Mikkelin pitäjän aluejohtokunta, kokous 4.11.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 25 Mikkelin pitäjän aluejohtokunnan lausunto hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan talousarvioesityksestä

MliDno-2020-1587

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyä talousarvio.

Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon:

  1. kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen;
  2. palvelujen järjestäminen ja tuottaminen;
  3. kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet;
  4. omistajapolitiikka;
  5. henkilöstöpolitiikka;
  6. kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet;
  7. elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen.

 

Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. (Kuntalaki 410/2015 § 37) Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kaupunginvaltuusto hyväksyy vuoden loppuun mennessä seuraavan kalenterivuoden talousarvion ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. (Kuntalaki 410/2015 § 110) Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Määrärahat ovat lupa käyttää rahaa ja tulot ovat sitovia velvoitteita kerätä rahaa. Talousarvion määrärahat voi alittaa ja tuloja voi kerryttää talousarviota enemmän, mutta ei toisinpäin.

Talousarvion valmistelun lähtökohdat ja talouden sopeuttamistoimenpiteet

Mikkelin kaupungin vuoden 2019 tulos oli 18,1 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taseeseen on kertynyt alijäämiä 42,2 miljoonalla eurolla, ​kun vielä vuoden 2017 tilinpäätöksessä taseessa oli 4,​88 miljoonaa euroa ylijäämää. Myös vuosi 2020 on muodostumassa merkittävästi alijäämäiseksi. Ns. kriisikuntakriteereihin liittyvän sääntelyn (kuntalaki 110.3 §) mukaisesti Mikkelin kaupungin on kyettävä kattamaan tilinpäätöksessä olevat alijäämät vuoden 2023 loppuun mennessä. Talousarviovuotta 2021 ja suunnitelmakautta 2022-2024 leimaa näin ollen erittäin voimakas talouden sopeuttamisen tarve. Kaupunginvaltuusto on linjannut kaupungin talouden tasapainotustoimenpiteistä kaupunkirakenneselvityksessä (18.6.2018 § 71) ja palvelusuunnitelmassa (18.3.2019 § 35). Lisäksi kaupunginhallitus on hyväksynyt (22.6.2020 § 231) talous- ja tulevaisuusohjelman ja siinä esitetyt linjaukset talousarvion valmistelun pohjaksi.

Kaikki talousarviovuodelle 2021 ja suunnitelmavuosille 2022–2024 määritetyt sopeutustavoitteet on huomioitava talousarviovalmistelussa. Tasapainotusohjelmien toimeenpano ovat talouden sopeuttamisessa keskeisessä roolissa taloussuunnitelmakaudella. Talousarvioraami on lautakuntatasolla sitova valmistelupohja. Lautakunnat ja johtokunnat valmistelevat vuoden 2021 talousarvion kaupunginhallituksen 11.8.2020 vahvistaman talousarvioraamin pohjalta.

Talousarvioraamin keskeiset muutokset:

  • Varautuminen Essoten kuntalaskutuksen nousuun; arvio v. 2021 kuntalaskutusosuudesta on noin 211,6 miljoonaa euroa (nousu v. 2019 tilinpäätösluvusta 3,78 %).
  • Palkankorotusvaraus 1,6 % talousarvion 2020 tasosta.
  • Kaupunkirakenneselvityksen, palvelusuunnitelman sekä talous ja tulevaisuusohjelman (TATU) säästötoimenpiteiden talousvaikutukset on viety talousarvioraamiin, jonka mukaisesti hallintokunnat laativat talousarvioesityksensä.
  • Palvelualueiden ilmoittamat toiminnalliset muutokset on viety raamineuvottelujen yhteydessä talousarvioraamiin.

 

Kaupungin strategia 2018–2021 visionaan ”Teemme yhdessä Saimaan kauniin Mikkelin” on hyväksytty valtuustossa 11.12.2017. Samalla hyväksyttiin Mikkelin kaupungin arvoiksi Luottamus, Avoimuus, Yhdenvertaisuus, Kestävä kehitys ja Vaikuttavuus. Kaupunkistrategian strategiset ohjelmat hyväksyttiin valtuustossa 20.8.2018 § 92. Strategian visiota, painopisteitä, Mikkelin arvoja ja strategisten ohjelmien toimenpiteitä toteutetaan talousarviossa ja toimintasuunnitelmissa. Strategia konkretisoituu Hyvän elämän, Kestävän kasvun ja Elinvoimaohjelmassa. Hyvän elämän ohjelmassa painopisteenä ovat Yhteisöllisyys, Aktiivinen ja hyvinvointia tukeva arki sekä Sujuva ja turvallinen elämä vauvasta ikäihmisiin. Kestävän kasvun ohjelmassa painopisteinä ovat Terveellinen ja turvallinen elinympäristö, Elinvoimaisuus ja Kaupungistuminen. Elinvoimanohjelman painopisteinä ovat Osaaminen ja TKI-toiminta, Asiakaslähtöiset yrityspalvelut sekä Matkailu- ja vapaa-ajanasuminen, kulttuuri ja liikunta sekä niihin liittyvä tapahtumatuotanto.

