Kuvaus
Kiinteistön Koivikko 491-532-4-12 (Suurlahdentie 897b) omistaja on tehnyt Mikkelin kaupungin lupa- ja valvontajaostolle oikaisuvaatimuksen kaavoitusinsinöörin päätöksestä § 19/13.04.2021, jolla on hylätty hänen hakemuksensa saada poiketa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 43 §:n mukaisesta rakentamisrajoituksesta mainitulla kiinteistöllä. Oikaisuvaatimus on liitteenä.
Oikaisuvaatimus on tehty säädetyn määräajan kuluessa.
Oikaisuvaatimusta on perusteltu sillä, että kielteinen päätös loukkaa yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta, koska samalla kaava-alueella on jo aiemmin myönnetty kahdelle muulle kiinteistölle lupa vapaa-ajanasunnon muuttamiseen vakituiseen asumiseen. Oikaisuvaatimuksen mukaan hylkäävästä päätöksestä aiheutuu hakijalle huomattavaa haittaa, koska hän on perheineen asunut kiinteistöllä vakituisesti jo vuodesta 2005 lähtien eikä käyttötarkoituksen muuttaminen vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriarvojen säilyttämistä tai virkistystarpeiden turvaamista. Oikaisuvaatimuksen mukaan olemassa oleville rakennuksille on myönnetty rakennusluvat säädösten mukaisesti.
Kiinteistön omistaja on nyt hakenut MRL 171 §:n mukaisesti poikkeusta MRL:n 43 §:n mukaisesta rakentamisrajoituksesta loma-asunnon muuttamiseksi vakituiseksi asunnoksi rantakaavan mukaisella lomarakennusalueella (RA) sekä rakennusoikeuden ylitykselle grillikodan rakentamiseksi. Kiinteistö on pinta-alaltaan 4280 m² ja se sijaitsee Kuonojärven rannassa, linnuntietä noin 6 km Ristiinan keskustasta itään.
Hakijan tarkoituksena on muuttaa nykyinen 112 k-m²:n kokoinen lomarakennus vakituiseksi asunnoksi sekä rakentaa 9 k-m²:n kokoinen grillikota. Vuonna 2003 aloitettu lomarakennus näkyy rakennusrekisterissä keskeneräisenä, eikä sille ole tehty vaadittuja katselmuksia. Kiinteistöllä on lisäksi sauna 25 k-m², autotallikatos/varasto 56 k-m², talousrakennus 12 k-m², koiratalo 13,5 k-m² ja kesäkeittiö 8,5 k-m². Rakennusoikeutta on käytetty yhteensä 227 k-m².
Alueella on voimassa Roinilan virkatalo ja Haukkavuori tilojen rantakaava, joka on hyväksytty 31.1.2000. Kaavamerkintänä on RA/pv-1 eli loma- ja matkailualue, joka on vedenhankinnalle tärkeä alue. Kaavan mukaan rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon sekä enintään kaksi talousrakennusta. Rakennusoikeuden enimmäismäärä on rantakaavassa 120 k-m². Nykyinen rakentaminen ylittää rakennusoikeuden 107 k-m²:llä. Myös rakennusten määrä ylittää kaavamääräyksen, sillä lomarakennuksen lisäksi talousrakennuksia on kolme ja vähäisempiä rakennelmia kaksi.
Myös Yöveden ja Louhiveden alueen rantaosayleiskaavassa (hyv. 24.1.2004) rakennuspaikka on loma-asuntoaluetta.
Maakuntakaavassa alueelle kohdistuu useita merkintöjä: Ristiina - Hurissalo -maisematie (maV 15.550), Hyyrniemi-Hartikkala (ge 15.491) valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokas harjualue, Hartikkala (pv 15.270) pohjavesialue sekä matkailun painopistealue.
Hakija on perustellut poikkeamishakemustaan seuraavasti:
"Poikkeamishakemuksen perustelut maankäytöllisin seikoin:
- olen asunut kiinteistöllä perheineni vakituisesti vuodesta 2005 lähtien - tontin ohi kulkee noin 100 metrin päästä Ristiina-Puumala välinen maantie, joten tieyhteys on erittäin toimiva vakituisen asumisen kannalta
- tontin molemmilla puolilla on kiinteistöt, joista käsitykseni mukaan kiinteistö 491-532-4-13 on muutettu loma-asunnosta vakituiseen asumiseen käytettäväksi
- kiinteistön jätevedet on käsitelty rakennusluvan mukaisesti siten, että ns. harmaat vedet menevät tontilla olevaan imeytyskenttään ja WC-vedet umpisäiliöön, joka tyhjennetään sen täyttyessä
- alueella ei ole keskitettyä kunnallistekniikkaa.
