Lupa- ja valvontajaosto, kokous 27.8.2026

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 37 Maanrakennustöiden keskeyttäminen kiinteistöllä 491-537-6-38

MliDno-2026-2918

Valmistelija

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Kuvaus

Kuvaus

Rakennusvalvonnan tietoon on tullut 16.7.2026, että kiinteistöllä 491–537–6–38 on aloitettu puiden kaataminen ja maanrakennustyöt ilman rakennusvalvontaviranomaisen myöntämää rakentamis- tai maisematyölupaa.

Puiden kaatamista pohjatutkimusta varten oli tiedusteltu aiemmin rakennusvalvonnasta. Rakennusvalvontaviranomainen oli arvioinut, että rakennusalalta voidaan puita poistaa ilman maisematyölupaa sen verran, että pohjatutkimus voidaan suorittaa. Kaupungin metsät- ja viheralueet yksikkö poisti kyseiset puut. Sittemmin heinäkuussa 2026 rakennuspaikan haltija oli tiedustellut mahdollisuudesta kaataa puita lisää. Rakennusvalvonnan viranhaltija oli arvioinut ensin, että joitakin puita voisi kaataa, mutta oli ilmoittanu heti tämän jälkeen, että ilman maisematyölupaa tai rakentamislupapäätöstä puita ei voisi enempää kaataa.

Tämän jälkeen rakennusvalvontaan oli tullut ilmoitus, että rakennushankkeeseen ryhtyvä oli jatkanut puiden kaatamista omatoimisesti. Rakennusvalvonnan viranhaltija keskeytti työt rakennuspaikalla käydessään 16.7.2026 sekä kirjallisella määräyksellä 16.7.2026. Kirjallinen määräys oli kuitenkin mennyt väärään sähköpostiosoitteeseen. Rakennustarkastaja kävi rakennuspaikalla 22.7.2026 ja totesi, ettei keskeytysmääräystä ole noudatettu. Rakennuspaikalla oli tällöin tehty myös kaivu- sekä täyttötöitä. Rakennusvalvonnan viranhaltijan kirjallisella päätöksellä rakennustyöt keskeytettiin 22.7.2026. Rakennusvalvontaviranomainen teki maastokäynnin paikalla 6.8.2026, kuvat liitteenä. 

Oikeusohjeet

Rakentamislain 109 §:n mukaisia sallittuja toimenpiteitä ennen rakennustyön aloittamista ovat kaivaminen, louhiminen, puiden kaataminen ja muu näihin verrattava rakentamista valmisteleva toimenpide noudattaen, mitä maisematyöluvasta säädetään. Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on ilmoitettava rakennusvalvontaviranomaiselle tällaisesta rakentamista valmistelevasta toimenpiteestä ennen sen aloittamista.

Rakentamislain 78 §:n mukaisesti lupaviranomainen voi perustellusta syystä antaa oikeuden rakennustyön tai muun toimenpiteen suorittamiseen osaksi tai kokonaan ennen kuin rakentamis- tai maisematyölupaa taikka 131–134 §:ssä tarkoitettu laitteiden sijoittamista, muuttamista tai poistamista koskeva päätös on saanut lainvoiman edellyttäen, ettei päätöksen täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttämäksi (aloittamisoikeus). Oikeudesta päätetään edellä tarkoitetun päätöksen yhteydessä.

Rakentamislain 54 §:ssä säädetään maisematyöluvan edellytyksistä. Alueella, jolla on voimassa asemakaava tai yleiskaava, kunnan on myönnettävä maisematyölupa, jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.

Rakentamislain 146 §:ssä säädetään rakennustyön keskeyttämisestä seuraavasti: "Jos rakennustyöhön tai muuhun toimenpiteeseen ryhdytään tai se toteutetaan vastoin tämän lain tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka myönnetyn luvan tai viranomaishyväksynnän vastaisesti, rakennustarkastajalla ja rakennusvalvontaa suorittavalla kunnan muulla viranhaltijalla on oikeus keskeyttää työ. Rakennustyön keskeyttämisestä on viipymättä ilmoitettava kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle. Rakennusvalvontaviranomainen päättää, pysytetäänkö työn keskeyttäminen voimassa. Päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei valitusviranomainen toisin määrää."

