ja hyvinvointia tukevaa arkea. Hanke vahvistaa kolmannen sektorin toimijoiden välistä verkostoitumista ja yhteistyötä muiden alueen toimijoiden kanssa.

Vuoden 2020 talousarviossa varhaiskasvatus ja perusopetus muodostivat yhteisen tulosalueen. Sen toimintatuotot olivat 4,987 milj. euroa, toimintakulut 85,154 milj. euroa ja toimintakate 80,167 milj. euroa. Organisaatiomuutoksessa 1.7.2020 muodostettiin varhaiskasvatuksen tulosalue ja perusopetuksen tulosalue.

Varhaiskasvatuksen toimintatuotot ovat 2,307 milj. euroa. Toimintakulut ovat 34,446 milj. euroa. Toimintakate on 32,139 milj. euroa. Ryhmäkokomitoituksen muutos (1 kasvattaja/8 yli 3-vuotiasta lasta -> 1 kasvattaja/7 yli 3-vuotiasta lasta) 1.8.2020 alkaen on tarkoittanut lisälapsiryhmiä, henkilöstölisäyksiä sekä tilojen lisäämistä. Talouden tasapainotusohjelmien toimenpiteet Pajunkissa ja Piilopirtti ryhmäperhepäiväkotien lakkauttamiset ja lasten siirtyminen päiväkoteihin (säästö 100.000 euroa, kaupunkirakenneselvitys) sekä keskusta-alueen päiväkotien Naisvuori ja Saksala palvelujen muutokset (laajennettu aukioloaika ja vuorohoito, säästö 62.500 euroa, tatu) on sisällytetty talousarvioon. Rantakylän päiväkoti valmistuu syksyllä 2021.

Perusopetuksen toimintatuotot ovat 2,987 milj. euroa. Toimintakulut ovat 52,989 milj. euroa. Toimintakate on 50,001 milj. euroa. Perusopetuksessa sekä oppilashuollon että pedagogisen tuen palveluja kohdennetaan entistä enemmän oppilaan lähikouluun. Palvelun laatua kehitetään ja kehittämistyötä tuetaan mm.  laite- ja materiaalihankinnoilla sekä täydennyskoulutuksella. Kehittämistyötä rahoitetaan enimmäkseen hankerahoituksella, joka on ollut merkittävää viime vuosien aikana. Palveluverkkoa kehitetään ja tilojen käyttöä tehostetaan kaupunkirakennetyöryhmän linjausten mukaisesti. Tatu-ohjelman linjausten mukaisesti Itäisen alueen koulujärjestelyt tarkoittavat Launialan koulun lakkauttamista 1.8.2021 alkaen (säästö 100.000 euroa).

Lukiokoulutuksen toimintatuotot ovat 0,233 milj. euroa (ta2020 0,409 milj. euroa). Toimintakulut ovat 5,500 milj. euroa (ta2020 6,148 milj. euroa). Toimintakate on 5,267 milj. euroa (ta2020 5,740 milj. euroa). Lukiokoulutuksen hallinnollista uudistamista jatketaan yhdistämällä hallinnollisesti Mikkelin etä- ja aikuislukio ja liikelaitos Otavian Nettilukio 1.8.2021 alkaen. Uusi lukiokoulutuksen opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2021. Oppivelvollisuuden laajentaminen ja siihen liittyvä toisen asteen koulutuksen maksuttomuus on eduskunnan käsittelyssä ja päätettävissä syksyn 2020 aikana. Jos em. uudistukset astuvat voimaan 1.8.2021 alkaen, huomioidaan niiden vaikutukset lisätalousarviossa.

Palvelualuejohtaja ja tulosaluejohtajat esittelevät kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvioesityksen kokouksessa.

Liite Koltk talousarvio vuodelle 2021

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy ja esittää lautakunnan talousarvion vuodelle 2021 ja taloussuunnitelman vuosille 2021 - 2025 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.

Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta pyytää lausunnot kaikilta aluejohtokunnilta, nuorisovaltuustolta, vanhusneuvostolta ja vammaisneuvostolta talousarviosta 2021 ja taloussuunnitelmasta 2021 - 2025. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 12.11.2020 mennessä.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Hanne Vainio esitti Petri Tikkasen kannattamana, että "talousarvio palautetaan uudelleen valmisteluun".