- puhdas vesi otetaan viereisestä Kuonojärvestä ja se suodatetaan ennen painesäiliötä ja sisälle johtamista"
Naapureita on kuultu ja naapureista yksi on vastustanut lomarakennuksen muuttamista vakituiseksi sekä grillikodan rakentamista ja muuta lisärakentamista.
MRL 43 § 1 momentin mukaan lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus). Haittaa arvosteltaessa ei oteta huomioon omistussuhteissa yleiskaavan hyväksymisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty yleiskaavan toteuttamista varten.
MRL 58 §:n mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaava-alueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia. Asemakaavasta annetut määräykset koskevat myös ranta-asemakaavoja (entisiä rantakaavoja).
Ranta-asemakaavan mukaan kiinteistön käyttötarkoitus on siis lomarakennuspaikka, jolle saa rakentaa yhden loma-asunnon sekä enintään kaksi talousrakennusta. Rakennusoikeuden enimmäismäärä on ranta-asemakaavassa 120 k-m². Rakennusoikeus on jo aiemman rakentamisen yhteydessä ylittynyt huomattavasti. Aiemman rakentamisen yhteydessä olisi jo tullut vaatia poikkeamislupamenettelyä, kun rantakaavan mukainen rakennusoikeus ylittyi. Samoin rakennusten lukumäärä ylittää kaavassa sallitun.
Kiinteistön pinta-ala ei täytä Mikkelin kaupungin rakennusjärjestyksen vaatimusta vakituisen asumisen rakennuspaikan vähimmäiskoolta (5.000 m²).
Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeamisen tässä laissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Se, että omistaja on asunut kiinteistöllä vakituisesti jo pitkään, ei ole hyväksyttävä perustelu poikkeamisen myöntämiseen. Kielteinen päätös poikkeamishakemukseen ei ole hakijalle kohtuuton. Se, että kiinteistön käyttötarkoitusta ei sallita muuttaa kaavamääräysten vastaiseksi, ei voi aiheuttaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua huomattavaa haittaa. Vaikka rakennus on luparekisterissä lomarakennus, se ei estä rakennuksen käyttämistä asumiseen.
MRL 171 §:n mukaan poikkeaminen ei saa
1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai
4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Kaavoitusinsinööri on hylkäävässä päätöksessään katsonut, että esitetyn käyttötarkoituksen muuttamisen voidaan katsoa aiheuttavan haittaa kaavan toteuttamiselle. Kuonojärven rannan rakennuspaikat on sekä yleiskaavassa että rantakaavassa osoitettu lomarakentamiseen. Kiinteistön pinta-ala ei täytä vakituisen asumisen rakennuspaikalta vaadittua minimikokoa. Viereinen vakituiseen asumiseen muutettu kiinteistö on pinta-alaltaan yli 5 000 k-m².
Rakennusoikeutta on jo tähän mennessä käytetty lähes kaksinkertaisesti ranta-asemakaavassa sallittuun nähden eikä lisärakentamiseen ole esitetty sellaista syytä, että senkään osalta poikkeamista ranta-asemakaavasta olisi syytä myöntää.
Kyseisen alueen lomarakennuspaikkojen muuttamista vakituiseen asumiseen tarkoitetuiksi ja rakennusoikeuden määrää tulee tarkastella kaavamuutoksen kautta, jolloin voidaan huomioida maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja kaikkien osapuolten intressit.
Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa kaavoitusinsinöörin tekemää päätöstä.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi
Lupa- ja valvontajaosto päättää edellä esitetyn perusteella hylätä oikaisuvaatimuksen kaavoitusinsinöörin päätöksestä § 19/13.04.2021, jolla on hylätty hakemus saada poiketa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 43 §:n mukaisesta rakentamisrajoituksesta kiinteistöllä Koivikko 491-532-4-12.