Strategisten ohjelmien seuranta ja raportointi valtuustolle toteutetaan valtuuston hyväksymien seurantamittareiden avulla erillisenä raportointina. Valtuustotason seurantamittareiden tavoitetaso on asetettu valtuustokaudeksi. Vuositasolla tarkastellaan, edetäänkö asetettujen tavoitteiden suuntaan. Lautakuntatason toimenpiteiden seuranta toteutetaan lautakunnissa. Toimenpiteiden toteutumista seurataan talousseurannan yhteydessä hyödyntäen valtuustotason mittareita sekä täydentäen mittareita tarvittaessa laadullisella arvioinnilla toimenpiteiden etenemisestä. Lautakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman alkuun kirjoitetaan tiivis yhteenveto toimielimen perustehtävästä. Palvelusuunnitelmassa kerrotaan lyhyesti toimielimen tärkeimmät ja keskeisimmät palveluun liittyvät kehittämissuunnitelmat ja palvelutuotantoon vaikuttavat muutokset. Strategian ohjauksessa ja raportoinnissa käytetään yhteistä ohjelmakorttipohjaa, johon kirjataan strategisiin ohjelmiin perustuvat talousarvion 2021 konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet, jotka koskettavat ko. palvelualueen toimintaa. Aiemmin käytössä olleen Kuntamaisema-ohjelman korvaava kustannuslaskentaratkaisu, suoritetaulukot, otetaan käyttöön talousarviossa 2021.

Tekninen toimi vastaa yhdessä talouspalveluiden kanssa kaupungin investointiohjelman laatimisesta ja laatii koko kaupunkia koskevan investointiohjelman. Kaupunkirakenneselvitys ja palvelusuunnitelma linjaavat keskeisiä investointeja suunnitelmakaudella. Irtaimiston osalta investointiosaan budjetoidaan yli 10 000 euroa maksavat koneet ja kalusto sekä muu irtaimisto.

Hallinto- ja elinvoimapalveluiden sisäiset veloitukset käsittävät talouspalveluiden, henkilöstöpalveluiden, tietohallinnon ja yleishallinnon sisäiset veloitukset, joilla laskutetaan keskitetysti tuotetut palvelut kaikilta kaupungin yksiköiltä. Työllistämistukipalkat budjetoidaan keskitetysti Työllisyyspalveluissa.

Tilakeskuksen osalta kohdistetaan vuokrakulut kustannuspaikoille tilojen käytön mukaisesti. Vuokrien korotus vuodelle 2021 on yksi prosentti (1 %). Puhtauspalveluiden veloitus perustuu palvelusopimuksiin. Ruokapalveluiden hinta määräytyy tilattavien ruokien määrän perusteella ruokapalveluiden kustannuksista.

Jokaiselle projektille on varattava talousarvioon tulevan toimintavuoden projektia koskevat tulot sekä menot. Jokaisella toimialueella on velvollisuus seurata hankkeen edistymistä ja hakea saadut hankerahoitukset ajallaan hankepäätöksen mukaisesti.

Vuoden 2021 henkilöstösuunnitelmassa pääpaino on tavoiteorganisaation toteuttamisessa. Henkilöstösuunnittelua varten on kuvattu tavoiteorganisaatio, perustettavat virat, lakkautettavat virat ja koulutussuunnitelma. Henkilöstösuunnittelu pohjautuu kaupungin strategiaan, strategisiin kehitysohjelmiin sekä kevään 2018 kaupunkirakenneselvitykseen, alkuvuodenvuoden 2019 palvelusuunnitelmaan sekä vuoden 2020 henkilöstösuunnitelman yhteydessä hyväksyttyyn tavoiteorganisaatioon. Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on olla ennakoivaa toimenpiteiden suunnittelua ja varautumista toiminnan edellyttämiin henkilöstöä koskeviin muutoksiin. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla varmistetaan palvelutuotannon kannalta optimaaliset henkilöstörakenteet ja mitoitukset ottaen huomioon kaupungin taloudellinen tilanne. Henkilöstöresursointi perustuu hyväksyttyyn henkilöstösuunnitelmaan ja palkkabudjettiin. Mikäli resurssitarpeessa tapahtuu muutos, tulee ensisijaisesti pohtia sisäiset tehtäväjärjestelyt tarvittavan osaamisen sekä palvelutarpeen näkökulmasta. Toimialojen tulee kokonaisraamin puitteissa kattaa kulloinkin voimassa olevien virka- ja työehto-sopimusten mukaiset palkat korotuksineen. Talousarvioehdotukseen palkat on ajettu päivämäärällä 4.6.2020 ja sopimuskorotusvaraus 1,6 % sekä lomaraha 5,5 %.