Puheenjohtaja totesi, että Hanne Vainio on tehnyt kannatetun esityksen asian uudelleen valmisteluun lähetettäväksi, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Hanne Vainion esitystä talousarvion palauttamisesta uuteen valmisteluun äänestävät ei. Selonteko keskustelusta ja äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin seitsemän (7) jaa-ääntä (Taina Harmoinen, Eero Aho, Janne Strengell, Jenni Kolmisoppi, Vesa Nessling, Ville Tapio Ronkanen ja Saara Vauhkonen), kolme (3) ei-ääntä (Petri Tikkanen, Hanne Vainio ja Juha Hakkarainen).

Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan.

Hanne Vainio jätti asiasta eriävän mielipiteen äänestyksestä, kun ei lähetetty uudelleen valmisteluun.

Ville Tapio Ronkanen esitti, että

  • "Tilahallinto kompensoi palvelualueellemme aiempien kausien huonosti hoidetuista kiinteistöistä kertakorvauksena vuoden 2021 tilavuokrien korotuksien summat. Inkluusion toteutuminen näyttäytyy riskinä 6x6 eli 36, mikä vaatii suoraa johtamista. Riskin vastuuhenkilöksi esitän sivistysjohtajaa, koska tarvitaan kyky tarkastella kustannusvaikutus kasvatuslautakunnan budjettialueen yli." ja
  • "Inkluusion perusidea on hyvä, mutta sen toteutus vaatii Mikkelin osalta tarkkaa seurantaa. Käytännön haaste on se, että riittävä resurssia eli tarpeeksi monta ammattitaitoista opettajaa, avustajaa ja erityisopettajaa vaatii sekä erityisluokkatoteutus tai tavoiteltu integroiminen suureen ryhmään, missä on jopa 20 oppilasta. Olennainen riskienhallinnalla varmistettava asia on siis talousarvion 2021 tavoitteisiin liittyen on turvata se, että turvataan se pienin määrä tulosyksiköitä ja optimi ryhmäkoko eli maksimissaan 14, missä voidaan oikeasti turvata erityisen tuen tarpeiden vaatimukset, jos niitä ilmenee."


Koska kukaan ei kannattanut Ville Tapio Ronkasen esityksiä, ne raukesivat.

Juha Hakkarainen esitti, että "Mikkelin kaupunki ei muuta laajennetun aukiolon päiväkoteja varhaiskasvatuspalveluissa, vaan laajennetun aukiolon päiväkoteina (päiväkotien aukioloajat vaihtelevat välillä klo 5-23) jatkavat Naisvuoren päiväkoti, Saksalan päiväkoti, Kalevankankaan päiväkoti, Lähemäen päiväkoti ja Rantakylän päiväkoti.

  • Mikkelin kaupunki ei muuta kunnallista perhepäivähoitoa yksityiseksi perhepäivähoidoksi.
  • Mikkeli ei lakkauta eikä siirrä Peitsarin päiväkotia.
  • Mikkeli ei lakkauta eikä siirrä Tupalan Oravanpesän päiväkotia.
  • Mikkeli ei lakkauta eikä siirrä Tuppuralan Untuvikot ja Peipposet ryhmäperhepäiväkoteja.
  • Mikkelin kaupunki ei rakenna Launialan koulun tiloihin päiväkotia.
  • Mikkeli ei lakkauta Launialan koulua 1.8.2021 ja siirrä oppilaita Lähemäen kirjaston tiloihin ja Paukkulaan, vaan rakentaa ensin Peitsariin uuden Itäisen alueen koulun ennen kuin oppilaiden kouluja muutetaan. Tietojemme mukaan Launialan rantaan ollaan tekemässä kaava ensi vuonna ja vuonna 2022 sinne voi rakentaa omakotitaloja. Tämä tulee vaikuttamaan Launialan koulun oppilasmäärään ja Launialan alueen päivähoitopaikkojen tarpeeseen.

 

Perusteluinamme viittaamme siihen, että yllä mainitut johdolta tulleet esitykset varhaiskasvatukseen heikentävät kaupunkilaisten arkea, vaikeuttavat huoltajien työssäkäyntiä ja opiskelua, muuttavat varhaiskasvatuksessa olevien lasten kaverisuhteet ja aikuissuhteet, pienentävät varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrää, heikentävät erityislasten huomioimista, heikentävät varhaiskasvatuksen henkilöstön työtyytyväisyyttä ja alentavat Mikkelin kaupungin mainetta ja houkuttelevuutta lapsiperheiden silmissä sekä lisäksi heikentävät Launialan koulun nykyisten oppilaiden osalta heidän eheää ja laadukasta peruskoulupolkuaan ja vuorovaikutussuhteita.

Edellytämme, että Mikkelin kaupunki noudattaa varhaiskasvatuslakia, jossa velvoitetaan turvaamaan lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet ja ottamaan aina huomioon lapsen etu. Lain velvoite on järjestää varhaiskasvatusta siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin Mikkelissä esiintyvä tarve edellyttää.