Rakentamislain 153 §:n mukaan kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on tehtävä ilmoitus 151 ja 152 §:ssä tarkoitetusta teosta tai laiminlyönnistä poliisille esitutkintaa varten. Ilmoitus voidaan kuitenkin jättää tekemättä, jos tekoa tai laiminlyöntiä on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on rikosasiassa asianomistaja, jos yleistä etua on loukattu.

Tulkinta

Rakennushankkeeseen ryhtyvälle on varattu mahdollisuus tulla kuulluksi asiassa. Hänelle on annettu mahdollisuus antaa kirjallinen vastine viimeistään 20.8.2026.

Rakennushankkeeseen ryhtyvä on antanut vastineen.Hankkeeseen ryhtyvä katsoo, että viranomaisen puolelta on saatu ristiriitaista ja osin virheellistä sekä tiedon kulultaan puutteellista ohjausta. Hän katsoo, että mahdollinen virheellinen puuston puisto ei ole hankkeeseen ryhtyvän vaan poiston suorittaneen, eli Mikkelin kaupungin vastuulla. Kohteessa ei ole ryhdytty rakennustoimenpiteisiin vastoin rakentamislakia. On suoritettu RakL 109 §:n mukaisia sallittuja toimenpiteitä. Tontilla ei ole suoritettu maanrakennustöitä, alapohjan täyttöä ja tiivistystyötä tai perustustöitä. On suoritettu kivien poistoa ja peitetty siitä aiheutunut vesipesä.

Mikkelin kaupungin rakennusvalvonta katsoo, että kohteessa Brahentie 31b Mikkeli on ryhdytty rakennustoimenpiteisiin vastoin rakentamislakia. Viranomaiselle on ilmoitettu ja tiedusteltu RakL 109 §:n mukaisesti valmistelevista toimenpiteistä kohteessa. Viranomaisen toimesta on sallittu puun poistot rakennuspaikalta ja toimenpiteet maaperätutkimusta varten. Puut on poistanut Mikkelin kaupunki, ei hankkeeseen ryhtyvä. Tämän jälkeen rakennustarkastajalta on tiedusteltu puiden poistoa ajolinjoilta, valmistelevien toimenpiteiden helpottamiseksi. Tähän on saatu lupa rakennustarkastalta. Puiden kaadon jälkeen on kuitenkin tullut kielto toimenpiteiden jatkamisesta tontilla, mutta se ei ole saavuttanut hankkeeseen ryhtyvää. Ei ole tiedossa, mihin tämä kielto on toimitettu. Tämän jälkeen toinen rakennustarkastaja on ottanut puhelimitse yhteyden hankkeeseen ryhtyvään ja uhannut poliisin yhteydenotolla, mikäli tontilla jatketaan töitä/toimenpiteitä.

Rakennusvalvontaviranomaisen ei ole enää tarvetta pysyttää keskeytystä voimassa, koska rakentamiseen on myönnetty rakentamislupa 19.8.2026 ja töiden aloittamiseen ennen luvan lainvoimaisuutta on annettu päätös vakuutta vastaan.

Rakentamislain 152 §:n rangaistussäännösten perustella rakennusvalvontaviranomaisen on tehtävä ilmoitus poliisille esitutkintaa varten, jos joku tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta aloittaa lupaa edellyttävän rakentamisen tahi ryhtyy muuhun toimenpiteeseen ilman rakentamislain 42 §:ssä tarkoitettua lupaa tai ryhtyy 108 §:ssä tarkoitettuun rakennustyöhön ennen aloittamisilmoituksen tekemistä tai ilmoittamatta muihin kuin 109 §:ssä tarkoitettuihin ennen rakentamistyön aloittamista sallittuihin toimiin, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava rikoslain 48 luvun 1–4 §:n mukaisena ympäristön turmelemisena, törkeänä ympäristön turmelemisena, ympäristörikkomuksena tai tuottamuksellisena ympäristörikoksena tai 6 §:ssä tarkoitettuna rakennussuojelurikoksena, rakennusrikkomuksesta sakkoon.

