Lupa- ja valvontajaosto, kokous 19.3.2026

§ 16 Ilmoitus luvanvastaisesta käytöstä kiinteistöllä 491-530-9-5-MO0601, Viitalahdentie 242 B

MliDno-2023-2308

Valmistelija

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi
  • Juha Ruuth, hallintopäällikkö, juha.ruuth@mikkeli.fi
  • Asta Rautiainen, rakennustarkastaja, asta.rautiainen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kuvaus

Mikkelin rakennusvalvontaan on tullut useita ilmoituksia kiinteistöltä 491–530–9–5 aiheutuvasta haitasta viereisille kiinteistöille 491–506–19–28 sekä 491-506-19-52. Kiinteistöllä olevaa lomarakennusta on tarjottu eri verkkosivustoilla lyhytaikaiseen majoittumiseen maininnalla ”kaksikerroksinen järvihuvila isolle porukalle”. Naapurikiinteistöllä 491-506-19-52 on rakennusluvan mukainen vakituinen asuinrakennus ja kiinteistöllä 491–506–19–28 rakennusluvan mukainen vapaa-ajan rakennus.

Kyseiselle kiinteistölle 491–530–9–5 on 21.09.2021 myönnetty rakennuslupa (lupatunnus 21-0563-A) lomarakennuksen, saunan ja talousrakennuksen rakentamiseen sekä maalämpökaivolle. Luvan hakijoina on ollut kaksi yksityishenkilöä. Kiinteistön omistus on siirtynyt yritykselle Lomaovi Oy, jonka toimiala on yritystietojärjestelmän mukaan muu varauspalvelutoiminta ja siihen liittyvä toiminta.

Naapurit olivat rakennuslupaa haettaessa ja heitä hakemuksen johdosta kuultaessa saaneet käsityksen, että rakennukset tulevat kahden perheen omaan käyttöön ja siksi lomarakennuksesta tulee niin kookas. Naapureiden kuulemisen hakijat olivat hoitaneet itse.

Rakennus sijoittuu ranta-asemakaavan mukaiselle RA lomarakennusten rakennuspaikalle, jonka rakennusoikeus on 200 k-m2. Rakennusluvan liitepiirustuksena olleessa asemapiirustuksessa on ilmoitettu rakennuspaikan käytetyksi kokonaiskerrosalaksi 186 k-m2. Hakemuksella lomarakennuksen kerrosalaksi on ilmoitettu 147 k-m2 ja rakennusoikeuteen laskettavaksi kerrosalaksi 140 k-m2. Kerrosalaan ei ole laskettu yläkerran tiloja eikä niitä ole rakennuslupapäätöksessä hyväksytty (21.9.2021) pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisiksi tiloiksi. Lupapäätöksen liitteenä olevissa pohjapiirustuksessa tilat on osoitettu varasto- ja askartelutiloiksi. Mikäli yläkerta olisi kerrosalaan laskettavaa tilaa, rakennuspaikan käytetyksi kerrosalaksi muodostuisi n. 232 m2, jolloin sallittu rakennusoikeus ylittyisi merkittävästi (16 %). Asemakaavan mukainen rakennusoikeus ei siis riitä yläkerran hyväksymiseen pääkäyttötarkoituksen mukaiseksi, kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Lupaa määräyksistä poikkeamiseen ei ole haettu, Poikkeamiseen kerrosalan ylityksestä ei ole haettu lupaa, vaikka voidaan jäljempänä kuvatun perusteella olettaa, että tarkoitus on todennäköisesti ollut ottaa yläkerrankin tilat käyttöön majoittumiseen tarkoitettuina huonetiloina.

Rakennuslupa on haettu maankäyttö- ja rakennuslain voimassa ollessa, jolloin kerrosalan tulkinnassa on sovellettu rakennuslupavaiheessa kyseistä lakia ja sen nojalla annettuja määräyksiä. Maankäyttö- ja rakennuslain 115 §:n 1 momentin mukaan tontin tai rakennuspaikan kerrosalalla tarkoitetaan sille rakennettaviksi sallittujen rakennusten yhteenlaskettua kerrosalaa. Kolmannen momentin mukaan Rakennuksen kerrosalaan lasketaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina ja se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan näiden tilojen sijainnin, yhteyksien, koon, valoisuuden ja muiden ominaisuuksien vuoksi sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 millimetriä tai huoneistoa rajaavan väliseinän paksuus on enemmän kuin 200 millimetriä, saa rakennuksen kerrosala ylittää muutoin rakennettavaksi sallitun kerrosalan tästä aiheutuvan pinta-alan verran. Rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää myös väestönsuojan tai taloteknisten järjestelmien edellyttämän kuilun, hormin tai yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran. 