Lisäksi lain velvoite on järjestää varhaiskasvatusta lähellä palvelun käyttäjiä ja suunnitella aukioloajat niin, että ne vastaavat paikalliseen tarpeeseen.

Tällä hetkellä keskeinen haaste Mikkelissä on se, miten lapsiperhemyönteinen ja ihmisläheinen ajattelu voisi juurtua osaksi Mikkelin kaupungin hallinnon perustyötä. Lapsi- ja nuorilähtöisessä Mikkelissä keskeisiä asioita olisivat lapsen ja nuoren kuuleminen ja arvostava kohtaaminen. Lapset, nuoret ja heidän vanhempansa toivovat kaupungintalon ja virastotalon aikuisilta kuuntelua ja pysähtymistä lasten ja nuorten asioiden äärelle. Palveluiden kehittämisen ja suunnittelun tahdomme olevan osallistavampaa, perheitä kuulevampaa.

Launialan koulun säästöjä ei kirjata talousarvioon."

Koska kukaan ei kannattanut Juha Hakkaraisen esitystä, se raukesi.

Janne Stregell esitti, että "vuorohoidon säästöä ei sisällytetä talousarvioon, vaan asian valmistelua ja vaihtoehtoisen mallin hakemista jatketaan. Selvitetään myös vaihtoehtoinen malli, joka tullut henkilökunnalta".

Koska kukaan ei kannattanut Janne Strengellin esitystä, se raukesi.

Hanne Vainio esitti, että "Launialan koulua ei lakkauteta 1.8.2021" ja "Naisvuoren/Saksalan palveluihin ei tule muutoksia".

Koska kukaan ei kannattanut Hanne Vainion esityksiä, ne raukesivat.

Taina Harmoinen esitti Ville Tapio Ronkasen ja Janne Strengellin kannattamana muutoksen päätösesityksen ensimmäiseen kappaleeseen: "Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy ja esittää lautakunnan talousarvion vuodelle 2021 ja taloussuunnitelman vuosille 2021 - 2025 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle seuraavalla ehdolla: Koska TaTu-työryhmän esittämiä kasvatus- ja opetuslautakunnan hallinnonalaan liittyviä muutoksia ei ole käsitelty lautakunnassa ennen talousarviokäsittelyä, niin näiden toimenpiteiden kustannusvaikutuksiin lautakunta ei pysty ottamaan kantaa. Mikäli toimenpiteet eivät toteudu TaTu-työryhmän esittämällä tavalla eikä tarvittavia säästöjä löydy talousarvion muista toiminnoista, niin lautakunta esittää niiltä osin lisätalousarviota."

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että Taina Harmoinen on tehnyt esittelijän esityksestä poikkeavan kannatetun esityksen, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän tekemää esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Taina Harmoisen esitystä äänestävät ei. Selonteko keskustelusta ja äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin nolla (0) jaa-ääntä ja kymmenen (10) ei-ääntä (Taina Harmoinen, Eero Aho, Hanne Vainio, Janne Strengell, Jenni Kolmisoppi, Juha Hakkarainen, Petri Tikkanen, Saara Vauhkonen, Vesa Nessling ja Ville Tapio Ronkanen). 

Puheenjohtaja totesi, että Taina Harmoisen esitys on tullut kasvatus- ja opetuslautakunnan päätökseksi.

Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi esittelijän lisäyksen yksimielisesti: lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta pyytää kaupunginhallitusta ja edelleen valtuustoa huomioimaan oppivelvollisuuden laajentamisesta ja siihen liittyvästä maksuttomuudesta aiheutuvat lisäkustannukset lukion talousarvioon lakiuudistuksen astuttua voimaan 1.8.2021 alkaen.

Muilta osin päätösehdotus hyväksyttiin.

Merkitään, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Seppälä saapui ja poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

Merkitään, että kaupunginhallituksen edustaja Jenni Tissari poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

Valmistelija

  • Matti Laitsaari, rehtori, Matti.Laitsaari@sivistys.mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin kasvatus- ja opetuslautakunta on pyytänyt aluejohtokunnalta lausuntoa vuoden 2021 talousarvioesityksestä.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Teija Räihä, teija.raiha@esedu.fi

Mikkelin pitäjän aluejohtokunta antaa lausunnon kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvioesityksestä.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Mikkelin pitäjän aluejohtokunta totesi, että sillä ei ole erityistä lausuttavaa kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvioesityksestä.

Merkitään, että pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin kokouksessa.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus, talouspalvelut

Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.