Kukin toimiala vastaa henkilöstönsä työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työterveyttä turvaavan toiminnan rahoituksesta. Toiminnan tarkoituksena on sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkemaksujen vähentäminen sekä eläkkeellesiirtymisiän nostaminen.

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatiminen perustuu lakiin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007). Osaamisen kehittämisessä huomioidaan palvelualueiden osaamisvaatimukset ja tulevaisuuden tarpeet, kuten osaamisen ylläpito, osaamisen siirtäminen sekä uuden osaamisen ennakointi ja hankkiminen.

Vuoden 2021 talousarviokierroksen yhteydessä koostetaan ensimmäistä kertaa koko organisaation kattava riskirekisteri.  Riskirekisterit laaditaan kaikilta kolmelta palvelualueelta sekä erikseen jokaiselta liikelaitokselta sekä taseyksiköltä. Riskirekisterit käsitellään muun talousarvioaineiston yhteydessä lautakunnassa/johtokunnassa. Rekisteriin kirjattavista riskeistä kirjataan tiedostoon:

  • tiivis kuvaus riskistä
  • riskin vaikutuksen arviointi toimintaan ja riskin todennäköisyyden arviointi asteikolla 1-6 (näiden perusteella muodostuu laskukaavan perusteella riskin kokonaisarvio)
  • kuvaus toimenpiteistä, jotka toteutetaan ko. riskin ennakoimiseksi ja hallitsemiseksi
  • ko. riskin hallintatoimenpiteiden vastuuhenkilö ja -yksikkö
  • kuvataan ko. riskin hallintatoimenpiteiden seuranta ja raportointi.

 

Lautakuntien ja liikelaitosten johtokuntien hyväksymien talousarvioehdotusten valmisteluun liittyvine asiakirjoineen on oltava valmiit pe 16.10.2020 klo 12.00 mennessä.

Kukin tulosalue on sisällyttänyt talousarvioehdotukseensa kaupunkirakenneselvityksen, palvelusuunnitelman ja Mikkelin talous- ja tulevaisuus 2023 -ohjelman (jatkossa tatu) sisältämät toimenpiteet.

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan alainen hallinto pitää sisällään hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan kulut, sivistysjohtajan ja hyvinvointikoordinaattorin henkilöstökulut (50 %) ja hyvinvointitehtävään liittyvät kulut sekä kumppanuudet Mikkelin Teatterin, Mikkelin musiikkiopiston ja Mikaelin kanssa. Hallinnon toimintakulut ovat 2,324 milj. euroa (ta2020 2,195 milj. euroa). Hallinnon talousarvioon on sisällytetty palvelusuunnitelman mukaisesti toinen puolikas Mikkelin teatterin kumppanuussopimuksen leikkauksesta 35 000 €.

Elinikäisen oppimisen ja osallisuuden tulosalueen toimintatuotot ovat talousarviossa 2020 1,039 milj. euroa, toimintakulut ovat 5,998 milj. euroa ja toimintakate on 4,959 milj. euroa (ta2019 5,372milj. euroa). Organisaatiouudistuksessa 1.7.2020 tulosalue jakautui kahteen tulosalueeseen: kansalaisopisto ja osallisuus sekä kirjastopalvelut.