Rakennuksessa on tehty viranomaisen osittainen loppukatselmus (käyttöönottokatselmus). Katselmuspöytäkirjaan on merkitty mm. ”Parvelle johtavat portaat eivät täytä asetuksessa määrättyä sisäportaan mitoitusta, eikä TopTen rakennusvalvontojen yhtenäisten käytäntöjen tulkintakortissa 117 d (vahvistuspvm. 10.5.2021) määrättyä mitoitusta, parven koko huomioiden. Leimatuissa lupakuvissa portaan leveyttä ei ole merkattu, mutta ennen katselmusta lisättyihin RAM-suunnitelmiin on päivitetty portaan leveys 700 mm, mikä on myös toteutettu. Koska kyseessä on lomarakennus, jonka pääkäyttötarkoituksen mukaiset tilat sekä riittävästi majoitustilaa on ensimmäisessä kerroksessa, ja parven tila on osoitettu vain oleskeluun/askartelutilaksi, joten se on toisarvoista tilaa, hyväksytään tässä tapauskohtaisesti tämä portaiden mitoitus.”

Rakennusvalvonta on kehottanut 16.10.2024 lopettamaan yläkerran käytön majoitustiloina 21.11.2024 mennessä.

Selvitykset

Rakennusvalvonta on suorittanut paikan päällä katselmuksen 28.11.2024. Katselmuksella on havaittu, että rakennusluvan mukainen yläkerran askartelutila oli muutettu kahdeksi erilliseksi tilaksi. Rannan puoleiseen ikkunattomaan tilaan oli tehty lupapiirustuksista poiketen ikkuna sisäseinään parvelle.

Yläkertaan menevän portaan leveys todettiin olevan 660 mm. Käsijohteet kaventavat portaikkoa vielä lisää. Rakentamismääräyskokoelman käyttöturvallisuusasetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan ”poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 0,85 metriä. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat.” Tämä koskisi esimerkiksi asuinrakennuksen oleskelu- ja makuutiloista uloskäytävään johtavaa kulkureittiä. Saman asetuksen 4 §:n 2 momentissa säädetään myös portaan mitoista: ” Asuinhuoneiston ja majoitustilan sisäisen portaan nousu voi olla enintään 190 millimetriä ja etenemän on oltava vähintään 250 millimetriä.”

Katselmuksella todettiin, että yläkerrassa oli toisessa tilassa vuodesohva ja toinen tila oli varastokäytössä, parven aulassa oli kaksi vuodesohvaa. Katselmuksella omistajat ilmoittivat, että asiasta on ilmoitettu vuokralaisille, ettei yläkerta olisi majoituskäytössä. Kiinteistön omistajat ilmoittivat katselmuksella myös vuokraustoiminnan jatkuvan edelleen. Kiinteistön omistajat ovat omassa vastineessaan tuoneet esille, että ensimmäisessä tilassa ollut sohva ei ole vuodesohva, vaan sohva ja työpöytä.

Rakennusvalvonnan haltuun on toimitettu yläkerrasta kuva-aineistoa, josta voi todeta, että yläkerrassa mahdollistetaan vuokralaisten majoittuminen ja tilat on kalustettu majoituskäyttöön siten, että kahdessa ovellisessa tilassa on kummassakin vuodepaikat kahdelle hengelle sekä parven ”lounge” tilassa vuodepaikat (kaksi vuodesohvaa) yhteensä neljälle hengelle. 

Eri vuokraussivustoilla lomarakennuksen majoituskapasiteetiksi ilmoitetaan 16 henkilöä ja makuuhuoneita ilmoitetaan olevan 6 kappaletta. Rakennuslupapäätöksessä on vahvistettu vain neljä makuuhuonetta yhdessä kerroksessa. Rakennusvalvonnan huomautuksen jälkeen kiinteistön omilta verkkosivuilta on poistettu yläkerran tilojen havainnekuvat (oheismateriaalin viimeinen sivu), jossa on esitetty tilat 8 hengelle. Alakerrassa on neljä makuuhuonetta, joten siellä voi majoittua 8 henkilöä. Yläkerran parvella (lounge) ilmoitetaan olevan kaksi vuodesohvaa.