Rakentamislain 143 §:n mukaisesti kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on tehtävä ilmoitus 151 ja 152 §:ssä tarkoitetusta teosta tai laiminlyönnistä poliisille esitutkintaa varten. Ilmoitus voidaan kuitenkin jättää tekemättä, jos tekoa tai laiminlyöntiä on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on rikosasiassa asianomistaja, jos yleistä etua on loukattu.

Ennakollisen lupajärjestelmän tarkoituksena on varmistua luvan myöntämisen edellytysten täyttymisestä. Ennen lupapäätöstä sallittuja toimia ovat kaivaminen, louhiminen, puiden kaataminen ja muu näihin verrattava rakentamista valmisteleva toimenpide noudattaen, mitä maisematyöluvasta säädetään. Maisematyöluvan edellytyksissä säädetään maisemakuvan osalta, ettei maisema- ja kaupunkikuvaa saa turmella.

Asemakaavassa alue on osoitettu myymälärakennusten korttialueeksi. Asemakaavassa on osoitettu tontin rajoille istutettavaksi osoitettua alueen osaa. Muualla asemakaavassa on viheralueita mutta kaavaan merkityt viheralueet sijaitsevat kokonaan avonaisella puuttomalla alueella, joten KLM-alueen (myymälärakennusten alue) toteutuminen tulee muuttamaan maisemakuvaa suuresti. Se vaatii huolellisen suunnittelun myös KLM-alueen istutusten ja säilytettävien puiden osalta. Suunnittelija oli toimittanut hakemuksen liitteeksi vasta 27.7.2026 suunnitelman säilytettävistä puista.

Valmistelevista töistä tulee aina ilmoittaa rakennusvalvontaan. Ilmoitusta ei ollut tehty maanrakennustöiden osalta.

Rakennusvalvontaviranomaisen mielestä tekoa ei voida pitää niin vähäisenä, että ilmoitus poliisille tulisi jättää tekemättä. Puiden kaataminen on maisemaan pitkäaikaisesti vaikuttava toimenpide, jolla on vaikutusta yleiseen etuun. Poliisin esitutkinnassa selvitettäneen, vaatiiko yleinen etu, että asiassa on syyte nostettava.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Lupa- ja valvontajaosto päättää, että rakennustyön keskeyttämistä ei pidetä voimassa.

Rakennustöiden aloittamisesta ilman lupaa tehdään ilmoitus poliisille esitutkintaa varten.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Sami Nalli esitti, että lupa- ja valvontajaosto päättää, että rakennustyön keskeyttämistä ei pidetä voimassa ja että pohjaehdotuksen jälkimmäinen lause jätetään pois. Koska kukaan ei kannattanut Sami Nallin esitystä, se raukesi.

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut lupa- ja valvontajaoston päätökseksi.

Tiedoksi

Itä-Suomen poliisilaitos, asianosainen

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) ja
  • se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään.


Tämän lisäksi muutosta saa hakea valittamalla myös:

  • viranomainen, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavan olevan yleisen edun vuoksi.


Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Jos valitus toimitetaan sähköisesti, asiakirjan katsotaan saapuneen määräajassa, jos se saapuu valitusviranomaiselle viimeistään määräajan viimeisen päivän aikana.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Käytettäessä todisteellista sähköistä tiedoksiantoa päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun asiakirja on noudettu viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta.

Mikäli päätös lähetetään tiedoksi tavallisena kirjeenä, katsotaan asianosaisen saaneen tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Päätöksen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kuitenkin kirjeen saapumispäivänä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen
Hallintovalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Ensisijainen yhteystieto on hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelu osoitteessa
https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00­­–16.15

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen lisäksi on ilmoitettava myös sähköinen tai muu mahdollinen osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan toimittaa (prosessiosoite). Lisäksi on ilmoitettava valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallinto- ja erityistuomioistuinten sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Sähköistä asiointipalvelua käytettäessä erillistä prosessiosoitteen ilmoittamista ei tarvita.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100 Mikkeli
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-15.