Kansalaisopiston toimintatuotot ovat 0,510 milj. euroa, toimintakulut 2,239 milj. euroa ja toimintakate 1,729 milj. euroa. Kansalaisopiston toiminta on seudullista ja perustuu paitsi tiiviiseen yhteistyöhön sivistys- ja hyvinvointipalvelujen sisällä ja kaupungin muiden toimialojen kanssa myös erilaisiin kumppanuuksiin muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten, kolmannen sektorin toimijoiden ja muiden potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Aluejohtokuntien toiminta esitetään uudistettavaksi, ja talousarvioesityksessä on toimintaan varattu uudistetun mallin mukaiset talousresurssit. Tavoitteena on vähemmän muodollinen ja hallinnollista resurssia edellyttämä toimintamalli (säästö 50.000 euroa, palvelusuunnitelma). Vaikuttamistoimielimet vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto ovat tärkeitä väyliä osallisuuden turvaamiseksi sekä eri ryhmien näkökulmien huomioon ottamiseksi päätöksenteossa. Lisäksi kansalaisopiston tuntimäärää leikataan (säästö 20.000 euroa, tatu) ja tavoiteorganisaation mukaisesti yhden eläköityvän opettajan tilalle ei palkata uutta opettajaa (säästö 40.000 euroa).

Kirjastopalvelujen toimintatuotot ovat 0,457 milj. euroa, toimintakulut 3,637 milj. euroa ja toimintakate 3,180 milj. euroa. Kirjastolaissa kirjastojen perustehtäväksi nostetaan mm. lukemisharrastuksen ja lukutaidon edistäminen sekä kansalaisvalmiuksien edistäminen muun muassa tiedonhankintataitoja opettamalla. Kirjastotoimintaa kehitetään kirjastolaki huomioiden, palvelustrategian linjausten mukaan lähipalveluna ja kirjastopalvelujen saatavuuden turvaamiseksi hakeutuvina palveluina sekä verkkopalveluina. Kirjastoaineistoa, e-kirjat ja liikkuvien palvelujen kokoelma, lisätään palvelusuunnitelman mukaisesti (määrärahalisäys 40.000 euroa) ja Otavan kirjastossa toimivat nuorisotilat siirtyvät kirjaston käyttöön (vuokraosuus siirtyy kirjastolle nuorisopalveluista, 12.000 euroa, tatu).

Liikunta- ja nuorisopalvelujen toimintatuotot ovat talousarviossa 2020 1,521 milj. euroa, toimintakulut ovat 8,566 milj. euroa ja toimintakate on 7,004 milj. euroa. Organisaatiouudistuksessa 1.7.2020 tulosalue jakautui kahteen tulosalueeseen liikuntapalveluihin ja nuorisopalveluihin.

Liikuntapalvelujen toimintatuotot ovat 1,393 milj. euroa, toimintakulut 6,989 milj. euroa ja toimintakate 5,596 milj. euroa. Liikuntapalvelut edistää palveluillaan ja rakennetulla ympäristöllä asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäisee syrjäytymistä. Monipuolinen liikuntapaikkatarjonta ja liikunnan ohjaus kannustavat kuntalaisia ohjattuun ja omaehtoiseen toimintaan. Liikkuva Mikkeli 2030 – ohjelma valmistuu vuoden 2021 alussa. Urpolan tekojäärata ja Kalevankankaan jalkapallohalli valmistuvat 2021. Kamppailuareenan sopimus uudistetaan (lisätuloja 20.000 euroa, tatu) sekä Kisakaaren ja Rahulan liikuntatilan vuokrasäästö (säästö noin 190.000 euroa, palvelusuunnitelma).

Nuorisopalvelujen toimintatuotot ovat 0,201 milj. euroa, toimintakulut 1,528 milj. euroa ja toimintakate 1,327 milj. euroa. Nuorisopalvelut edistää palveluillaan lasten, nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymiskehitystä. Monipuolinen nuorisotyö kannustaa ohjattuun ja omaehtoiseen toimintaan. Vaikuttamistoimielimet nuorisovaltuusto ja lasten parlamentti ovat tärkeitä väyliä osallisuuden turvaamiseksi sekä lasten ja nuorten näkökulmien huomioon ottamiseksi päätöksenteossa. Anttolan nuorisotila siirtyy Anttola-talolle (säästö 20.000 euroa, tatu) ja Otavan kirjastossa olevasta nuorisotilasta luovutaan ja palvelut Otavan alueella järjestetään jalkautuvana nuorisotyönä (säästö 12.000 euroa, tatu). Lisäksi kumppanuussopimusta 4H-yhdistyksen kanssa leikataan (säästö 6.300 €, tatu).

Taide, kulttuuri ja tapahtumat - tulosalueen toimintatuotot ovat talousarviossa 2020 0,327 milj. euroa, toimintakulut ovat 3,129 milj. euroa ja toimintakate on 2,802 milj. euroa (ta2019 2,677 milj. euroa). Organisaatiouudistuksessa 1.7.2020 tulosalue jakautui kolmeen tulosalueeseen kaupunginorkesteri, museopalvelut ja yleiset kulttuuripalvelut.