Verkkosivuilta löytyy myös useita palautteita, joissa todetaan majoituskapasiteetin olleen hyväksyttyyn huonelukuun verrattuna suurempi (esim. palaute, jossa todetaan 12 henkilön ja 7 lapsen mm. majoittuneen kohteessa).

Päätöksen perustelu

Edellä kuvatun perusteella voidaan todeta, että yläkerran tiloja tarjotaan edelleen majoittumiseen ja tiloissa mahdollistetaan majoittuminen ja vuodepaikat 8 hengelle rakennusluvan vastaisesti (2 hlö majoitus / 2 erillistä ovin erotettua tilaa + 4 hlöä/parvi ”lounge”).

Kiinteistön omistajan ilmoitus siitä, että vuokralaisille on kerrottu, ettei yläkerta ole majoituskäytössä, ei siten ole riittävä toimenpide varmistamaan majoittujien turvallisuutta ja estämään erehtymistä tilojen käyttötarkoituksesta. Markkinointiaineistoissa ilmoitetaan lisäksi virheellisesti majoituskapasiteetin määrä (16 hlöä) sekä huoneluku, jolloin yläkerrassa olevien sänkyjen tai sohvien voi käsittää olevan majoittumiseen tarkoitettuja tuossa kerroksessa. Joten kiinteistön omistaja ei ole riittävästi varmistanut, että rakennusta käytetään lupapäätöksen edellyttämällä tavalla.

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla siten, että sen käyttö ja huolto on turvallista. Koska yläkertaa ei ole hyväksytty pääkäyttötarkoituksen mukaiseksi tilaksi, tiloja ei saa käyttää majoitustilana tai muuna pääkäyttötarkoituksen mukaisena tilana. Koska rakennuksessa voi oleskella henkilöitä, joilla ei ole tietoa asiasta, eikä yläkertaan pääsyä ole estetty, tulee 1) Verkkosivujen aineistossa on selkeästi kerrottava, että yläkertaa ei saa käyttää majoittumiseen ja virheelliset tiedot huoneluvusta ja majoituskapasiteetista on poistettava kaikilta verkkosivuilta. 2) Toisen kerrokseen johtavaan portaikkoon tulee kiinnittää suomen ja englannin kielinen kyltti, jossa kielletään majoittuminen yläkerrassa ja tieto siitä, että tiloja ei ole hyväksytty majoituskäyttöön.

Näiden määräysten mukaiset toimenpiteet eivät ole laajoja tai vaativia, joten toimenpiteet voidaan määrätä suoritettavaksi tämän päätöksen tiedoksisaannista viimeistään kahden viikon sisällä. Tämän päätöksen tehosteeksi viranomainen voi asettaa uhkasakon, joka voidaan tuomita maksettavaksi, mikäli toimenpiteitä ei ole suoritettu määräaikaan mennessä tai jos päätöksessä kiellettyä toimintaa jatketaan. Uhkasakon määrä tulee asettaa sellaiselle tasolle, että tehostevaikutus on riittävä. Esimerkiksi viikon vuokra kyseiseen kohteeseen maaliskuussa on 1800 €.     

Rakennusvalvontaviranomaiselta on pyydettävä loppukatselmuksen toimittamista, viimeistään ennen rakentamisluvan voimassaolon päättymistä.

Koska rakennusvalvonnan useista kehotuksista huolimatta ja edellä kuvatusti yläkerran tiloja on edelleen käytetty ja tietoisesti tarjottu majoittumiseen rakennusluvan vastaisesti, on syytä selvittää myös se, onko rakennuksen käytössä syyllistytty rakennusrikkomukseen. Luvanhakijat ja rakennuksen omistajat ovat olleet tietoisia siitä, että yläkertaa ei saa käyttää majoitus- tai muuna pääkäyttötarkoituksen mukaisena tilana. Asia tulee ilmoittaa poliisille esitutkintaa varten, koska tekoa ei ole edellä kuvatut olosuhteet huomioon ottaen pidettävä vähäisenä. Yleisen edun katsotaan vaativan ilmoituksen tekemistä, koska rakennusta markkinoidaan ulkopuolisille henkilöille, jotka eivät voi olla tietoisia henkilöturvallisuusriskeistä. Rakentamisluvassa on pyritty kiertämään säännöksiä. Kiinteistön omistus ja vuokraustoiminta on siirretty yritykselle Lomaovi Oy, jonka toimialaan kuuluu vuokraustoiminta. Kiinteistön omistajana toimiva Lomaovi Oy:n toiminnasta vastaavat ovat vastuussa siitä, että rakennusta käytetään rakennuslupapäätöksen mukaisesti.