Museopalvelujen toimintatuotot ovat 0,112 milj. euroa, toimintakulut 1,445 milj. euroa ja toimintakate 1,333 milj. euroa. Museopalvelujen keskeisiä tavoitteita ovat kulttuuriperinnön tallettaminen ja säilyttäminen sekä kulttuuriperinnön arvostuksen lisääminen. Museopalveluissa korostuu tulosalueen eri yksikköjen yhteistyö esimerkiksi Kulttuuripolun ja Museoiden yön toteuttamisessa. Sodan ja rauhan keskus Muisti aloittaa toimintansa Päämajatalossa keväällä 2021. Päämajamuseon perusnäyttelyä uusitaan 2020-2021 vaiheittain. Museopalveluiden kehittämistä jatketaan syksyllä 2019 valmistuneen Mikkelin kaupungin museosuunnitelman mukaisesti.

Yleisten kulttuuripalvelujen toimintatuotot ovat 0,098 milj. euroa, toimintakulut 0,660 milj. euroa ja toimintakate 0,562 milj. euroa. Yleisissä kulttuuripalveluissa toiminnan painopisteinä ovat lasten ja nuorten sekä ikäihmisten kulttuuripalvelut sekä erilainen tapahtumatoiminta. Hyvät ja toimivat poikkihallinnolliset yhteistyöprojektit kuten KulttuuriKameli varhaiskasvatuksen kanssa sekä Kulttuuripolku perusopetuksen kanssa ovat jatkuvat edelleen. Ikäihmisten kulttuuripalveluiden osalta tehdään vahvasti yhteistyötä Essoten suuntaan. Lapsiperheille suunnattu viikon mittainen Hulivilikarnevaali jatkaa suurimpana yksittäisenä tepahtumana. Avustuksilla tuetaan paikallisia toimijoita. Kulttuuripalvelut luovat ja edistävät kuntalaisten yleistä hyvinvointia ja terveyttä sekä lisäävät yhteisöllisyyttä ja osallistumista sekä kunnan vetovoimaisuutta. Tatu-toimenpiteenä Naisvuoren kesäteatterin näytöskauden ulkopuolinen aika (ns. talviaika) ja eräät kesänäyttelytilat siirretään kaupungin vuokrausyksikölle (säästö 7.000 euroa).

Kaupunginorkesterin toimintatuotot ovat 0,118 milj. euroa, toimintakulut 1,025 milj. euroa ja toimintakate 0,908 milj. euroa. Kaupunginorkesteri tuottaa korkeatasoista ja monipuolista konserttitoimintaa ja yleisötyötä Mikkelissä ja Etelä-Savossa yhteistyössä paikallisten ja maakunnallisten musiikkitoimijoiden, lähiorkesterien sekä kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa. Tatu-toimenpiteenä orkesterin toimintakuluja leikataan 10.000 euroa.

Palvelualuejohtaja ja tulosaluejohtajat esittelevät talousarvion kokouksessa.

Liite Hyvosltk Talousarvio vuodelle 2021

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta hyväksyy ja esittää lautakunnan talousarvion vuodelle 2021 ja taloussuunnitelman vuosille 2021 - 2025 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.

Lisäksi hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta pyytää lausunnot kaikilta aluejohtokunnilta, nuorisovaltuustolta, vanhusneuvostolta ja vammaisneuvostolta talousarviosta 2021 ja taloussuunnitelmasta 2021 - 2025. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 12.11.2020 mennessä.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että puheenjohtajina tämän pykälän käsittelyn aikana toimi Jatta Juhola ja Nina Jussi-Pekka.

Merkitään, että Arto Seppälä saapui tämän pykälän käsittelyn aikana.

Valmistelija

  • Matti Laitsaari, rehtori, Matti.Laitsaari@sivistys.mikkeli.fi

Kuvaus

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta pyytää aluejohtokunnalta lausuntoa vuoden 2021 talousarvioesityksestä.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Teija Räihä, teija.raiha@esedu.fi

Mikkelin pitäjän aluejohtokunta antaa lausunnon hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan talousarvioesityksestä.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Mikkelin pitäjän aluejohtokunta totesi, että sillä ei ole erityistä lausuttavaa hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan talousarvioesityksestä.

Merkitään, että pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin kokouksessa.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus, talouspalvelut

Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.