Oikeusohjeet

RakL 34 § Käyttöturvallisuus. Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla siten, että sen käyttö ja huolto on turvallista. Rakennuksesta tai sen ulkotiloista ja kulkuväylistä ei saa aiheutua sellaista tapaturman, onnettomuuden tai vahingon uhkaa, jota ei voida pitää hyväksyttävänä.

Ympäristöministeriön asetuksessa voidaan antaa uuden rakennuksen rakentamista, rakennuksen korjaus- ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta koskevia tarkempia säännöksiä rakennukselta edellytettävästä käyttöturvallisuudesta.

Ympäristöministeriön asetuksessa rakennuksen käyttöturvallisuudesta (1007/2017) 3 §:n 2 momentin mukaan portaan on oltava turvallinen ja tarkoitukseensa soveltuva. Portaan pinta ei saa olla liukas. Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 0,85 metriä. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat.

RakL 147 § Uhkasakko ja teettämisuhka. Jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin niihin perustuvan velvollisuutensa, voi kunnan rakennusvalvontaviranomainen 6, 8, 10, 12 ja 13 luvun mukaisissa asioissa velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin.

Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.

RakL 152 § Rangaistussäännökset: Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta 1) aloittaa lupaa edellyttävän rakentamisen tai ryhtyy muuhun toimenpiteeseen ilman 42, 53 tai 55 §:ssä tarkoitettua lupaa, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava rikoslain 48 luvun 1–4 §:n mukaisena ympäristön turmelemisena, törkeänä ympäristön turmelemisena, ympäristörikkomuksena tai tuottamuksellisena ympäristörikoksena tai 6 §:ssä tarkoitettuna rakennussuojelurikoksena, rakennusrikkomuksesta sakkoon.

RakL 153 § Ilmoitus syytteen nostamiseksi. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on tehtävä ilmoitus 151 ja 152 §:ssä tarkoitetusta teosta tai laiminlyönnistä poliisille esitutkintaa varten. Ilmoitus voidaan kuitenkin jättää tekemättä, jos tekoa tai laiminlyöntiä on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista.

Aiemmassa maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) on ollut näitä vastaavat määräykset, käyttöturvallisuuden osalta 119 §, uhkasakon ja teettämisuhan osalta 182 §, rangaistussäännösten osalta 185 § ja poliisille tehtävän tutkintapyynnön osalta 186 §.

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on rikosasiassa asianomistaja, jos yleistä etua on loukattu.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Lupa- ja valvontajaosto päättää kieltää kiinteistöllä 491–530–9–5 olevan vapaa-ajan rakennuksen yläkerran käyttämisen rakennusluvan vastaisesti majoittumiseen tai muuna rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisena tilana.

Lisäksi määrätään, että verkkosivujen aineistossa ja muussa kohteen markkinoinnissa on selkeästi kerrottava, että yläkertaa ei saa käyttää majoittumiseen sekä virheelliset tiedot huoneluvusta ja majoituskapasiteetista on poistettava kaikilta verkkosivuilta ja muusta markkinointimateriaalista. Toiseen kerrokseen johtavaan portaikkoon tulee kiinnittää kyltti, jossa kielletään suomen ja englannin kielellä majoittuminen yläkerrassa ja ilmoitetaan, että tiloja ei ole hyväksytty majoituskäyttöön.

Toimenpiteet on suoritettava tämän päätöksen tiedoksisaannista lukien viimeistään kahden viikon kuluessa.

Tämän velvoitteen tehosteeksi asetetaan kuudentuhannen (6000) euron uhkasakko. Mikäli nyt määrättyä rakennuksen yläkerran käyttökieltoa tai kohteen markkinointia koskevia määräyksiä rikotaan, voidaan asetettu uhkasakko tuomita maksettavaksi.

Lomarakennuksen yläkerran käyttö vastoin myönnettyä rakennuslupaa ilmoitetaan rakentamisrikkomuksena poliisille esitutkintaa varten.

Tiedoksi

Kiinteistön omistaja, naapurikiinteistöjen omistajat